Lausunto Nukarin kiviainesalueen ympäristölupa ja maa-aineslupahakemuksesta
Aiempi lausunto Louhintahiekka Oy:n Nurmijärven Nukarin kiviaineshankkeen YVA-selostuksesta
LAUSUNTO 13.6.2022
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
ymparistoluvat.etela@avi.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
ASIA: Lausunto Nukarin kiviainesalueen ympäristölupa ja maa-aineslupahakemuksesta, Nurmijärvi
Hakija: Louhintahiekka Oy
Diaarinumero: ESAVI/19530/2021
Yhteystiedot:
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
erityisasiantuntija Lauri Kajander
Itälahdenkatu 22 bA 00210 Helsinki
p. 0451140088
uusimaa@sll.fi
Kiitämme 13.6.2022 asti saamastamme lisäajasta (Sari Lansola, sähköposti 7.6.2022).
- Hankkeen kuvaus
Louhintahiekka Oy hakee lupaa suurelle kiviaines- ja maankaatopaikkahankkeelle Nurmijärven Nukarissa sijaitsevien Linnamäen ja Lumikallion alueella.
Lumikallio (Ottamisalue A): 10,4 hehtaaria, sijoittuu hankealueen itäpuolelle. Louhinta tapahtuu tasoon 60 mpy asti. Otettava kivi- ja maa-aines on laserkeilausaineistosta laadittuun maas-tomalliin perustuvan massalaskennan mukaan 2 080 000 m3.
Linnamäki (Ottamisalue B): 7,1 hehtaaria, sijoittuu hankealueen länsiosaan. Louhinta tapahtuu tasoon 60 mpy asti. Otettava kivi- ja maa-aines on laserkeilausaineistosta laadittuun maas-tomalliin perustuvan massalaskennan mukaan 1 170 000 m3.
Vastaanotettavan ylijäämämaan määrä on korkeintaan 320 000 t / 200 000 m3 vuodessa. Yhteensä ylijäämämaita loppusijoitetaan maisemointialueilla korkeintaan 6 192 000 t / 3 870 000 m3. Lisäksi maa-ainesta otetaan vastaan kenttärakenteisiin 29 500 m³ ja maavalleihin 105 500 m³, maavallien maa-aines tullaan maisemointivaiheessa sijoittamaan suurelta osin täyttöalueille. Mikäli toimintaa toimintakentällä jatketaan, jää maavalleihin arvoilta 41 000 m³ maa-ainesta. Näin ollen alueelle vas-taanotettava maa-ainesten kokonaismäärä on 3 964 000 m³.
Maa-aineslain mukaista lupaa maa-ainesten ottamiseen haetaan 20 vuodeksi. Ympäristönsuojelulain mukaista lupaa jätteenkäsittelytoiminnalle ja maankaatopaikalle haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi ja toiminnan arvioidaan kestävän 30 vuotta. Osa meluvallista ja varasto- ja toimintakenttä jää alueelle maankaatopaikkatoiminnan jälkeen.
- Pintavedet
Hankealue sijaitsee Vantaanjokeen laskevan Linnanojan ja Palojokeen laskevan Männistönojan valuma-alueilla.
Sähkökoekalastusraportin mukaan sekä Linnanojassa että Männistönojassa esiintyy taimenia. Hanketta on YVA-vaiheen jälkeen muutettu siten, että kaikki hulevedet on nyt tarkoitus johtaa Männistönojaan. Tämä on hyvä ratkaisu luonnontilaisemman Linnanojan ja Vantaanjoen suojelemiseksi, mutta lisää Männistönojaan kohdistuvaa kuormitusta. Vedenpuhdistusjärjestelmän toimivuus on varmistettava jatkuvin mittauksin ja tarvittaessa tehostamistoimenpitein hankkeen kaikissa vaiheissa.
Hankkeen pitkän toiminta-ajan (20 vuotta louhintaa ja 30 v. maankaatopaikkaa) vuoksi hulevesien käsittelyn mitoituksessa pitää ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutus sademäärien ja erityisesti yksittäisten rankkasateiden lisääntymiseen. Nyt järjestelmä on mitoitettu kerran 10 vuodessa toistuvan 15 minuutin suurimman sademäärän perusteella. Haitallisten puhdistamattomien valumavesien pääsy Männistönojaan on estettävä myös edellä mainittua suurempien rankkasateiden aikana. Mikäli järjestelmä kuitenkin mitoitetaan näin niukasti, sen toimintaa on seurattava jatkuvasti ja tarvittaessa kapasiteettia lisättävä.
- Pohjavedet
Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä hankkeen YVA:sta: ”Arviointiselostuksessa on tuotu esiin Linnanojan ja Männistönojan pohjavesivaikutteisuus. Hankealueen pohjavesiä purkautuu todennäköisesti näihin pienvesiin. Yhteysviranomainen korostaa, että pohjavesivaikutteisuus on taimenen elinolojen säilymisen kannalta keskeinen seikka ja lisää hankkeen kalastovaikutusten merkittävyyttä.”
Pohjaveden määrää ja kallioperän laatua on tutkittu vain muutamasta pisteestä. Lupaehdoissa on varmistettava, että mahdolliset haitalliset pohjaveden laatuun tai määrään vaikuttavat muutokset saadaan seurantaohjelmalla havaittua ja niihin puututaan välittömästi. Muistutamme, että pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton.
- Luontovaikutukset
4.1 Ekologinen yhteys
Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä: ”Yhteysviranomainen korostaa, että ekologiseen verkostoon ja luonnon ydinalueeseen (Lumikallion alueen metsät) kohdistuvien haittojen lieventämiseksi hankealueen itäosaan on jätettävä riittävän suuri puustoinen ekologinen yhteys ja varmistettava sen säilyminen puustoisena koko hankkeen ajan sekä myös sen jälkeen siihen saakka, kun entiselle hankealueelle on kasvanut uusi puusto. Arvio ekologisen yhteyden riittävästä laajuudesta tulee tarkentaa jatkosuunnittelun yhteydessä. Ekologiset yhteydet toimivat sitä paremmin mitä laajempia ja yhtenäisempiä ne ovat.”
Nurmijärven ekologiset yhteydet -raportissa todetaan ekologisen yhteyden leveydestä (s.4): ”Ekologiset yhteydet toimivat yleensä sitä paremmin, mitä leveämpiä ja yhtenäisempiä ne ovat (Väre & Krisp 2005). Tarkkoja ohjearvoja kulkureittinä hyvin toimivan metsäalueen leveydestä ei voida antaa, sillä leveyteen vaikuttavat mm. metsän ja maaston ominaisuudet, vesistöt sekä alueen sijainti luonnon ydinalueisiin, asutukseen ja muuhun maankäyttöön (teollisuus, yhdyskuntateknisen huollon alueet, liikenneväylät, virkistysalueet ja -reitit ym.) nähden. Itä-Uudenmaan ekologista verkostoa tarkasteltaessa maakunnallisesti tärkeän metsäisen yhteyden vähimmäisleveytenä pidettiin 500–1000 metriä, joka mahdollistaa esimerkiksi hirvieläinten ja suurpetojen liikkumisen (Väre 2009). ” (https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2019/09/Nurmij%C3%A4rven-ekologiset-yhteydet-luonnos.pdf)
Lupahakemuksessa on kerrottu ottamisalueen itäpuolelle jätettävän 150-200 m puustoinen vyöhyke turvaamaan ekologisen yhteyden säilymistä. Kun otetaan huomioon, että hankealue ei ole katkaisemassa ainoastaan maakunnallista ekologista yhteyttä, vaan koko luonnon ydinalueeksi määritetyn metsäalueen, ei lupahakemuksessa esitettyä leveyttä voida pitää riittävänä. Säilyvän metsäalueen leveydeksi on syytä vaatia vähintään 500 metriä. Lisäksi lupaan on kirjattava yhteyden toimivuuden takaamiseksi hakkuukielto.
4.2 Lahokaviosammal
Hankkeen luontoselvityksessä (Ympäristötutkimus Yrjöjä 2019) on arvioitu, ettei alueella ole erittäin uhanalaisen (EN) lahokaviosammalen elinympäristöksi hyvin sopivaa metsää eikä lajin esiintymistä ole siksi selvitetty. Kuitenkin uuden tieyhteyden täydentävässä luontoselvityksessä (Luontoselvitys Metsänen 2021) löytyi yhteensä 108 esiintymää itujyväsryhmien perusteella ja yksi itiöpesäkkeellinen esiintymä. Tämä osoittaa, että lahokaviosammalen esiintymistä on syytä selvittää myös muualla hankealueella ennen luvan myöntämistä.
4.3 Uuden tieyhteyden luontovaikutukset
Uutta tielinjausta varten teetetyssä luontoselvityksessä on todettu Linnanoja arvokkaaksi luontokohteeksi. Tielinjaus on toteutettava niin, ettei luontoselvityksessä rajattua arvokasta luontokohdetta vaaranneta tai heikennetä.
Tielinjauksen alueelta on löydetty runsaasti erittäin uhanalaisen lahokaviosammalen esiintymiä. Tien toteutus on suunniteltava siten, että mahdollisimman suuri osa lahokaviosammalen esiintymistä säästyy.
- Melu
Lupahakemuksen mukaan: ”Louheen murskauksen melu on lähietäisyydeltä iskumaista, mutta iskumaisuus poistuu äänestä 300- 500 metrin etäisyydellä ja meluntorjuntatoimenpiteiden avulla tyypillisesti tätä lyhyemmällä etäisyydellä. Myös louheen rikotus voi olla iskumaista muutamien satojen metrien etäisyydellä melulähteestä, mutta rikottimen tyypillinen käyttö lähellä kalliorintausta vähentää melun iskumaisuutta.”
Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 300 metrin päässä ottamisalueista, lähimmillään n. 60 metrin päässä hankealueesta (vesienkäsittelyalue). Asuinrakennusten lisäksi hankealueen ympäristössä sijaitsee kaksi vapaa-ajan asuntoa, joista lähin n. 400 metrin päässä hankealueesta.
Louheen murskauksesta ja rikotuksesta aiheutuvan melun haitallisuutta on arvioitava lähimpien asuntojen kannalta iskumaisena. Näin ei ilmeisesti nyt ole tehty.
- Vakuudet
Hakija esittää, että vakuussummat mitoitetaan alueen maisemoinnin kulujen mukaan. Vakuussummat on määrättävä sellaisiksi, että ne mahdollistavat haittojen poistamisen myös silloin, jos alueelle on tuotu lupamääräysten vastaisesti pilaantuneita maa-aineksia, vaikka toimija ajautuisi konkurssiin. Koska lupa-aika on poikkeuksellisen pitkä, on lisäksi varmistettava, ettei vakuuksien reaaliarvo laske inflaation seurauksena.
- Luvan voimassaolo
Koska suunniteltu toimita-aika on poikkeuksellisen pitkä, on luvassa asetettava toimiva mahdollisuus sen ehtojen uudelleen tarkastelulle tai lupa on myönnettävä määräaikaisena korkeintaan kymmeneksi vuodeksi.
Helsingissä 13.6.2022
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen, puheenjohtaja
Lauri Kajander, erityisasiantuntija