Lausunto Mäntsälän yleiskaavan 2050 luonnoksesta
Piirin lausunnossa Mäntsälän yleiskaavaluonnoksesta todetaan puutteita mm. kaavamerkinnöissä ja suojelualueiden merkitsemisessä. Sinällään laadukas luontoselvitys kaipaa vielä täydennyksiä. Lisäksi esitetään joukko kohdekohtaisia muutostarpeita ja lentokenttävarauksen poistamista.
—
LAUSUNTO 15.12.2021
Mäntsälän kunta, Kuntakehityspalvelut
yleiskaava2050(a)mantsala.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.
ASIA: Lausunto Mäntsälän yleiskaavan 2050 luonnoksesta
Kiitämme lausuntomahdollisuudesta ja toteamme Mäntsälän yleiskaavan 2050 luonnoksesta seuraavaa:
Kaavaluonnoksesta puuttuu asianmukainen kaavamerkinnät ja –määräykset kertova dokumentti
Kaava-aineistosta linkin ”yleiskaavamerkinnät ja -määräykset” -linkin takaa löytyvä dokumentti ei sisällä kaikkia niitä kaavamerkintöjä, joita kaavakartalla on käytetty. Esimerkiksi kiviainesvarantoja koskevat merkinnät eivät vastaa kaavakartassa ja ”yleiskaavamerkinnät ja -määräykset” -dokumentissa toisiaan. Ranta-asemakaavojen ulkorajoja ja Voimaanjäämismääräys -alueita sekä RM – Matkailupalveluita koskevat merkinnät uupuvat ”yleiskaavamerkinnät ja -määräykset” -dokumentista. Kaavan suojeluvarausmerkintöihin kaavaselostuksen mukaan liittyvät suojelumääräykset puuttuvat dokumentista, jne. Kaavan oikeusvaikutukset jäävät näin epäselväksi (tai niitä ei tältä osin ole), ja luonnoksen kommentointi on tästä näkökulmasta mahdotonta. Oletus kuitenkin on, että kaavoittajalla lienee ollut tarkoitus sisällyttää kaavaan kaavamerkinnät ja määräykset siinä muodossa kuin niitä on kaavaselostuksessa kuvattu; kaavaluonnoksessa tämä ei kuitenkaan toteudu. Kaavaehdotuksen yhteydessä lain vaatimukset täyttävä dokumentti on oltava; kaavaselostus ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, joten se että kaavamerkinnät ja määräykset on kuvattu siinä, ei riitä.
Luonnoksen suojelualuemerkinnät kaipaavat päivitystä
Mäntsälään on viime aikoina perustettu melko runsaasti luonnonsuojelualueita jo aiemmin luonnonsuojelualueiksi varatuille valtionmaille, ja joitakin suojelualueita on perustettu myös yksityismaille (ainakin osa kohteille, joilla aiempaa suojelualuevarausta ei ole ollut). Suojelualueita koskevat kaavamerkinnät tulee saattaa kaavaehdotusvaiheessa ajan tasalle viranomaistietojen (SYKE) mukaisesti. Tällä hetkellä viranomaistietojen mukaan uusiksi suojelualueiksi perustettuja kohteita on nostettu esiin tämän lausunnon Liitteen A kartoilla (kohteet A1 – A13, ympyröity kartalla violetilla).
Luontoselvityksiä on tarpeen täydentää
Kaavaluonnoksen perustaksi on tehty ansiokasta ja laaja-alaista luontoselvitystyötä, jossa on selvitetty lakiperusteisesti läpäisyperiaatteella suojeltavien kohteiden lisäksi myös METSO-ohjelman valintaperusteet täyttävien elinympäristöjen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen esiintymistä. Kuitenkin ainakin Mäntsälän Kirkonkylän osa-alueella joukko tällaisia elinympäristöjä on jäänyt selvityksissä tunnistamatta, ja osalle näistä on kaavaluonnoksessa esitetty myös muuttavaa maankäyttöä. Tällaisten kohteiden luontoarvot on dokumentoitava ennen kaavaehdotusta, ja niitä uhkaavista kaavaluonnoksen varauksista on luovuttava kaavaehdotuksessa. Esimerkkejä Kirkonkylän alueen huomiotta jääneistä arvokkaista kohteista on esitetty tämän lausunnon liitteessä C (kohteet C1 – C7, sijainti kartalla merkitty punaisella). Listaus ei ole kattava.
Mäntsälä Aero –lentokenttävaraus tulee poistaa
Mäntsälän lentokenttää koskeva varaus on poistettava yleiskaavasta. Lentokenttä ei sisälly Uusimaa 2050 -maakuntakaavaan. Seudullisia vaikutuksia aiheuttavana hankkeena sen sijoittaminen maakuntakaavan valkoiselle alueelle on maakuntakaavan lakisääteisen ohjausvaikutuksen vastaista.
Kaavoituksen osalta YVA-menettelyn yhteysviranomainen toteaa yksiselitteisesti perustellussa päätelmässään, että ”hankkeella on ainakin laajemmissa vaihtoehdoissaan merkittäviä seudullisia vaikutuksia maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen.” Lentokenttä sijaitsee myös maakuntakaavan viheryhteysmerkinnän päällä.
Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin osalta yhteysviranomaisen perustellun päätelmän mukaan “keskeinen epävarmuustekijä on, onko hankkeessa kyse kaatopaikkatoiminnasta vai jätteen hyödyntämisestä. Hankkeeseen liittyy myös epävarmuus lentokentän toteutumisesta. Jos lentokenttää ei rakenneta, hanke näyttäytyy etupäässä betoni- ja muun jätteen loppusijoitus- / kaatopaikkahankkeena.” Hankkeella on haitallisia meluvaikutuksia lähinaapureihin ja luontoon koko kestonsa ajan (sekä murskaus- ym. että lentotoiminta).
Lentokenttävaraus on kaavassa rajattu suoraan kiinni suojeltuun Natura-alueeseen, jonka heikentämiskielto koskee lain mukaan myös alueen ulkopuolista toimintaa. Lentokentän Natura-arvioinnin puutteet ovat myös yksi peruste lentokentän lupia koskevassa valituksessamme Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituksen perusteluista löytyy tarkempaa tietoa hankkeen ongelmista.
Muita yksilöityjä muutos- ja selvitystarpeita
Kohteiden koodit viittaavat tämän lausunnon Liitteen B kartalla esitettyihin, kohteiden likimääräinen sijainti on osoitettu kartoilla violetilla reunaviivalla.
B1: Valtakunnallisestikin merkittävän metsäekologisen yhteyden Mäntsälä-Oitti –maantien ylittävä osa tulee merkitä kaavakartalle.
B2: Kartalle rajattujen alueiden luontotyypit ja lajistoa (ml. liito-orava) tulee selvittää huolellisesti ennen kuin voidaan tehdä päätös siitä, voidaanko niitä osoittaa (kokonaan tai osittain) rakentamiseen lopullisessa kaavassa.
B3: Rakentamisvaraukset tulee poistaa Humalistonmäen alueen liito-oravametsistä. Metsät ovat enimmäkseen kuusivaltaisia sekametsiä, jotka täyttävät rakennepiirteidensä puolesta METSO I-II luokkien kriteerit.
B4: Rakentamisvaraukset tule poistaa arvokkaista metsistä. Ainakin itäisempi kohteista on liito-oravametsää.
B5: Hietastenmäen luonnontilaisen kaltainen räme reunametsineen (itäisempi kohde) ja vanhan soramontun pohjalle syntyneet lammet reunametsineen (läntisempi kohde) eivät sovi rakentamiskohteiksi, ja luonnoksessa olevat rakentamisvaraukset tulee näiden alueelta poistaa. Itäisempi kohde täyttää METSO-kriteerit.
B6: Kartalle rajatun alueen läpi tulee osoittaa itä-länsisuuntainen ekologinen yhteys itäpuoliselta metsäiseltä virkistysalueelta (Jurvalannotko) länsipuoliselle metsäalueelle. Yhteys sijoittuisi kosteapohjaiselle, heikosti rakentamiseen soveltuvalle alueelle.
B7: Kadun linjausta tulee siirtää luonnoksessa esitetystä länteen sähkölinjan tuntumaan, jottei se kulje arvokkaaksi luontokohteeksi luokitellun suon poikki.
B8: Kartalle rajatun alueen luontotyypit ja lajistoa (ml. liito-orava) tulee selvittää huolellisesti ennen kuin voidaan tehdä päätös siitä, voidaanko sitä osoittaa (kokonaan tai osittain) rakentamiseen lopullisessa kaavassa.
B9: Nevarantaisen Isolammin ja siihen liittyvän Isonlamminsuon alueen jyrääminen teollisuusalueen alle olisi paitsi jyrkästi MRL:n luontoarvojen vaalimista koskevien vaatimusten vastaista ja tarpeetonta, myös suoranainen skandaali vähäjärvisessä Mäntsälässä. Kohde on käsittämättömästi (mutta ilmeisen tarkoituksellisesti) jätetty huomiomatta kaavaa varten laadituissa luontoselvityksissä. Lammen lisäksi kohteella on METSO-kriteerit täyttävää kangas- ja turvemaan iäkästä metsää. Ympäröivän teollisuus- ja logistiikkakeskittymän menestyksekäs toteuttaminen ei edellytä tähän kohteeseen kajoamista. Kohteelta tulee poistaa rakentamisvaraukset, ja korvata ne virkistysalue-, tai mieluiten suojeluvarausmerkinnällä.
B10: Valtaosa luv-varauksen alueesta on avohakattu tärviölle, joten varausta on syytä supistaa hakattujen osien verran; näiden sijaan luv-alueena tai luo-alueena pitäisi osoittaa nykyisen luv-varauksen säästynyt osa sekä sen eteläpuolelle sijoittuva, luontoselvityksessä arvokkaaksi todettu kohde.
B11: Joenvarren ekologiselle yhteydelle sijoittuvat arvokkaat metsät on syytä luontoselvittää huolellisesti, ja tehdä kaavaan niiden säilymisen ja luonnonarvot turvaavat aluevarausmerkinnät.
B12: Luontoselvityksessä saukon lisääntymis- ja levähdyspaikaksi määritettyyn joenvarteen tulee osoittaa kaavassa huomattavasti leveämmät viheralueet kuin kaavaluonnoksessa on nyt tehty.
B13: Kartalle rajattujen alueiden luontotyypit ja lajistoa (ml. liito-orava) tulee selvittää huolellisesti ennen kuin voidaan tehdä päätös siitä, voidaanko niitä osoittaa (kokonaan tai osittain) rakentamiseen lopullisessa kaavassa.
B14: AOP-1 –merkintää tulee supistaa niin ettei se ulotu luv-merkityn suon päälle, vaan suon ja rakentamisalueen väliin jää suojavyöhyke.
B15: Luvitetut kiviainesten ottoalueet tulee merkitä kaavakarttaan sen mukaan miltä alueelta ottotoiminta on luvissa sallittu, ts. niitä osia lupahakemusalueista jotka luvissa on velvoitettu jättämään toiminnan ulkopuolelle, ei tule esittää kaavassa luvitettuina ottoalueina. Ottoluvan ulkopuolinen Onkimaanjokivarsi sivunoroineen tulee osoittaa kaavassa luo-alueena tai suojeluvarauksena.
B16: Haukisuo on esimerkki kohteesta, joka ansaitsisi kaavassa jonkin luontoarvoja turvaavan merkinnän, mieluiten suojeluvarauksen.
B17: Karttaan rajattu SL-1 varauksen itäosa on avohakattu tärviölle, joten hakatun osan voinee poistaa kaavasta.
B18: Tarkemmasta kaavaluonnoskartasta puuttuu Sahajärven metsän alueelta siihen kuuluva SL-1 –kirjainmerkintä; yleispiirteisemmästä kaavakartasta ko. merkintä löytyy.
B19: Kaavakartalta puuttuu siihen kuuluva luv-kirjainmerkintä.
—
Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, p. 045 114 0088, lauri.kajander@sll.fi
—
Helsingissä 15.12.2021
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.
Laura Räsänen
puheenjohtaja
Lauri Kajander
erityisasiantuntija
—
LIITTEET