Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Porvoon NEXBTL-laitoksen yva-se­los­tuk­ses­ta

Vaadimme, että valitukset tutkitaan ennen maakuntakaavan voimaantuloa.

Uudenmaan piiri antoi lausuntonsa Porvoon Kilpilahden Neste Oyj:n NEXBTL-laitoksen yva-selostuksesta. Yva-selostuksessa on useita vesipäästöjä, onnettomuus- ja muita riskejä sisältäviä puutteita, joiden korjaamista vaadimme.

27.11.2020

Uudenmaan ELY-keskukselle

Viitaten lausuntopyyntöönne 29.9.2020 Dnro UUDELY/4609/2020

Lausunto Neste Oyj:n NEXBTL-laitoksen rakentamista Porvoon Kilpilahteen koskevan hankkeen yva-selostuksesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa hankkeen yva-selostuksesta seuraavaa.

Kuuleminen

Hankkeesta järjestettiin yleisötilaisuus 27.10.2020, joka oli toiminnanharjoittajan yksisuuntaista tiedotusta. Painopiste oli täsmällisten ympäristövaikutusten esittelyn sijasta hankkeen markkinoinnissa, jota kesti yli tunnin ja kysymyksille, joita sai laittaa chatin kautta, jäi noin 20 minuuttia aikaa. Konsultit eivät pyynnöistä huolimatta lukeneet kysymyksiä ja vastaukset olivat ympäripyöreitä. Vastaukset julkaistiin myöhemmin toiminnanharjoittajan sivulla (1). Pyynnöstä huolimatta yhteysviranomainen ei ole julkaissut kysymyksiä ja vastauksia sivullaan. Samoin tilaisuuden esitysten julkaiseminen viranomaisen sivulla olisi ollut suotavaa, kun osallistuminen fyysisesti läsnäolemalla ei korona-aikaan ole mahdollista. Useiden muiden yva-hankkeiden kohdalla yhteysviranomainen tai hankkeesta vastaava on lisännyt tallenteen yleisötilaisuudesta sivuilleen.

Yleisötilaisuudesta tuli vaikutelma, ettei asioista osattu tai haluttu kertoa avoimesti. Toiminnaharjoittajan ja viranomaisen edustajilla tuntui olevan kiire pois tilanteesta. Kiertelevä vastaus esimerkiksi melunormeista, ks. alla, vetoamalla ympäristölupa- määräykseen myös kirjallisessa dokumentissa osoittaa, että kyseessä oli hankala ongelma. Tilaisuuteen piiristä osallistunut Jari Natunen arvioi, että kuuleminen oli poikkeuksellinen eikä se onnistunut tyydyttävällä tavalla. Århusin sopimuksen, yva-lainsäädännön ja EUn teollisuuspäästödirektiivin perusteella prosessilta pitää edellyttää parempaa läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.

Vaihtoehdot

Jätevesien koostumusta ja sen vaihtoehtoja ei ole tarkasteltu riittävästi, jotta voitaisiin arvioida, olisiko hankkeella vaihtoehtoja vesien käsittelyn ja puhdistuksen suhteen.
Laitoksen sijainti ja kalliolouhinnan tarve ja riskit ovat myös selvittämättä. Mahdollinen vaihtoehto olisi rakentaminen samaan paikkaan tai ilman kallionlouhintaa (katso kohta vaikutus kallioperään).

Hankkeen öljy- ja kemikaalivahinkojen riski

Hankealue sijaitsee Suomenlahden rannalla saariston reunustamana. Öljy- ja kemikaalivahinkojen riski on NEXBTL-hankkeen ehdottomasti suurin ympäristöriski. Ympäristövaikutusten asianmukainen arviointi edellyttää, että öljy- ja kemikaalivahinkoihin sekä riskeihin otetaan kattavasti kantaa ja ne selvitetään huolellisesti kaikkien prosessin vaiheiden osalta.

Vaadimme jo yva-arviointiohjelmaa koskevassa lausunnossamme, että sekä öljyvahinkojen ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä että öljyntorjuntatoimenpiteistä vahinkojen sattuessa tulee tehdä kattava kuvaus yva-selostukseen (hankkeen yva-ohjelmasta varautuminen öljy- ja kemikaalivahinkoihin puuttui kokonaan). Yhteysviranomainen toteaakin yva-ohjelmaa koskevassa lausunnossaan, että “erityisesti mahdollisten öljy- ja kemikaalivuotojen riskit sekä niiden ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja suunnitellut torjuntatoimenpiteet tulee kuvata arviointiselostukseen.

Arviointiselostuksessa häiriötilanteet ja niihin varautumiset on listattu taulukkoon, joka selkeästi luetteloi häiriöitä, mutta ei tarpeeksi kattavasti avaa niiden riskejä, ennaltaehkäiseviä tai torjuntatoimenpiteitä. Riskien osalta arviointiselostuksessa viitataan aiempiin laitosaluetta koskeviin turvallisuusselvityksiin, mutta hankkeeseen liittyvien öljy- ja kemikaalivahinkoriskien osalta ei ole tehty erikseen turvallisuuselvityksiä.

Suuronnettomuudet

Kilpilahden alueen toiminnoista aiheutuu suuronnettomuuden riskejä, jotka ulottuvat kilometrien päähän ympäröivälle asutulle maaseudulle (ns. Seveso-direktiivi). Tulipalojen ja muiden suuronnettomuuksien vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön pitää kuvata. Riskialueilla on vaarallisten kemikaalien leviämisen riski.
Yvassa ja sen kuulemisissa ei kerrota riskiarvioinnin AEGL1 ja 2 luokkien sisältöä. Ensimmäinen tarkoittaa mainitussa 10. min ajassa kuolemanvaaraa ja jälkimmäinen vakavan vammautumisen vaara. Nämä olisi ollut syytä käsitellä yvassa, koska alueella asuvien ihmisten kuoleman tai vakavan vammautumisen vaarat ovat ilmeisiä terveysvaikutuksia. Näiden riskien hallinta olisi myös tullut käsitellä yvassa. Identifioidulla vaara-alueella asuu pysyvästi ja työskentelee ihmisiä, joille ei ole ilmeisesti koskaan kerrottu suuronnettomuuden vaarasta.

Viittaamme onnettomuuksista ja suuronnettomuuksista myös yhteysviranomaisen lausuntoon:

Osana onnettomuus- ja häiriötilanteiden arviointia on annettava selvitys siitä, onko NEXBTL-laitos suuronnettomuusvaaraa aiheuttava laitos.
Arviointiselostuksessa on selvitettävä suuronnettomuusskenaarioiden vaikutukset ja arvioitava näiden riskien vaikutuksia ihmisten terveyteen, ympäristöön ja lähialueiden maankäytön kehittämiseen. Erityisesti mahdollisten öljy- ja kemikaalivuotojen riskit sekä niiden ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja suunnitellut torjuntatoimenpiteet tulee kuvata arviointiselostukseen.

Arvioinnissa on huomioitava lähellä olevat muut suuronnettomuusvaaralliset kemikaali- ja räjähdekohteet, dominoefektit ja suojavyöhykkeet.”

Tehdasalueella on selvitetty myös suuronnettomuuksien dominovaikutuksia. Viittaamme vastauksiin tilaisuudesta 27.10.2020, lainaus alla. Yhtiö kertoo, että kemiallisia riskejä arvioidaan myöhemmin. Arviointi pitää tehdä jo yvassa. Ympäristöonnettomuuksien käsittely esim. vasta Tukesin kemikaaliluvituksessa ei olisi lainkaan riittävä. Rikkivedystä ja orgaanisista rikkiyhdisteitä ei ole annettu tietoja ja ne on selvitettävä ja käsiteltävä myös vesipäästöissä. Esim. rikkivety voi vakuttaa kaloihin jo 1 mikrog./L pitoisuutena.

Mitkä ovat eri onnettomuusskenaarioissa vapautuvien aineiden ympäristövaikutukset vesistöissä ja maaperässä?
Uuden NEXBTL -laitoksen riskianalyysit tullaan tekemään laitoksen yksityiskohtaisen suunnittelun aikana. Jalostamon alueella jo olevien NEXBTL-yksiköiden ja Rotterdamissa sijaitsevan suuren NEXBTL -laitoksen riskianalyysien perusteella arvioidaan, että mahdollisen tulipalon tai räjähdyksen lämpösäteily- tai painevaikutukset pysyisivät laitosalueella. Kaasumaisen rikkivedyn mahdollisen onnettomuuspäästön ei katsota aiheuttavan merkityksellistä vaikutusta vesistöön tai maaperään.

Myös vaikutukset ihmisiin ja luontoon tulee arvioida.

Pintavedet, vesienhoito ja kalasto

Yhteysviranomaisen lausuntoa ei ole huomioitu seuraavilta kohdilta juuri lainkaan:
Vesistövaikutusten arviointialueen tulee olla niin laaja, että se kattaa varmasti laitoksen jätevesien vaikutusalueen ja jäähdytysvesien lisääntyneen lämpökuorman alueen. Arvioinnissa tulee huomioida kaikki laitoksen toiminnasta syntyvät tunnistetut jätevesien haitta-aineet, myös ns. vierasainekuormitus (mm. öljy, fenoli, PFOS ja nikkeli). Pinnoitetuilta alueilta kerättävien hulevesien puhdistaminen ja laadun selvittäminen ennen johtamista mereen on kuvattava arviointiselostuksessa.

Kommentti selostuksesta tämän suhteen:
Selostuksessa kerrotaan hyvin vähän haitta-aineista. Ympäristövaikutusten arviointi ei voi lähteä siitä, että katsotaan vain, alittuvatko nykyiset luparajat. ELYn mainitsemista haitta-aineista esim. PFOS ei ole yhtiön tarkkailussa, mutta vesistötarkkailussa sen on kerrottu ylittäneen ympäristölaatunormin. Yleisötilaisuuden vastauksien perusteella haitta-aineista kerrottaisiin vasta ympäristöluvan yhteydessä.

Piiri edellyttää, että haitta-aineet ja niiden vaikutukset arvioidaan yvassa ja niitä tarkkaillaan laitoksen mahdollisen toiminnan aikana.

Arviointiselostuksessa on esitettävä hankkeen vaikutukset vesien- ja merenhoidon tavoitteiden toteutumiseen.
Kommentti selostuksesta tämän suhteen:
Selostuksessa esitetään väite, että vaikutuksia ei olisi. Tässä asiassa tulee huomioida hankkeen kokonaisvaikutus muun toiminnan kanssa. Perustuen Kymijoen vesistöalueen tarkkailuun vaikutuksia voi aivan ilmeisesti olla siten, että vesistön tilan paraneminen estyy. Meren tila erityisesti alusvedessä on ajoittain huolestuttava. Kemiallisen hapenkulutuksen, haitta-aineiden ja ravinteiden kuormituksella voi olla merkitystä tämän suhteen.
Onnettomuustilanteista syntyisi myös ilmeinen riski merialueelle.

2019 vesistötarkkailu sivut 25 ja 26:

Alusveden kokonaisfosforipitoisuudet pysyivät yleisesti alhaisina tarkkailualueella, lukuun ottamatta asemilla 5 ja 8 Orrenkylänselällä sekä asemalla 25 Kuggsundissa. Näillä alueilla pohjanläheisen veden huono happitilanne kesällä johti sisäiseen kuormitukseen ja edelleen fosforipitoisuuksien nousuun (Kuva 17).

Alusveden typpipitoisuudet olivat korkeimmillaan loppukesästä ja syyskuussa Orrenkylänselällä (as. 8), Kuggsundissa (as. 25) ja Svartbäckinselän asemilla 48 ja P1, johtuen pohjan huonon happitilanteen aiheuttamasta sisäisestä kuormituksesta (Kuva 18).
Olettaen typen ammoniumtypeksi, havaitut 1000 mikrog/L pitoisuudet voivat olla akuutisti haitallisia vesieliöille.

Vesistötarkkailussa kerrotaan myös alhaista happipitoisuutta sietävistä pohjaeliöistä ja sulfidilietteestä pohjilla. Sedimenttien tila on käsitelty puutteellisesti yvassa. Virallisessa tarkkailussa kerrotaan myös suhteellisen korkeista öljypitoisuuksista sedimenteissä, eikä tästäkään ole selvitystä.

Vesienhoitosuunnitelma

Vesistöalueiden ekologisen tilan luokituksen kriteerit ja tilaluokkien kunkin parametrin suhteen muutokset olisi tullut selvittää. Ympäristötarkkailun ja päästötietojen perusteella voidaan arvioida, että Nesteen laitokset heikentävät merkittävästi vesiympäristön tilaa ja estävät sen parantumista. Päästöistä tilaan vaikuttavat ravinteet, kemialliset päästöt, ilmeisen voimakkaasti myös lämpö ja virtauksien muuttuminen jäähdytysvesien takia. Tiedot näistä ovat yvassa äärimmäisen suppeita, mutta vertaamalla vastaaviin laitoksiin sekä virallisen vesitarkkailun perusteella päästöt olisi pitänyt selvittää yvassa.
Ainakin hankkeen yhteisvaikutukset vesipäästöinä ovat mitä todennäköisemmin vesipuitedirektiivin ja EU-oikeuden Weser päätöksen vastaisia, kuten KHO on vastaavissa tilanteessa tulkinnut esimerkiksi Kuopion Finnpulp hankkeelle.

Kalasto

Ekologiaan vaikuttava päästö sekä vedenotto ja virtausvaikutusket vaikuttavat moninaisesti kalastoon. Kasvisteroleilla ja esimerkiksi puun uuttoaineilla tiedetään olevan vaikutuksia esimerkiksi mateen lisääntymiseen. Kalat ovat myös osa ekologista luokitusta.

Lämpökuorma

Laitos kokonaisuutena sekä suunniteltu biodiesellaitos tuottaa erittäin suuren lämpökuorman vastaten 1000 MW ydinvoimala-luokan lämpötehoa. Äskettäisissä päätöksissä Kaicellin, Boreal Biorefin ja Kaidin laitoksilla PSAVI on rajoittanut näitä näiden lämpökuormia merkittävästi paikallisten ELY-keskusten vaatimuksista. Tässä yvassa jopa suurempien lämpökuormien vaikutusten kuvaaminen on epäonnistunut. Myös mahdollinen lämmön hyödyntäminen tulee selvittää ja arvioida yvassa.

Virtaukset ja vedenottoon kuolevat kalat, kalanpoikaset ja plankton

Jäähdytysveden virtaama on ilmeisesti luokkaa 40 m³/s eli 3-4 -kertainen Porvoonjoen ja vielä suurempi Mustijoen virtaamaan nähden. Tämän vaikutusta ei ole tarkasteltu yvassa lainkaan, vaikka sillä on merkittävät ympäristövaikutukset.

Vedenoton välpät tappanevat suoraan merkittävän määrän kalanpoikasia, mitä ei ole selvitetty (asiaa kysyttiin kuulemisessa, vastaus oli epämääräinen). Tämän kohdalla TVOn Olkiluodon voimaloilla on ympäristöluvassa selvitysvelvoite. Lisäksi täytyy selvittää vahingot planktoneliöille, joita kuolee lämpösokkiin ja fysikaalisiin rasituksiin. Tämä ilmiö tunnetaa esimerkiksi Englannin Hinkley point-ydinvoimalan selvityksistä. Jäähdytysvedessä mahdollisesti käytettävistä biosideistä sekä kiertovesien korroosion esto/peittausaineiden jäämistä ei ollut selvitystä.

Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin

Yvassa ei kerrota melko suuren louhintatyön vaikutuksia. Kallio pitäisi kairata ja kivilajit selvittää koko massasta. Ilmeisimmin tätä ei ole tehty, vaan ylimalkainen kivilajitarkastelu perustunee kalliopaljastumien tai naapurialueiden arvioihin. Kalliossa voi olla merkittäviä määriä happoa ja raskasmetalleja sekä arseenia vapauttavia sulfidimineraaleja ja/tai Suomen kallioperässä ja -louhoksilla suhteellisen yleisiä asbestimineraaleja. Koska konsultti ei vastannut asbestien tai rapautuvien kivien esiintymisestä tilaisuuden 17.10.2020 vastauksissa, asia ei ole joko tiedossa tai sitten sitä ei haluta kertoa.
Selvityksissä olisi tullut olla myöskin tarkat selvitykset kallion ruhjevyöhykkeistä ja niiden riskeistä pohjavesiin päästöjen sattuessa.

Melu

Meluvaikutusta on käsitelty vain vakituisen asutuksen korkeiden lupanormien suhteen, eikä alahaisempia melunormeja, jotka ovat voimassa esimerkiksi loma-asutukselle, huomioitu lainkaan (vrt. myös tiedotustilaisuuden epäselvä vastaus). Luonnonsuojelualueiden ja lintujen pesimäalueiden melutilanne ja -normit pitää selvittää. Samalla pitää selvittää maksimaalisen melun kuten soihdutuksen vaikutukset yöaikaan asutukseen ja luontoon, muun muassa lintuihin.

Ilmapäästöt

Kaicellin ja Kemin Metsän ympäristölupaprosessissa ilman typpipäästöstä on laskettu IHKU-mallilla hiukkaspäästövaikutus läheiseen asutukseen. yva:sta puuttuvat koko laitoksen ja kompleksin hiukkaspäästövaikutukset. Keskustelutilaisuuden vastausmateriaalissa ohitetaan hiukkaspäästökysymys. IHKU-laskelma tuulen alapuolella olevien taajamien kuten Porvoo suhteen on tehtävä.
VOC-aineista annetaan ymmärtää, ettei hiukkaspäästöjä olisi. Koostumusta ei kerrota. Päästöillä on merkittäviä terveys- ja ympäristövaikutuksia, vaikka normit alittuisivat.

BAT-teknologia ja ympäristönsuojeluun tarvittava teknologia

BAT-teknologian selvityksiä suhteessa päästöihin ei löydy selostuksesta.
Ympäristöä haittaavan ja ekologisen tilan kannalta ongelmallisen kokonaispäästön suhteen tulee verrata sellutehtaiden teknologiaa, joissa on esimerkiksi kiekkosuodatus ja tertiääripuhdistus.

Ympäristölaatunormit, vesiympäristössä vaaralliset ja haitalliset sekä luvanvaraiset aineet

Yvassa esitetään ympäristölaatunormit ylittäviä raja-arvoja joillekin raskasmetalleille, näiden vaikutuksia ei ole käsitelty, eikä sekoittumisvyöhykettä. Jätevedet tulee karakterisoida alkuaineiden suhteen laajalla alkuainekoostumuksella kuten Talvivaaran 2014 luvassa, esim. metallit ja fluoridi ovat luvanvaraisia. Aineita tulee tarkkailla lainmukaisella tarkkuudella ja näytetiheydellä. Orgaaniset päästöaineet pitää karakterisoida, pelkkä COD ei riitä. Myös biologisissa materiaaleissa voi olla haitta-aineita, kuten kuten kasvisteroleita tai metsäteollisuudessa tunnettuja puun uuttoaineita tai niiden kaltaisia yhdisteitä sekä jätefraktion tuottaneen aiemman prosessin kemikaaleja. Kasvisteroleilla ja puun uuttoaineilla tiedetään olevan vaikutuksia esimerkiksi mateen lisääntymiseen.

Johtopäätökset

Ainakin hankkeen yhteisvaikutukset nykyisen toiminnan kanssa vesipäästöinä ovat mitä todennäköisemmin vesipuitedirektiivin ja EU-oikeuden Weser päätöksen vastaisia, kuten KHO on vastaavissa tilanteessa tulkinnut esimerkiksi Kuopion Finnpulp hankkeelle. Ympäristölaatunormit, luvanvaraiset ja vesiympäristössä laajasti vaaralliset aineet ovat selvittämättä.

Tuntemattomiksi jääneiden vesipäästöaineiden ml. kemialliset aineet ja ravinteet sekä puhdistamolta tulevien mikrobien ja niiden komponenttien lisäksi tulee selvittää niiden yhteisvaikutukset poikkeuksellisen suuren lämpökuorman ja -virtauksen sekä vedenoton fysikaalisten ja kemiallisten vaikutusten kanssa.

Onnettomuuksien ja suuronnettomuuksien vaikutuksia, päästöjä ja riskejä ei ole selvitetty. Ei myöskään suuren louhinnan riskejä. Yva-selostuksessa ei ole BAT-vertailua teknologioista ja päästöistä.

Vesi- ja meluvaikutusten tarkastelu suhteessa vain nykyisiin lupanormeihin ei ole yvassa riittävä tarkastelu.

Lisätietoja:

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen, puheenjohtaja

Ursula Immonen, toiminnanjohtaja