Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Valittaakko vai ei? Kas siinä ym­pä­ris­tö­oi­keu­del­li­nen pulma!

Luontoarvojen suojelemisessa tulee punnittavaksi valituksen kannattavuus. Kuva: Ursula Immonen

Uudenmaan piirin syyskuisessa laki-illassa esitettiin monia hyviä kysymyksiä. Tässä blogisarjassa vastaamme muutamiin niistä silloista keskustelua syvemmin. 

Blogisarjan toisessa osassa on kysymys valitusharkintaan vaikuttavista seikoista eli toisin sanoen milloin ympäristöyhdistyksen kannattaa valittaa ja milloin ei.

Luonnonsuojelijoina tahtoisimme puolustaa jokaista metsää ja sen liito-oravaa sekä kääntää jokaisen kiven ja kannon suojellaksemme luonnon arvoja viimeiseen asti. Ympäristöyhdistyksenä uskomme, että jokainen luontokohde on suojelun arvoinen jo luonnon itseisarvon sekä tulevien sukupolvien vuoksi.

Ympäristökysymyksen merkitys, voittomahdollisuudet ja resurssien rajallisuus kuitenkin asettaa valituksille ne raamit, joita vasten tulee jokaisen tapauksen kohdalla erikseen punnita kannattaako valittaa vai ei. Choose your battles eli valitse tarkoin taistelusi!

Milloin siis kannattaa valittaa ja milloin taas ei?

Ensinnäkin valituksen ympäristöoikeudellinen merkitys on ratkaiseva valituskriteeri. Valituksen perusteena voi esimerkiksi olla Natura-arvojen puolustaminen niin sanottuna yhdistyksen “hotspottina”. Ympäristöjärjestön on ensiarvoisen tärkeää pohtia laajemmasta näkökulmasta mahtuuko tapauskohtainen valitus järjestön yhteisellä päätöksellä valittuun johdonmukaiseen valituslinjaan. 

Toiseksi valituksen voittomahdollisuudella oikeusasteissa on merkitystä. Tässä nimenomaan korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntö ja etenkin sen vuosikirjapäätökset ovat avainasemassa. Nämä antavat hyvän kuvan korkeimman hallinto-oikeuden tulkintalinjasta koskien lain kirjainta, vaikkakin on tärkeää muistaa, että tulkinta on aina kuhunkin yksittäistapaukseen sidottua. Toisaalta tietyissä kiistanalaisissa ympäristökysymyksissä voi olla tarve saattaa yleisestä tulkintalinjasta poiketen asia korkeimman hallinto-oikeuden tai EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi ennakkoratkaisua varten. Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi Matti Kattainen ideoi, että innovatiivisilla valituksilla esimerkiksi ilmastokysymysten kohdalla voidaan muuttaa vanhoja käytäntöjäkin.

Viimeiseksi käytössä olevat resurssit asettavat viime sijassa raamit sille, mistä kannattaa lähteä valittamaan. Tärkeimpänä resursseja koskevana ohjenuorana on, ettei valitusten määrä korvaa niiden laatua vaan jokaiseen valitukseen, johon ryhdytään, pitää ladata kaikki paukut mukaan. Henkilöresurssit, käytettävissä oleva aika valisteluineen sekä taloudellinen taakka vaikuttavat kaikki valitusharkintaan. Lisäksi jokin toinen järjestö on jo voinut päättää valittaa, jolloin voimme joko tukea asiaa omalla valituksellamme tai suunnata resurssit seuraavaan tapaukseen.

Juuri sanotun pohjalta ja pitkän linjan luonnonsuojelijaa, piirin erityisasiantuntija Tapani Veistolaa lainatakseni, valitusharkinta ympäristökysymyksissä noudattaa pitkälti seuraavaa kaavaa:

“asian merkitys x onnistumistodennäköisyys : käytössä olevat resurssit”

Kas näin, tämä ympäristöoikeudellinen pulma on nyt siis ainakin yleisellä tasolla ratkaistu, kunnes taas seuraava valitus ja sitä koskeva harkinta on käsillä.

Lue lisää

Lue lisää piirin etäyhteydellä pidetystä laki-illasta, joita tullaan järjestämään lisää.

Blogisarjan ensimmäinen kysymys koski lintujen suojelua EU:n Natura-alueiden ulkopuolella ja siihen vastasi Suomen luonnonsuojeluliiton ja Uudenmaan piirin erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Kiitos kysyjälle erinomaisesta kysymyksestä!

Maria Westerman

Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin ympäristöjuristi.