Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Terveyden- ja asumisterveyden suojelun parantaminen vaatii lain­sää­dän­nön päivitystä

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri vastasi Sosiaali- ja terveysministeriön Terveydensuojelulain (763/1994) ja asumisterveysasetuksen (545/2015) päivitystarpeiden kartoitukseen. Korostimme ennaltaehkäisyn painottamista, ympäristöterveyden huomioon ottamista sekä melua ja hiukkasia koskevien säännösten päivittämistä.

Terveydensuojelulain ja asumisterveysasetuksen asumisterveyttä koskevat pykälät ovat olleet voimassa 5 vuotta. Sosiaali- ja terveysministeriön hanke selvittää, miten säädökset toimivat käytännössä ja mitä kehitystarpeita näihin liittyy. Uudenmaan piirin puolesta hanketta kommentoi ympäristöjuristi Maria Westerman.

Painopiste tulisi olla ennaltaehkäisyssä

Terveydensuojelun ensisijainen painopiste tulee olla ennaltaehkäisyssä. Olisi ensiarvoisen tärkeää huomioida elinympäristön vaikutukset terveydensuojeluun jo asumisen ja elinypäristön rakentamisen suunnittelussa. Jälkikäteiseen valvontaan ja sanktioihin keskittyvä keinovalikoima ei huomioi riittävästi ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä muun muassa maankäytön ja kaavoituksen saralla, jotka ovat ensisijaisia keinoja terveydensuojelun ja ympäristöterveydensuojelun edistämisessä. Käytännössä terveydensuojeluun perustuva valvonta ja mahdolliset vähäiset sakot ovat toimimattomia kannustimia terveyden- ja asumisterveyden suojelun edistämiseksi.

Tämä ennaltaehkäisyn painopiste ei käy ilmi terveydensuojelulain ja asumisterveysasetuksen asumisterveyttä koskevista pykälistä ja säännöksiä tulisikin tämän osalta kehittää.

Ympäristöterveys

Nimenomaan ympäristöterveyden osalta voimassa oleva lainsäädäntö kaipaa päivittämistä. Tämä koskee niin säännöksiä ympäristöterveyden osalta kuin ympäristöterveyden määrittelemistäkin selkeällä ja johdonmukaisella tavalla.

Ympäristöterveys mainitaan terveydensuojelulaissa vain kerran valtakunnallisen valvontaohjelman yhteydessä, vaikka ympäristöterveys on erottamaton osa terveyden- ja asumisterveyden suojelua. Ympäristöterveyden osana erityisesti melua koskevat säännökset kaipaavat tarkennusta ja niiden huomioon ottaminen ennaltaehkäsevinä toimenpiteinä on ensiarvoisen tärkeää.

Haitan poistaminen terveydensuojelulain 27§:n mukaisesti

Haitan poistamiseen voidaan velvoittaa terveydensuojelulain 27§:n mukaisesti rakennuksen omistaja tai asunnon haltija.
Haitta voi kuitenkin tulla myös rakennuksen ulkopuolelta: melu konserteista ja kuppilan terassilta, savu naapurin nuotiosta tai grillaamisesta, kalkkipölyä betonitehtaalta jne. Terveydensuojelulaissa tulisikin tulisikin siten säätää, että myös nämä ulkopuoliset tahot voitaisiin määrätä toimimaan haitan poistamiseksi. Toki rajapintaa on tällöin muun muassa lain eräistä naapuruussuhteista kanssa, mutta se on niin rinnasteiden aiheutuvaan haittaan, että sen lisääminen terveydensuojelulakiin on perusteltua.

Pykälän viimeisessä momentissa säädetään, että ”määräysten antamisen tulee perustua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin.” Joskus voi olla tarpeen välittömästi estää haitta. Riittävät ja luotettavat mittaukset vievät aikaa. Jos haitta on ilmeinen eikä tutkimustuloksia voida odottaa, haitta pitäisi pystyä poistamaan heti, ainakin tilapäisesti. Tähän voimassa oleva terveydensuojelulaki ei tarjoa ratkaisua.

Vertailukohtana voisi olla lain eräistä naapuruussuhteista 17§. Siinä ei ole määritelty raja-arvoja vaan arvioinnin kohteena on kohtuuttomuus.

Melu

Asumisterveysasetuksen 11§ (melun mittaaminen), parempi paikka loogisesti olisi 12§:n (melun toimenpiderajat) jälkeen, ennen 13§:ää (melumittaustulosten korjaaminen). Kaikissa tapauksissa mittausta ei nimittäin tarvita tai ehditä tehdä. Mittaus ei siis ole ensisijainen asia.

Melun toimenpiderajan, (12 § 3 mom.) osalta mittaus voi osoittautua ongelmalliseksi. Oletetaan, että asuinalueen keskellä, esim jollain kaupungin torilla (Turussa Varvintori) järjestetään pop-konsertti. Se edellyttää meluilmoitusta. Hakija hakee lupaa soittaa klo 01:een mutta musiikki soi vielä puoli kahteen. Joku tekee muistutuksen, mutta asumisterveysasetukseen on vaikea käytännössä vedota, jos edellytetään mittausta aamuyöllä. Asetuksessa pitäisi siten olla mahdollisuus estää melu ennakolta. Mittausvaatimus pitää määritellä toisin.

Asumisterveysasetuksen 11§ 3 momentin soveltaminen saattaa käytännössä osoittautua vaikeaksi . Oletetaan, että käytetään integroivaa mittaria, joka pysyy reaaliajassa näyttämään tunnin ekvivalenttitason. Oletetaan lisäksi, että tunti on esim 22-23 tai 23-24 eikä esim 22.12-23.12. Kaikissa näissä tapauksissa voidaan laskea tunnin ekvivalenttitaso. Kun laskenta on aloitettu klo 22, saattaa 25 dB:n ekvivalenttitaso ylittyä klo 22.35. Sitten pitää olla ihan hiljaa klo 23:een ja aloittaa melu uudelleen. Jos melu kuuluu sisälle 35 dB:n tasoisena, ekvivalenttitaso ylitty 22.06. (10dB, kymmenesosa tunnista).

Tuollaisessa tapauksessa pitäisi tilanne kyetä estämään ennakolta. Meluilmoituksesta annetussa päätöksessä pitää siis olla rajat, joilla estetään melutasojen ylittyminen ilman mittauksia. (Varvintorin tapauksessa häiriintyviä asuntoja on kymmeniä, ehkä yli 100. Kaikkiin ei voi viedä mittaria. Rajat voi määrätä aikana, esim. musiikki lopetettava klo 22. Vaihtoehtoisesti on arvioitava, millä musiikin volyymillä vielä sisätiloissa alittuu 25 dB. Asuntojen seinien vaimennus matalilla äänitaajuuksilla voi olla hyvin pieni. Musiikin voimakkuus pitäisi silloin rajata esim 55dB:iin. (Puheen voimakkuus voi olla 65dB.)

Melun toimenpideraja: Asetuksen 2§ 1 mom, kohta 1.
Miten viranomainen saadaan mittaamaan, ylittyykö toimenpideraja?
Lentomelu saattaa asunnoissa ylittää liitteen 2 toimenpiderajat. Jos asukas valittaa melusta kunnan viranomaisille, hänet ohjataan terveystarkastajalle. Terveystarkastajan pitäisi järjestää mittaus, jotta voidaan tietää toimenpiderajan ylittyminen. 4 § 1mom sisältää lauseen alun: ”Terveyshaittaa selvitettäessä on mittauksessa ja…” Haittakin pitää mitata ja sitten vasta voidaan selvittää toimenpiderajojen ylittymistä.

Lakiin tarvitaan määräys, jolla selvitetään jo terveyshaitta ennen toimenpiteitä. Nykyinen raja on toimenpideraja, mutta sitä ennen tarvittavien selvitysten aloittamiseksi voisi olla eriksen selvitysraja. Sen pitäisi perustua valistuneeseen arvioon, voiko haittaa olla. Melulähteitä voisivat olla esim ampumaradat, moottoriradat, lentokentät, ja muut melua aiheuttavat kohteet.

13 § 3mom.: ”Impulssimaisuus- ja kapeakaistaisuuskorjaus tehdään vain sille ajalle, jolloin melussa esiintyy altistuvassa kohteessa impulssimaisuutta tai kapeakaistaisuutta”

Ampumaratamelu on impulssimaista. Impulssi kestää ehkä sekunnin osia. Sitten voi olla minuutti hiljaista. Yksi ammunta voi kestää 30 minuuttia. Onko ”sille ajalle” 30 minuuttia vai laukauksen kestoaika? 10dB voidaan lisätä kumpaan tahansa, mutta lopputulos voi erota selvästikin. Asetustekstiä tulisi selventää tältä kohdin.

Hiukkaset

Miten asukas voi arvioida hiukkasten raja-arvoja? Milloin asukas voi ottaa yhteyttä terveystarkastajaan?

Parveketupakointi ja -grillaus, joskus myös grillaus naapurissa (esim. päivittäin) voivat aiheuttaa hiukkasten kulkua asuntoon. Terveystarkastajat eivät tee säännöllisiä tarkastuksia ilman, että heitä pyydetään paikalle. Pykälässä 19 pitäisi esittää ”selvitysraja” eli missä tapauksissa terveystarkastajan on tultava arvioimaan, tarvitaanko toimenpiderajan toteamiseksi mittauksia.

Erittäin selkeä tapa olisi kieltää parveketupakointi ja -grillaus.

Helsingissä 31.8.2020

Piirin kommentin viimeisteli ympäristöjuristi Maria Westerman ja sen tekoon osallistui myös liittohallituksen jäsen Pertti Sundqvist.