Täydennys valitukseen Puu-Kivistön lahiokaviosammalta koskevasta poikkeusluvasta
Uudenmaan piiri täydensi valitukstaan Puu-Kivistön lahokaviosammalta koskevasta poikkeusluvasta lahokaviosammalesiintymiä koskevilla uusilla selvityksillä. Lahokaviosammalen suojelutaso ei ole nykyisellään suotuisalla tasolla ja siksi tämän uhanalaisen sammalen suojelemiseksi tarvitaan oikeudellinen linjaus.
HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE
ASIA
Täydennys Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin valitukseen Vantaan Puu-Kivistön ja Puu-Kivistön aloituskortteleiden lahokaviosammalesiintymiä koskevasta poikkeusluvasta 16.5.2019.
VALITUKSENALAINEN PÄÄTÖS
Uudenmaan ELY-keskuksen päätös ”Luonnonsuojelulain 42 §:n rauhoitusmääräyksistä poikkeaminen” lahokaviosammalen osalta 17.4.2019 UUDELY/1333/2019.
VASTASELITYKSEN ANTAJA
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Helsinki
PROSESSIOSOITE
Erityisasiantuntija Tapani Veistola
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Itälahdenkatu 22 b A
00210 HELSINKI
Puhelin 0400 615 530
Sähköposti uusimaa@sll.fi
TÄYDENNYS VALITUKSEEN VANTAAN PUU-KIVISTÖN JA PUU-KIVISTÖN ALOITUSKORTTELEIDEN LAHOKAVIOSAMMALESIINTYMIÄ KOSKEVASTA POIKKEUSLUVASTA
Asian taustaa
Uudenmaan ELY-keskus on 17.4.2019, päätöksellään UUDELY/1333/2019, antanut rauhoitetun lahokaviosammalen (Buxbaumia viridis) Puu-Kivistön ja Puu-Kivistön aloituskortteleiden asemakaavojen havaittuja esiintymiä (5 kpl) koskevan poikkeusluvan. Lupa on annettu Puu-Kivistön lainvoimaisen asemakaavan neljän esiintymän sekä Puu-Kivistön aloituskortteleiden vireillä olevan asemakaavan yhden tiedossa olevan esiintymän ylös kaivamiseen ja siirtämiseen läheiselle Lippupuiston pienelle (2,4 ha) lähivirkistysalueelle. Käytännössä poikkeusluvalla pohjustetaan Puu-Kivistön alueella sijaitsevan noin 3 hehtaarin laajuisen metsäalueen varsin kattavaa rakentamista.
Puu-Kivistön lahokaviosammalydinalueen myönnetty poikkeuslupa on vasta toinen lahokaviosammalesiintymien ylös kaivamiseen ja siirtämiseen liittyvä poikkeuslupa Suomessa. Ensimmäisestä eli Espoon Ruukinrannan lahokaviosammalesiintymän poikkeusluvasta Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri valitti Helsingin hallinto-oikeudelle kesäkuussa 2018 ja Helsingin hallinto-oikeus kumosi poikkeuslupaa koskevan päätöksen 13.6.2019 sillä perusteella, että siirtotoimenpiteen onnistumisesta ei ollut varmuutta. Lahokaviosammalen suojelun tila maassamme ja varovaisuusperiaate huomioon ottaen ei ollut riittävää varmuutta, että lajin suojelutaso voisi säilyä suotuisana.
Vähäiset kokemukset lahokaviosammalen siirroista ja lajin korkea uhanalaisstatus (erittäin uhanalainen) korostavat tarvetta varmistaa se, että mahdollisten poikkeuslupien luontotietopohja on riittävä niin esiintymän merkittävyyden arvioinnin kuin muiden vaikutusarviointien osalta. Myös kasvupaikkametsän tuhoutumisen vaikutus lajin suojelutasoon tulee riittävällä tarkkuudella arvioida. Erityisesti näistä syistä uusilla ajantasaisilla selvityksillä lahokaviosammalen esiintymisistä on merkitystä.
Uhanalaisen lajin esiintymien siirto pienelle lähivirkistysalueelle
Lahokaviosammalen suotuisan suojelutason säilymisen kannalta tarkoituksenmukaista ei ole, että myönnetään uhanalaisen lajin viiden esiintymän siirto Lippupuiston pienelle (2,4 ha) lähivirkistysalueelle. Siirron onnistumisen kannalta jää epäselväksi, miten lähivirkistysalue kaavamerkityksineen turvaa lajin elinolosuhteet puistometsien hoidon ja virkistyskäytön paineissa. Lahokaviosammalen uusien esiintymislöytöjen nojalla poikkeusluvan myöntäminen esiintymien siirrolle ei ole kestävällä pohjalla niin lajin onnistuneen siirron kuin suotuisan suojelutason saavuttamisenkaan kannalta.
Uudet lahokaviosammalesiintymistä koskevat tiedot Puu-Kivistön alueella
Vastaselityksessään 20112/03.04.04.04.16/2020 koskien valitusta Vantaan kaupunginvaltuuston 16.12.2019 tekemästä päätöksestä § 15 Puu-Kivistön aloituskorttelien (232400) asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä tontinjaon hyväksymisestä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Vantaan yhdistys toivat esille uusia ajantasaisia lahokaviosammalesiintymisiä koskevia tietoja.
Puu-Kivistön kaava-alueen lahokaviosammaltilanne on vastaselityksessämme esitettyjen ajantasaisten tietojen takia siten todellisuudessa täysin toinen kuin miltä se vaikutti Uudenmaan ELY-keskuksen myöntämän poikkeusluvan aikana.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri sai 5.12.2019 tietoja lahokaviosammalen selvittämiseen kouluttautuneelta luontoharrastaja Ida Korhoselta. Hän oli selvittänyt loppuvuonna 2019 Puu-Kivistön ja sen ympäristön metsäalueiden lahokaviosammaltilannetta. Lajin ekologiasta saatujen lisätietojen perusteella lahokaviosammalta on nykyisin mahdollista tunnistaa jo ns. protoneemavaiheessa eli ilman lopulliseen muotoonsa kasvanutta itiöpesäkkeellistä yksilöä. Korhosen maastoselvitysten tuloksena Puu-Kivistön yhtenäisen metsäalueen (Timanttikujan metsä) lahokaviosammalesiintymien määrä kohosi noin 10-kertaiseksi aikaisemmin havaittuun ja arvoituun nähden. Lisää havaintoja tehtiin myös metsäalueen länsiosasta eli Puu-Kivistön aloituskorttelin kaava-alueelta. Liitteinä on Ida Korhosen tiedoksianto sekä sen liitteet (liitteet 1-3).
Uudenkin tiedon perusteella Kivistön aseman länsipuolinen esiintymiskeskittymä on selvästi tavanomaista ydinaluetta merkittävämpi. Tämä tuodaan esille useaan kertaan esille myös Lahokaviosammal Vantaalla: esiintymisselvitys ja suojelusuunnitelma-raportissa vuodelta 2020. Alla muutamia poimintoja olennaisemmista Kivistön esiintymiskeskittymää koskevista huomioista:
”Länsi-Vantaan suuret suojelualueet Askistosta Vestraan ja Petikkoon ovat todennäköisesti Vantaan kaikkein runsaimpia ja laajimpia lahokaviosammalalueita. Niiden lajille sopiva yhteispinta-ala on niin suuri, että tarkalla kartoituksella löydettävien kasvupaikkojen määrä olisi varmasti huomattavan suuri. Lajia havaittiin näillä kohteilla lähes jatkuvasti inventoijan kulkureitin varrella, mutta tämän projektin puitteissa ei ollut mahdollista tutkia näitä alueita kovin tarkasti. Niinpä Kivistön Koivupäänoja ja Kiilan Solbacka ovat edelleen Vantaan runsaimpia esiintymiä itiöpesäkkeiden kasvupaikkojen määrällä mitattuna” (Manninen & Nieminen 2020, s. 17-18).
”Muutenkin esiintymien määrä noudattelee melko paljon suurimpien kuusivaltaisten metsäalueiden levinneisyyttä kaupungissa. Myyrmäen metsät ovat alueellisesti erittäin merkittävä esiintymäkeskittymä, samoin kuin Kivistön alue ja Simonkylä-Rekolametsäkäytävä” (Manninen & Nieminen 2020, s. 18).
”Kivistön aseman läheiset kohteet ovat lähes kaikki yleiskaavassa rakentamiseen kaavoitettuja ja asemakaavoja on niille suunniteltu jo useita. Esiintymäalueisiin kuuluu kuitenkin Vantaan arvokkaimpia kohteita. Vaihtoehdot tilanteeseen ovat lähinnä rakennusprojektien hyllyttäminen tai lykkäys taikka poikkeuslupamenettelyt. Puu-Kivistön kaavan osalta valituskierros on vielä kesken ja tämän kaavan kohtalo saattaa vaikuttaa muihinkin alueen kohteisiin ” (Manninen & Nieminen 2020, s. 26).
Suojelusuunnitelmassa käytettyihin kahteen pisteytysjärjestelmään liittyy erinäisiä merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka on hyvin avattu myös itse suunnitelmassa. Kivistön esiintymiskeskittymä osoittautuu kuitenkin merkittäväksi molemmissa pisteytysjärjestelmissä. Lammin ja Vauhkosen (2019) pisteytysjärjestelmän mukaan Kivistön esiintymiskeskittymä nousee jopa erittäin merkittäväksi kohteeksi päätyen toiseksi tärkeimpään arvoluokkaan (9-10 p).
Kuva 1. Lahokaviosammalen ydinalueiden pisteytys Lammin ja Vauhkosen (2019) menetelmän mukaisesti.
Myös lahokaviosammalen suojelusuunnitelmaa varten luodussa ns. laajennetussa pisteytysjärjestelmässä Kivistön keskittymän arvo nousee esille, joskaan ei yhtä selvänä.
Kuva 2. Kivistön esiintymiskeskittymä on merkittävä myös ns. laajennetun pisteytysjärjestelmän (Manninen & Nieminen 2020) mukaan.
Syyt tähän avataan suunnitelmassa: ”Lähekkäisten esiintymien määrä on melko sattumanvarainen muuttuja ja tietyt, useita pieniä erillisiksi rajattuja esiintymiä sisältävät alueet korostuvat laajempien yhtenäisten kohteiden kustannuksella. Esimerkiksi Kivistön esiintymät olisivat saaneet korkeammat pistemäärät, jos ne olisi käsitelty erillisinä esiintyminä eikä luokituksen periaatteiden mukaisesti yhtenä suurempana esiintymänä” (Manninen & Nieminen 2020: s. 48).
Uusimmankin tiedon valossa Kivistön aseman itäpuolinen lahokaviosammalmetsien keskittymä on Vantaan oloissa erittäin merkittävä. Sen takia Puu-Kivistön aloituskorttelin kaavan toteuttaminen, yhdessä lähialueen lainvoimaisten ja valmistelussa olevien asemakaavojen kanssa, on vaarassa johtaa LSL 5 a §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun lajin suotuisan suojelutason saavuttamisen tai säilyttämisen kannalta merkittävien esiintymispaikkojen hävittämiseen ja heikentämiseen.
Esiintymiskeskittymän merkittävyyttä arvioitaessa on tärkeää havaita Kivistön lahokaviosammalmetsien erityismerkitys Hämeenlinnaväylän ja Tuusulanväylän välisellä, merkittävän osan Vantaasta muodostavalla alueella, johon kuuluvat Aviapoliksen suuralue sekä Kivistön suuralueen itäpuolisko. Tällä alueella niin todettujen lahokaviosammalydinalueiden kuin potentiaalistenkin metsien määrä on selvästi pienempi kuin Länsi- ja Itä-Vantaalla. Tällaisessa tilanteessa varsinkin kaikki lajille erittäin merkittäviksi arvioidut esiintymiskeskittymät on syytä varovaisuusperiaatteen hengessä tulkita lajin suojelutasolle ilmeisen tärkeiksi.
Lahokaviosammalen suojelemiseksi tarvitaan oikeudellinen linjaus
Kaava-alueelle sijoittuvan lahokaviosammalen ydinalueen hävittäminen kohdentuu uusimmankin lahokaviosammaltiedon perusteella sekä Vantaan että valtakunnan tasolla merkittävään esiintymiskeskittymään. Yhdessä lähialueen hyväksyttyjen ja valmistelussa olevien asemakaavojen ydinaluerakentamisen kanssa tämä vaarantaa lajin suotuisan suojelun tason saavuttamisen Suomessa ja Vantaalla. Vantaan Harrikujan asemakaavan, joka on juuri ollut päätettävänä, yhteydessä vasta Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin muistutuksesta teetettiin luontoselvitykset ja on osoittaututunut, että kaikki nykyisen Harrikujan asemakaavan rakentamisvaraukset kohdistuvat arvoluokan I, II ja III METSO-metsiin. Kaavoittaja tyytyi toteamaan johtopäätöksenään, että “lahokaviosammalselvityksen tulokset osoittavat, että lajia esiintyy niin laajasti, että lajin säilyminen on koko Vantaan mittakaavassa turvattavissa.” (Vantaan kaupunginvaltuusto 4.5.2020).
Oikeudelliselta kannalta lahokaviosammal on ikään kuin lainsäädännön toimeenpanossa kaikkien suojelukeinojen väliin putoava laji, jolla ei ole tunnettuja Natura-alueita, joilla se olisi suojeltu, ei erityisesti suojellun lain rajauksia eikä sille kaavoituksessa osoiteta sen edellyttämää suojelua. Tässäkään tapauksessa lahokaviosammalen suojelu ei ole toteutumassa Natura-alueella, erityisesti suojellun lajin rajauspäätöksellä eikä kaavallakaan. Lisäksi siirron onnistuminen on epävarmaa eikä sitä tehdä edes suojelualueelle, vaan kohteelle jonka kaavamerkinnässä ei lajin suojelua ole otettu velvoittavasti huomioon.
Vaikka lahokaviosammal on muun muassa luontodirektiivin liitteen II laji, luonnonsuojelulain 46 §:n määrittelemä uhanalainen laji, luonnonsuojeluasetuksen liitteen 3 a mukaisesti koko maassa rauhoitettu laji sekä luonnonsuojelulain 47 §:n ja luonnonsuojeluasetuksen liitteen 4 mukainen erityisesti suojeltava laji, sen suojelutaso kaavoitusta koskevassa käytännössä ei ole lain edellyttämällä tasolla. Tämän vuoksi lahokaviosammalen suojelemiseksi tarvitaan oikeudellinen linjaus.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri katsoo, ettei siirtolupaan siten ole ajantasaistenkaan selvitysten valossa laillisia perusteita ja näin ollen poikkeuslupaa koskeva päätös tulee lainvastaisena kumota.
Liitteet
Liite 1. Ida Korhosen tiedoksianto 5.12.2019 Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirille: Lahokaviosammallöydöt Timanttikujan metsästä Kivistössä (Puu-Kivistön kaava-alue).
Liite 2. Timanttikujan metsän (Puu-Kivistö) lahokaviosammalhavainnot syksyltä 2019 (karttaesitys, Ida Korhosen tiedoksiannon liite 1)
Liite 3. Timanttikujan metsän (Puu-KIvistö) lahokaviosammalhavainnot syksyltä 2019 (excel-tiedosto, Ida Korhosen tiedoksiannon liite 2)
Lähteet
Lammi, E. & Vauhkonen, M., Uudenmaan lahokaviosammalesiintymien luokittelu ja priorisointi, Enviro 15.3.2019, https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/150005_lahokaviosammal_vantaalla_esiintymisselvitys_ja_suojelusuunnitelma.pdf
Manninen, O. & Nieminen, M. Lahokaviosammal Vantaalla: esiintymisselvitys ja suojelusuunnitelma, Faunatican raportteja 1/2020, https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/147968_luontovaikutukset_2019.pdf
Ramboll Finland Oy 2019, Vantaan yleiskaava 2020: yleiskaavaluonnoksen luontovaikutusten arviointi, 2019, https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/146512_Asia_3_Liite_1_Vantaan_YK2020_luontovaikutukset_2019.pdf
Vantaan kaupunginvaltuusto, asemakaavamuutos 002206 ja tontinjako, 86 Nikinmäki / Harrikuja, 4.5.2020, http://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=149737
Lisätietoja
- luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, puhelin 045 652 1974, keijo.savola@gmail.com
- ympäristöjuristi Maria Westerman, puhelin 045 1140 088, maria.westerman@sll.fi
- erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi
Helsingissä 8. päivänä toukokuuta 2020
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen, puheenjohtaja
Tapani Veistola, erityisasiantuntija