Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Espoo-Salo -oikoradan yleis­suun­ni­tel­mas­ta

Espoo-Salo -oikorata on kolmen miljardin euron hanke, jonka haitat ylittävät hyödyt.

LAUSUNTO 8.12.2022

Väylävirasto
kirjaamo(a)vayla.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto Espoo-Salo -oikoradan yleissuunnitelmasta

Asianumero: LIVI/7151/04.01.00/2017

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri pitää uuteen maastokäytävään rakennettavaa Espoo-Salo -junarataa kannattamattomana hankkeena, jonka haitat ylittävät selkeästi hyödyt. Siksi hankkeen valmistelu pitäisi lopettaa ja suunnata käytettävissä olevat resurssit joukkoliikenteen ja olemassa olevan rataverkon kehittämiseen mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Hankkeen tämän hetkinen kustannusarvio on 2,9 miljardia euroa ja tulee epäilemättä kasvamaan merkittävästi ennen mahdollista toteutusta. Hanke on vaikutusarvioinnissa todettu yhteiskuntataloudelliselta hyötysuhteeltaan erittäin heikoksi:

  • Helsinki–Turku välisen nopean junayhteyden hankekokonaisuuden Ve ESTU hyöty-kustannussuhde on 0,44.
  • Mikäli Salon ja Turun välinen kaksoisraide on toteutettu erikseen omana hankkeenaan ennen Espoo–Salo -oikorataa, on pelkän Espoo–Salo -oikoradan sisältävän toteutusvaiheen (Ve ESA) hyöty-kustannussuhde 0,54.
  • → Hankearvioinnin vaihtoehdot eivät ylitä yhteiskuntataloudellista kannattavuusrajaa (H/K=1,0).

Hankkeen merkittävimpiä haittoja, joita ei voida riittävästi välttää hyvälläkään suunnittelulla:

  • Ekologisten yhteyksien heikentyminen laajalla alueella, suurelta osin yhteisvaikutuksena moottoritien aiempien haittavaikutusten lisäksi.
  • Ratalinja hävittäisi suuren määrän olemassaolevia luonnonsuojelualueita, EU:n luontodirektiivilajien, erityisesti liito-oravan, elinympäristöjä, uhanalaisia luontotyyppejä, vesilain mukaisia vesistökohteita ym. merkittäviä luontoarvoja.
  • Hanke ei edistä kestävää yhdyskuntarakennetta. Radan avulla on tarkoitus mahdollistaa merkittävien asutuskeskusten rakentaminen nykyisestä yhdyskuntarakenteesta irralleen mm. Espoon Histassa, Vihdissä ja Lohjalla. Näiden uusien taajamien alle jäisi merkittäviä luontoarvoja. Taajamien sijainti irrallaan nykyisistä palveluista aiheuttaisi lisääntyvää riippuvuutta yksityisautoilusta, koska vain pieni osa näiltä alueilta tehtävistä matkoista voisi tukeutua uuteen rataan.
  • Hankkeen haitalliset ilmastovaikutukset olisivat merkittävät. Rata lisäisi suurten rakentamisen aikaisten päästöjen vuoksi kasvihuonekaasujen päästöjä erityisesti kriittisinä lähivuosina. Hankkeesta saatavat ilmastohyödyt pitkälläkään aikavälillä ovat hyvin kyseenalaiset. Muun liikenteen päästöt tulevat oletettavasti pienenemään tulevaisuudessa teknologian ja käyttövoimaratkaisujen kehittyessä. Lisäksi etätyön ja etäkokousten kehittyminen on vähentänyt työhön liittyvää matkustustarvetta pysyvästi. Ilmastovaikutusten vähentämiseksi on esitetty osittain spekulatiivisia keinoja, kuten teoreettista mahdollisuutta normaalia ekologisempien materiaalien käyttöön (hiilivapaa teräs tai ekologisempi betoni), tai massojenkäytön tehostamista. Poikkeavien materiaalien käyttöä ei ole huomioitu hankkeen kustannusarviossa. On hyvin epävarmaa, voisivatko uuden radan junaliikenteen ilmastohyödyt koskaan kompensoida rakentamisesta aiheutuvia päästöjä. Joka tapauksessa tämä voisi parhaassakin tapauksessa tapahtua vasta vuosikymmenten päästä, mutta ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire.
  • Hanke edellyttää erittäin suuria maa-ainesten vaihtoja, louhintaa ja ylijäämämassojen läjitystarpeita. Hanke on massaylijäämäinen. Penger- ja massanvaihtotäyttöihin sijoitettavien maa- ja kalliomassojen lisäksi läjitettäviä maamassoja on noin 6,4 milj. m3 ja kalliomassoja noin 2,2 milj. m3. Yleissuunnitelmassa ei määritellä varamaanottopaikkoja eikä sijoitusalueita. Uudellamaalla maa-ainesten liikuttelun ja ylijäämämaiden sijoittelun haitat ovat laajamittainen ongelma, jota ratahanke osaltaan pahentaisi. Lisäksi louhintoihin ja mm. sulfidisavialueiden mylläämiseen liittyy merkittäviä riskejä haitallisista pinta- ja pohjavesivaikutuksista. Suureen louhittavien kiviainesten määrään sisältyy hyvin todennäköisesti myös haitallisia aineita sisältäviä kiviaineksia, eikä näitä ole kattavasti selvitetty.

Muutamia puutteita vaikutusten arvioinnissa:

  • Arvio vaikutuksista rataa ylittävien eläinten kuolleisuuteen puuttuu.
  • Arvio suurista ajonopuksista seuraavan voimakkaan ilmanpaineen vaikutuksista radanvarren hyönteis- ym. lajistoon puuttuu.
  • Käytetyt ennusteet tieliikenteen kehityksestä ovat vanhentuneita.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, uusimaa(a)sll.fi, p. 045 114 0088

Helsingissä 8.12.2022,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija