Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Hiilineutraali Uusimaa 2035 -il­mas­to­tie­kar­tan painopisteistä ja toi­min­ta­lin­jauk­sis­ta

4.9.2020

Uudenmaan liitolle

Yleistä

Yleisesti ottaen esitykset ovat hyviä ja kannatettavia.

Ilmastotiekartta on Uudellamaalla erityisen tärkeä, koska tämä on todellinen suurpäästäjien maakunta. Suomen suurimman päästölähteen (Rautaruukin Raahen terästehdas Pohjois–Pohjanmaalla) jälkeen neljä suurinta saastuttajaa on Uudellamaalla: Nesteen Porvoon jalostamo, Helen Oy:n Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimalat, Fortumin Espoon Hanasaaren laitokset Finnoon lintualtaan vierellä sekä Vuosaaren maakaasuvoimala. Osa näistä on onneksi poistumassa.

Nesteen Porvoon öljyjalostamo ja sen kylkeen rakennetut Borealis Polymersin kemikaalitehdas ja vetytehdas tuottavat yhteensä 3,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Tämä vastaa yli puolta koko Suomen henkilöautoliikenteen vuosipäästöistä. Hakkuut Uudenmaan metsissä pitäisi lopettaa käytännössä melkein kokonaan sen päästöjen hiilimäärän sitomiseksi pois ilmakehästä. Näiden suurpäästäjien ongelmiin pitää siksi tehokkaasti vaikuttaa.

Energiansäästönäkökulma on jäänyt liian vähälle huomiolle ohjelmassa. Säästötoimilla voitaisiin saavuttaa hyviä tuloksia hiilineutraaliuden lisäksi muidenkin ympäristöhaasteiden näkökulmasta.

Yksityiskohtaisia kommentteja:

1.3 Maakunnallisen ilmastotyön muodot, tekijät ja vastuut

Ympäristöjärjestöt kannattaisi ottaa paremmin yhteistyöhön mukaan.

2 Ilmastotyö Uudellamaalla: tilannekatsaus 2020

Hinku-hanke ja laskenta ovat hyviä kuntien ympäristötyön ohjauksessa. Pitää kuitenkin muistaa, että se keskittyy taakanjakosektorille. On paljon päästöjä, joita ei tässä ole nyt mukana, kuten lento- ja laivaliikenne sekä LULUCF (mukaan lukien metsäkato). Niihinkin tulee maakunnallisessa työssä kiinnittää huomiota ja toimenpiteitä.

Maakunnan metsiä hakataan niin paljon, että vuosina 2016–2018 Uudenmaan metsät olivat päästölähde ilmakehään. Puuston kasvu oli vuonna 2018 noin 3,8 miljoonaa kuutiometriä, mutta hakkuut ja muu puuston niin sanottu poistuma 3,96 miljoonaa kuutiometriä. Tämä kiirehtii metsien suojelua ja metsäkadon torjuntaa.

Maataloudessa turvemaiden raivauskielto olisi tarpeellista toteuttaa ja kehittää keinoja sitoa hiiltä myös maatalousmaihin.

3.1 Ilmastoviisas maankäyttö ja rakentaminen

Energiamääräykset ja energiaremontit ovat tärkeitä. Rakennusteollisuus vesitti muutama vuosi sitten rakennusten uudet energianormit, minkä seurauksena esimerkiksi pääkaupunkiseudun hurja rakentaminen lisää lämmönkulutusta nopeammin kuin kestävämpien rakennusnormien Ruotsissa. Tätä tulisi Uudellamaalla tehostaa. Myös omakotitalojen korjauksiin tulee antaa enemmän neuvontaa sekä rahoitusta (energiaköyhyys on haaste). Uudenmaan liitolla oli aiemmin energiatehokkuuden neuvontaan oma ryhmä – tämän voisi perustaa uudelleen viralliseksi.

Puurakentamisen ilmastohyödyt voidaan menettää, jos sen lisääntyminen lisää hakkuita. Se tekee myös hakkuumäärien hillitsemisestä ja metsäkadon vähentämisestä entistä tärkeämpää.

3.2 Älykäs, turvallinen ja päästötön liikkuminen

Liikennelinjaukset ovat hyviä. Henkilöautoliikennettä pitää pyrkiä vähentämään. Ruuhkamaksut tulee ottaa käyttöön nopeasti pääkaupunkiseudulla niin, että tuotto käytetään julkisen liikenteen parantamiseen ja/tai pyöräilyn edistämiseen.

Uusien, suurien ja kalliiden ratahankkeiden kannattavuutta pitää tarkasti miettiä. Ratojen hyödyt menetetään, muun muassa kun rakentamisen alle jää suuria metsäalueita ja suojelukohteita ja uusien asemanseutujen raskas rakentaminen hävittäisi loputkin luontoalueet. Ratkaisuja pendelöntiin ja rahtikuljetuksiin löytyy varmasti kehittyvistä sähköautoista (myös rekat ja bussit) ja potentiaalista parantaa matkaketjujen toimivuutta. Lisäksi kävelyn ja pöyräilyn edistäminen tuo terveyshyötyjä. Etätyön toimivuutta on nyt korona-aikana testattu ja liikkumisen vähentäminen ylipäätään on mahdollista. Kulutuksen vähentämisen myötä myös tavaraliikenne tulee vähenemään.

3.3 Nopea ja reilu energiasiirtymä

Energiansäästö on kaikkein tärkeintä. Paras watti on negawatti.

Fossiilisista polttoaineista, mukaanlukien turve, tulee luopua myös sivupolttoaineena.

Bioenergian haaste on, että se ei useinkaan ole oikeasti päästöneutraalia siinä muutamien kymmenien vuosien aikataulussa, missä ilmastonmuutos pitäisi ratkaista. Esimerkiksi vaikka puu lasketaan virallisesti hiilineutraaliksi, poltettava puu säilyttäisi usein hiilensä metsässä useita vuosikymmeniä. Viime vuosina vallinneen ylihakkuutilanteen takia metsien hiilivarastoja tulisi maakunnassa lisätä eikä vähentää. Puuenergiassa tulee ottaa huomioon myös luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja vahvistaminen sekä metsien virkistyskäyttö.

Tuulivoimaa olisi tärkeä edistää, mutta Söderskärin merituulivoimamerkintä keskellä arktisen vesilintumuuton päälinjaa ei ole piirin mielestä edelleenkään toteuttamiskelpoinen. Pientuulivoimaloitakin kannattaisi tutkia ja edistää niiden käyttöä.

Piirin mielestä Loviisan ydinvoimala on aika ajaa alas nykyisen lupakauden jälkeen. Piiri korostaa, että pienydinvoimaakaan ei pidä turvallisuussyistä edistää.

Kannattaa ottaa huomioon myös informaatio-ohjauksen keinot, kuten EKOenergian (tai vastaavat ilmastohyödyt ja luonnon monimuotoisuutta turvaavat kestävyyskriteerit täyttävän) uusiutuvan energian hyödyntäminen.

3.4 Hiilineutraali kiertotalous

Hiilineutraalissa kiertotaloudessa tulee jätehierkian mukaisesti panostaa jätteen synnyn ehkäisyyn sekä tuotteiden kestävyyteen ja korjattavuuteen. Korjaus tuo myös työpaikkoja.

3.5 Kestävä kulutus ja tuotanto

Ihmisten kulutukseen on todella tärkeää vaikuttaa, koska Uudellamaalla on korkean kulutustason takia maata suuremmat kulutuksen päästöt. Luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastostrategiatyön yhteydessä huomattiin, että suomalaisten ilmastovaikutuksesta valtaosa saattaa vuonna 2030 aiheutua lentoliikenteestä, rahdista ja Suomessa kulutettujen tuotteiden tuotannon päästöistä Suomen rajojen ulkopuolella. Tarvitaan siis myös parempaa tietoa kuluttajille, jotta suomalaisten hiilijalanjälki aidosti pienenee. Kohtuutalouden edistäminen erilaisilla hankkeilla on tässä maakunnassa erityisen tärkeää.

Julkisissa hankinnoissa tulee ottaa huomioon myös kuntien omistukset energiayhtiössä. Uudenmaan kuntien tulee vaikuttaa näin fossiilisten korvaamiseen ja esimerkiksi kalan kulun parantamiseen vesivoimaloissa koko maassa.

3.6 Hiilinielujen vahvistaminen ja päästöjen kompensointi

Soiden ja metsien suojelu on ilmastosyistäkin todella tärkeää.

Metsien suojelu on yksi keino lisätä ja säilyttää puussa ja niiden juuristossa sekä maaperässä olevia hiilivarastoja. Maaperän hiilivarastojen säilyttämistä pitäisi edistää myös kiertoaikojen pidentämisellä, maanmuokkauksia välttämällä ja suosimalla mahdollisimman kevyitä maanmuokkaustapoja sekä talouskäytössä olevien suometsien säilyttämistä peitteisinä.

Metsitys ja sen tuet tulee suunnata pois perinnebiotoopeilta, kulttuurimaisemista, CAPia varten selvitetyiltä High Nature Value -alueilta ja maakuntakaavoitusta varten inventoiduilta ns. VAT-pelloilta.

Hiilinielujen vahvistamisessa tärkeää on myös metsäkadon vähentäminen. Hajarakentamisen ja yhdyskuntarakenteen pirstoutumisen ehkäisy on tässä erityisen tärkeää.

Turvemaiden raivaus tulee kieltää ja siirtyä ennallistamiseen. Muun muassa Luonnonsuojeluliiton Hiilipörssi-hankkeessa kehitetään ilmastolle parhaita soiden ennallistamisen menetelmiä myös kompensaatioihin.

4 Rahoitus

Olisi tärkeää saada myös CAP-rahoitusta maatalouden ilmastotyöhön. Myös EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ulottumaan myös Uudellemaalle. Täällä on kivihiilen korvaaminen ykköskysymys mutta myös jonkun verran turpeen louhintaa ja polttoa.

Lisätietoja

toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 2580 598, ursula.immonen@sll.fi

erityisasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen Ursula Immonen

puheenjohtaja toiminnanjohtaja