Kuntien metsissä hyvät mahdollisuudet edistää asukkaiden hyvinvointia sekä hidastaa luontokatoa ja ilmastonmuutosta
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin syyskokouksen 26.11.2022 julkilausuma ja hallituksen jäsenten valinnat.
Lähes kaikki suomalaiset harrastavat ulkoilua, suurin osa ulkoilukerroista suuntautuu lähiluontoon ja suosituin ympäristö on metsä. Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemasta Luonnon virkistyskäyttö 2022 -raportista. Alle vuorokauden kestoisista ulkoilukerroista yli puolet kohdistuu kuntien omistamille alueille. Ulkoilijat arvostavat tyypillisimmin varttuneita, luonnonmukaiselta näyttäviä metsäalueita, joissa ei näy voimakkaan metsänkäsittelyn jälkiä. Esimerkiksi Kirkkonummen metsäsuunnitelman käsittelyssä nousi äskettäin vahvasti esiin kuntalaisten rakkaus luonnontilaistuviin lähimetsiinsä.
Kuntien metsäsuunnittelussa pitääkin huomioida kokonaisvaltaisesti metsistä saatavat hyödyt kuntalaisten hyvinvoinnille. Kuntien omistamissa metsissä pitäisi nähdä virkistyskäytössä olevien metsien hakkuiden rajoittaminen ja metsien säästäminen kaavoituksessa investointina asukkaiden hyvinvointiin aivan samoin kuin urheilukentät tai uimahallitkin.
Luontokadon ja ilmastonmuutoksen estämisessä metsät ja niiden monimuotoisuuden säilyminen ovat avaintekijöitä. Metsä on luonnon oma hiilivarasto, joka hoitaa itse itsensä. Hiiltä sitoutuu eniten luonnontilaisiin metsiin, jotka saavat kehittyä ilman hakkuita. Myös luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävimmät metsän rakennepiirteet, kuten lahopuun ja vanhojen puuyksilöiden määrä, lisääntyvät metsissä ilman hoitotoimenpiteitä.
Luontokatoa eli monimuotoisuuden vähenemistä lisää se, että kuntienkin metsiä edelleen hakataan. Metsänhakkuusta saatava taloudellinen tuotto on useimmiten kuntatalouden mittakaavassa häviävän pieni ja voi kulua kokonaan metsätaloustoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen, vaikka ei edes otettaisi huomioon luonnolle ja kuntalaisten hyvinvoinnille aiheutettua haittaa. METSO-ohjelman kautta kunnat voivat saada tuloja metsien suojelusta.
Hakkuiden lisäksi metsäluontoa koettelee myös metsäkato, joka etenee Uudellamaalla etenkin rakentamisen vuoksi lähes 1500 jalkapallokentällisen eli noin 1000 hehtaarin vuosivauhdilla. Kaavoituksella pitää ohjata rakentaminen ensisijaisesti muualle kuin metsiin.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri julkaisi vuonna 2011 Kuntametsäoppaan, joka on ollut verkossa avoimesti kaikkien saatavilla. Nyt oppaasta valmistellaan päivitettyä versiota. Oppaan avulla piiri haluaa kannustaa kuntia huolehtimaan metsistään asukkaiden ja luonnon kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Opas myös auttaa kuntalaisia osallistumaan metsiä koskevaan päätöksentekoon.
Kuntien omistamien metsien käyttöä pitäisi ohjata strategisesti seuraavien päätavoitteiden perusteella:
- luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
- hiilensidonta ja varastointi
- mahdollisimman houkuttelevan ja virkistävän luontoympäristön tarjoaminen asukkaille
—
Piirin syyskokous pidettiin 26.11.2022 Helsingissä Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolla. Asialistalla oli sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntöjen muutos etäkokousten mahdollistamiseksi jatkossa. Piirin puheenjohtajana jatkaa kaksivuotiskauttaan Laura Räsänen Kirkkonummelta.
Syyskokous valitsi hallituksen jäseniä erovuoroisten tilalle. Varsinaisiksi jäseniksi valittiin Oili Karinen Vantaalta, Jouni Lamminmäki Vantaalta, Harri Myllyniemi Järvenpäästä, Annemarje Salonen Helsingistä ja Reija-Riikka Stenbäck Askolasta. Varajäseniksi valittiin tällä kertaa yhdeksän henkilöä: Yrjö Ala-Paavola Hyvinkäältä, Veli-Risto (Riku) Cajander Kirkkonummelta, Arto Haatanen Helsingistä, Kaisa Kauranen Raaseporista, Esa Lehtinen Lohjalta, Mikko Niskasaari Helsingistä, Riitta Raunio Espoosta, Tarja Suksi Helsingistä ja Hilkka Toivonen Siuntiosta. Hallituksessa jatkavat kaudeksi 2022-2023 valitut Antti Halkka Helsingistä, Harri Heinonen Riihimäeltä, Risto Murto Lohjalta, Anni Simola Espoosta ja Mirja Suhonen Porvoosta.
—
Yhteystiedot:
- Laura Räsänen, puheenjohtaja, sposti: laura.rasanen(a)kotikone.fi, p. 050 438 9795
- Lauri Kajander, erityisasiantuntija, sposti: uusimaa(a)sll.fi, p. 045 114 0088
- Ursula Immonen, toiminnanjohtaja, sposti: uusimaa(a)sll.fi, p. 044 258 0598
—