Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Muistutus Tuusulan yleiskaava 2040 -kaavaehdotus II:sta

Palojoenpuiston metsäalueen eteläosan reheviä korpialueita ei ole lainkaan huomioitu kaavaehdotuksessa. Kuva: Jyri Mikkola

MUISTUTUS 31.1.2022

Tuusulan kunta

kaavoitus(a)tuusula.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Muistutus Tuusulan yleiskaava 2040 -kaavaehdotus II:sta

Yleiskaavaehdotus on laadittu pääosin noudattaen hyvää kaavoitustapaa, jollaisen soisi olevan yleisempääkin kuntakaavoja laadittaessa. Ehdotukseen sisältyy kuitenkin joitakin kohteita, joissa ehdotusta laadittaessa ei ole onnistuttu, ja niiden osalta kaavamerkintöjä on syytä muuttaa (kohteiden kuvaukset alla, kohteet esitetty kaavakartalla vastaavasti numeroituna Liitteessä 1).

1. Metsäaluetta, jolla on EU-direktiivilaji lahokaviosammalen (uhanalaisuusluokka EN – erittäin uhanalainen) esiintymiä, eikä se siksi sovi rakentamiseen (ei edes rakentamisen reservialueeksi). Varaus tulee poistaa, ja muuttaa mielellään SL-varaukseksi.

2. Huomattavia luontoarvoja sisältävä Palojoenpuiston metsäalue, joka luonnonarvojensa vuoksi ei tule kyseeseen rakentamisalueena (ei edes rakentamisen reservialueena), vaan tulisi osoittaa yleiskaavassa mieluiten SL-varauksena tai vähintään virkistysalueena, jolla arvokkaimmat luontokohteet osoitetaan sl-rajauksina. Alueella on runsaasti lehtoja ja erilaisia kosteikoita lammista ja lammikoista reheviin korpiin ja nevoihin, pohjoisosassa luontainen puro, ja itäreunassa Palojoki. Alueen lajistoon kuuluvat mm. lahokaviosammal (EU-luontodirektiivin II-liitteen laji, uhanalaisuusluokka EN – erittäin uhanalainen), liito-orava (EU-luontodirektiivin II- ja IV-liitteiden laji, uhanalaisuusluokka VU – vaarantunut), viitasammakko (EU-luontodirektiivin IV-liitteen laji), sekä sirolampikorento (EU-luontodirektiivin IV-liitteen laji). Nämä muodostavat jo useita lakiesteitäkin alueen rakentamiselle. Alueen eteläosan reheviä korpialueita (katso Liite 3) ei ole lainkaan huomioitu kaavaehdotuksessa. Nämä tulee merkitä kaavaan sl-merkinnällä, jollei niille anneta suoraan SL-merkintää (mikä olisi paras vaihtoehto).

3. Lehtipuuvaltaista lehtoa, rajoittuu länsireunastaan puroon. Ei sovellu luontoarvojensa vuoksi rakentamisalueeksi (ei edes rakentamisen reservialueeksi) ja maaperän rakennettavuuskin on huono; varaus tulee poistaa.

4. Peltoa; ei tiedossa olevia luonnonarvoista johtuvia esteitä rakentamiselle.

5. Kartanonmetsän luoteisosa. Lehtoja ja muita reheviä metsiä, rehevää korpea/metsäluhtaa. Liito-oravametsää. Luonnonarvojensa vuoksi ei sovellu rakentamiseen (liito-orava on myös lakieste rakentamiselle). Alueelle tekeillä olevassa asemakaavassa liito-oravametsä on huomioitu osoittamalla se virkistysalueeksi eikä rakentamiseen, mutta alueen pohjoisosan uhanalaisia korpi-, metsäluhta- ja lehtotyyppejä edustava osa ei asemakaavassakaan ole toistaiseksi saamassa ansaitsemaansa suojaa. Rakentamisvaraus tulee poistaa niin yleiskaavaehdotuksesta kuin asemakaavaluonnoksestakin, ja merkitä kaavaan virkistysalueena (pohjoisosan korpi-, metsäluhta- ja lehtoalue SL varauksena). Tarkempi kuvaus alueesta (osa kohteesta 2, Kartanon metsä) löytyy seuraavasta dokumentista: [LINKKI]

6. Palojoen metsän läpi osoitettu täysin tarpeeton (ja toteutuessaan hyvin tuhoisa) ohjeellinen tielinjavaraus. Tien toteuttaminen tuhoaisi Palojokikanjonin edustavimman tulvametsän sekä arvokkaita kosteikkoja ja lehtoja. Linjaus tulee poistaa yleiskaavasta. Sen sijaan voidaan asemakaavavaiheessa osoittaa Palojoenmetsän läpi 2-3 kevyen liikenteen yhteyttä Palojoen länsipuolelle jo olemassa olevia luontevia reittejä (kts. Liite 2) pitkin. Moottoroidun liikenteen tarpeet toteutuvat enemmän kuin riittävästi nykyisen tieverkon kautta.

7. Ns. Hevoskylän asemakaava-alueella tulee yleiskaavassa osoittaa SL-varauksena koko se (liitteessä 2 punaisella rajattu) lehtojen ja muiden rehevien metsien, kosteikoiden ja pienvesien muodostama kokonaisuus (Palojoen metsä), joka on niin Tuusulan kunnan METSO-selvityksessä (Innofor 2011) kuin Uudenmaan maakuntakaavatyössä todettu suojelunarvoiseksi ja vähintään maakunnallisesti merkittäväksi luontokokonaisuudeksi. Edellä mainitulla luontoalueella esiintyy myös liito-oravaa, eikä se luontoarvojensa vuoksi sovellu rakennuskäyttöön. Tarkempi kuvaus alueesta (kohde 1, Palojoen metsä) löytyy seuraavasta dokumentista: [LINKKI]

Kaava-aineistoon sisältyvän maastokäyntimuistion [LINKKI] mukaan vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi kahteenkin eri kertaan arvotetusta luontokokonaisuudesta on maastokäynnillä jostain käsittämättömästä syystä päätetty pudottaa kaavasuojeltavasta kokonaisuudesta pois sen itäisin osa. Tämä osa käsittää yhden laajan ja yhden pienemmän kosteikon suojavyöhykkeineen (molemmissa kosteikoissa viitasammakkoesiintymä), runsaslahopuustoista METSO I –luokan lehtoa, sekä lahopuustoista lehtomaista kangasta (v. 2011 METSO II, v. 2021 METSO I-II tai METSO I). Muistion mukaan muu osa luontokokonaisuudesta (tästä rajauskartta muistiossa) on sovittu osoitettavaksi SL-varauksena yleiskaavassa. Kuitenkin kaavaehdotuksessa tätä supistettua SL-varausta on edelleen supistettu niin, että se käsittää vain Palojokikanjonin eikä sen itäpuolisia arvokkaita luontoalueita, jotka on kaavaehdotuksessa osoitettu SL-varauksen sijaan rakentamiseen.

Uudenmaan lainvoimaisessa maakuntakaavassa (Uusimaa-kaava 2050) koko arvokas luontokokonaisuus on osoitettu SL- suojeluvarausmerkinnällä (kts. kuva alla). Koska maakuntakaava lain mukaan toimii ohjeena yleiskaavaa laadittaessa tai muutettaessa, tulee koko luontokokonaisuus osoittaa SL-merkinnällä myös yleiskaavassa. Ilman maakuntakaavavaraustakin yhtenäisen arvokkaan luontokokonaisuuden pirstominen ja ottaminen osittain rakentamiskäyttöön olisi perusteetonta. SL-varaus ei estä hevoskylän ratsastuspolkujen sijoittamista sen alueelle – niitä on siellä jo – ja suojeluvarauksen ja maantien väliin jäävä avoin, kaavaehdotuksessa rakentamisalueena esitetty alue soveltuu hevoskylän laidunalueeksi ja/tai hevoskylään liittyvään rakentamiseen.

8. Edustava metsä- ja pensaikkoluhta- ja korpialue tulisi esittää yleiskaavassa SL-varauksena.

9. Rakentamisvaraus tulee poistaa luonnonsuojelullisesti arvokkaiden suoalueiden päältä ja korvata asianmukaisella, suot säilyttävällä kaavamerkinnällä.

10. Alue koostuu luonnontilaisen ja arvokkaan Harminsuon suojelemattomasta osasta sekä luonnontilaisen kaltaisesta iäkkäästä metsästä, eikä luonnonarvojensa vuoksi sovellu rakentamisalueeksi. Alue tulee esittää yleiskaavassa SL-varauksena.

11. Tärkeä maakunnallisen tason ekologinen yhteys on syytä esittää yleiskaavassa viheraluevarauksena, eikä vain viheryhteystarpeen merkinnällä.

Pyydämme ilmoittamaan mahdollisesta kaavan hyväksymisestä osoitteeseen: uusimaa(a)sll.fi.

Yhteystiedot:

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
erityisasiantuntija Lauri Kajander
Itälahdenkatu 22 b A 00210 Helsinki
p. 045 114 0088
uusimaa(a)sll.fi

Helsingissä 31.1.2022

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija

LIITTEET: