Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Ketosirkka-hankkeessa huhkittiin ja hikoiltiin, satoi tai paistoi

ketosirkka-hanke
Ajuruohon istutusta rantahiekalla Hangossa kuva: Ursula Immonen

Viiden kuukauden aikana tehtiin 656 henkilötyöpäivää yli 20 eri kohteella Uudellamaalla. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin hankkeet alkoivat jo vuonna 2003. Alunperin hoidettiin perinnemaisemia, mutta sittemmin on tehty myös paljon vieraslajien poistoa. Työpäiviä on vuosien varrella kertynyt yhteensä noin parikymmentä tuhatta, ja hoitokohteita on ollut vuosittain paristakymmenestä jopa yli sataan. Monet kohteet vaativat nimenomaan käsityötä, jotta arvokkaat lajit eivät tuhoudu.
Tällä maastokaudella hoitokohteita oli muun muassa Hankoniemellä: revittiin kurtturuusua rannoilta, istutettiin pienenpieniä ajuruohon taimia dyyneille ja niitettiin sekä niittyjä että rantojen ruovikoita.

Hangon rantojen siivousta
Hangon rantojen siivousta. Aina ei aurinko paista, mutta työt edistyvät silti! Kuva: Kari Seppä

”Niityt ja hakamaat ovat kasvamassa umpeen. Perinnebiotooppien uhanalaisen lajiston säilymiseksi kohteita on hoidettava laidunnuksen puuttuessa myös käsityönä. Viimeisimmän Suomen lajien uhanalaisuusarvion mukaan metsälajien jälkeen juuri perinnebiotooppien lajistossa on eniten uhanalaisia lajeja, vaikka niiden kokonaispinta-ala on huomattavasti esimerkiksi metsäpinta-alaa pienempi”, valottaa Paula Salomäki, joka ohjasi töitä kesän 2020 aikana Uudenmaan ELY-keskuksen puolelta puustoisten kohteiden osalta.

Lampaat perinnemaiseman hoitajina kuva: Tero Malinen

ELYn kohteella ryhmän tehtävänä oli muun muassa sammalen repiminen Tvärminnen kylän keskustan mäntyjen välistä, mikä saattoi ulkopuolisesta vaikuttaa hullun hommalta. Miksi tällaista tehdään?
”Puiden tuoman varjostuksen ja karikkeen vaikutuksesta metsäisten dyynien arvokas lajisto taantuu sammaleen vallatessa alaa. Nuorempien puiden ja sammaleen poistolla pyritään palauttamaan paahdeympäristölle tyypilliset olosuhteet ja mahdollistamaan hennompien, kilpailua huonosti kestävien lajien, kuten ajuruohon kasvu. Paahdeympäristöjen kasvilajeja turvaamalla saadaan myös säilymään monet uhanalaiset hyönteiset, jotka käyttävät näitä lajeja ravintokasveinaan”, perustelee Salomäki.

Kurtturuusun juuria kaivetaan hiekasta, kuva: Ursula Immonen

Minna Erkalan on työskennellyt hankkeessa neljän maastokauden ajan, mutta aivan toisenlaisessa ympäristössä eli entisellä soranottoalueella Hyvinkään Suomiehessä. Siellä on ollut kuuden vuoden ajan vilkasta toimintaa, kun Rudus Oy:n tuella on poistettu vieraslajeja, luotu niittyä ja ympäristötaidetta sekä tehty luontopolku Hyvinkään kaupungille. Soramontusta on tehty erilainen ja toivottavasti pitkäikäinenkin luontokohde.
”Lupiinia on poistettu aivan valtavia määriä ja se onkin tuottanut hyvää tulosta. Vieraslaji on oikea kiusankappale”, puuskahtaa Erkalan. ”Töitä on tehty todellisessa paahdeympäristössä: lämpömittari on välillä kivunnut jopa yli 30 asteen paremmalle puolelle”, Erkalan jatkaa.
Nyt työt täällä ovat kuitenkin tulleet päätökseen Ketosirkka-hankkeessa, koska rahoittajaa tämän kohteen työlle ei enää ole.
”Rudusta voimme kiittää näistä vuosista! Mutta on todella sääli, jos hoitotoimenpiteitä ei jatketa, koska silloin lupiinit ja muutkin vieraslajit valtaavat maaston nopeasti. Kunpa Hyvinkään kaupunki jatkaisi hoitotoimia tämän hankkeen jälkeen! Muuten tehdystä työstä saatu hyöty on kovin lyhytaikainen”, toivoo Erkalan. Myös piirillä on sama toive.

Ketosirkka-hanke jatkaa kuitenkin toimintaansa läntisellä Uudellamaalla jälleen tulevalla maastokaudella. Kurtturuusuja, lupiineja ja muita ”pahiksia” kitketään, niittyjä niitetään ja uhanalaisia pelastetaan. Saatat kenties bongata työryhmiämme alueella retkeillessäsi.

Ursula Immonen

Kirjoitus on ilmestynyt Uudenmaan Luonnonsuojelijassa 1.3.2021.

Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen jäsenenä suojelet omaa lähiluontoasi. Mikäli et ole vielä jäsen, liity nyt!