Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Länsi-Espoon luonnon- ja mai­se­man­hoi­to­suun­ni­tel­man luonnoksesta

Maastokäynti Eestinkalliolla. Anni Simola, Keijo Savola ja Meiko-koira. SLL Uusimaa.

Länsi-Espooseen uhkaa tulla liikaa huonosti perusteltuja kaupunkimetsien hakkuita. Suunnitelma pitäisi valmistella uudelleen.

16.3.2020

Espoon kaupunki /Tero Alatalo

Viitaten ilmoitukseen verkkosivuillanne ja saamaamme lisäaikaan

Lausunto Länsi-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaluonnoksesta

Espoon ympäristöyhdistys ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry kiittävät lausuntomahdollisuudesta ja antavat tämän yhteisen lausunnon.

Mielipidettä varten olemme perehtyneet useita kymmeniä tunteja suunnitelma-aineistoihin. Olemme tehneet helmi-maaliskuussa 2020 neljänä päivänä maastokäynnin noin 120 sellaiselle metsikkökuviolle, joille on esitetty suunnitelmassa hakkuu- tai hoitotoimenpiteitä. Maastokäynteihin ovat osallistuneet neljänä päivänä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin suojeluasiantuntija Keijo Savola, kahtena päivänä Espoon ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Anni Simola ja FT Heikki Simola sekä yhtenä päivänä metsätalousinsinööri-luontokartoittaja Jyri Mikkola.

Suunnitelma tulisi palauttaa uuteen valmisteluun

Luonnoksessa on omat ansionsa, mutta samalla siihen liittyy merkittäviä ongelmia ja muutostarpeita. Suunnitelma ei nykymuodossaan ole toteuttamiskelpoinen eikä sitä tule viedä teknisen lautakunnan hyväksymiskäsittelyyn. Hyvän kaupunkimetsänhoidon suunnittelun, Espoon monimuotoisuussitoumusten, asiallisen luonto-, virkistys- ja maisema-arvojen huomioinnin sekä hiilenvarastoinnin edellyttämät muutostarpeet ovat niin suuret, että esitämme luonnoksen palauttamista uuteen valmisteluun.

Suunnitelman ensisijaisena tavoitteena tulee olla Espoo-tarinan mukaisesti:

Espoolaisten asuinympäristön on viihtyisä ja luontoarvot ja
luonnon monimuotoisuus säilyvät
sekä, että: Kaupunki
toimii ilmastotyön edelläkävijänä
. Siis ei metsätalouden
käytäntöjä mukaillen vaan niin, että jokainen ehdotettu
toimenpide on perusteltavissa edellä mainittujen tavoitteiden
edistämisellä.

Kokonaisuutena tässä lausunnossa esitetyt muutokset merkitsevät suunniteltujen hoitotoimien olennaista keventämistä. Käytännössä saavutettaisiin myös merkittävää ilmastohyötyä puuston (elävän ja lahopuun) karttumisen myötä. Ekologisen metsänhoidon käytäntöjen omaksuminen on tietyllä tavalla haaste myös metsien hoidon tavoitteita koskevalle tiedottamiselle.

Korjattu ehdotus tulee tuoda uudestaan nähtäville esimerkiksi syksyllä 2020.

Aineiston laadusta

Nähtävillä oleva aineisto on selvästi laadukkaampaa kuin esimerkiksi vuosi sitten julkaistun Etelä-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman pohja-aineisto. Erityiskiitoksen ansaitsee se, että tutustuttavana ovat Espoon karttapalvelusta löytyvien kuviotietoreferointien lisäksi varsinaiset metsäsuunnitelman kuviotiedot. Myös METSO-yhteenvetokartat ovat luontoarvojen hahmottamisen kannalta hyödyllisiä.

Pidämme sen sijaan pahana puutteena sitä, että aineistoista puuttuvat yhteenvetokartat, joista näkyisivät metsikköjen arvioidut
kasvillisuustyypit sekä kehitysluokat. Nyt nämä tiedot on haettava
yksittäin kuviotiedoista poimimalla, jolloin kokonaiskuvan
hahmottaminen esim. jonkun laajemman yhtenäisen metsäalueen
luonteesta vaikeutuu olennaisesti.

Merkittävänä puutteena on syytä pitää myös sitä, että nähtävillä olevasta aineistosta puuttuu selostustyyppinen osa. Sellaisesta kävisi ilmi esimerkiksi se, kuinka paljon erilaisia hakkuita ja hoitotoimia on esitetty hehtaaritasolla tehtäväksi. Tällaisen tiedon puuttuminen tekee suunnitelman toteuttamiskelpoisuuden ja todellisten luontovaikutusten arvioinnin hyvin vaikeaksi.

Osallisten kannalta olisi ollut tärkeää myös, että suunnitelma-aineistoissa olisi kerrottu se, mitä käytetyt hakkuu- ja hoitotermit
todellisuudessa tarkoittavat. Kun Espoon kaupunkimetsien hoidon
tavoitteet ovat kokonaan muut kuin tavanomaisessa, puuntuotantoon
tähtäävässä, talousmetsien hoidossa ja käsittelyssä, on
metsäsuunnittelun ongelmaksi tiedostettava myös se tosiasia, että
yleinen käsitteistö tulee pääosin talousmetsien kasvatuksen ja
hoidon piiristä. Tämä leimaa sekä suunnitelmakuvauksia, että
vakavasti myös niiden toteutusta käytännössä.

Monelle asukkaalle ja viheralueiden käyttäjälle saattaa toteutusvaiheessa tulla epämieluisana yllätyksenä esimerkiksi se, että isolle joukolle kuvioita esitetyt poimintahakkuut ovatkin käytännössä yläharvennustyyppisiä väljennys- ja harvennushakkuita. Näiden vaikutus metsikön maisemakuvaan ja metsän tuntuun on aivan toinen kuin yksittäisten huonokuntoisten puiden poimintahakkuissa,
jollaisiksi poiminnat on perinteisesti kaupunkimetsänhoidossa
ymmärretty.

Aineistosivulta puuttuvat myös hoitoluokka-kartat, joista pystyisi nopeasti hahmottamaan esimerkiksi mitkä kuviot on osoitettu arvometsien (C5) hoitoluokkaan.

Nähtävillä olevasta suunnitelma-aineistosta ei käy ilmi se, mikä taho tai ketkä henkilöt ovat tehneet suunnitelman maastotyöt sekä hakkuu- ja hoitoesitykset. Tekijätiedot kerrotaan esimerkiksi Espoon
kaavojen luontoselvityksissä.

Kuvioinneista

Järjestöjen maastokäyntien yhteydessä on ilmennyt, että
suunnitelmaluonnoksessa on tehty metsikkökuviointia kaupunkimetsien
hoitosuunnittelun kannalta liian yleispiirteisellä hahmottamis- ja
rajaamisotteella. Tällöin samaan kuvioon on toistuvasti sisällytetty alueita, jotka olisi kannattanut jakaa useampaan kuvioon kasvillisuustyyppien, puuston kehitysluokkien, puulajisuhteiden, luontoarvojen sekä hoitotarpeen perusteella. Käytetty liian yleispiirteinen kuviointi aiheuttaa jatkossa runsaasti ongelmia toimenpiteiden järkevän kohdentamisen ja toteuttamisen sekä luontoarvojen vaalimisen kannalta.

Kasvupaikkojen tunnistaminen

Luontojärjestöt ovat jo vuosikausia, ellei -kymmeniä arvostelleet Espoon kaupungin luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmia kasvupaikkojen tunnistamiseen liittyvistä puutteista. Useimmiten kritiikki on keskittynyt lehtojen huonoon tunnistamiseen. Myös nyt tehdyssä suunnitelmassa vain osa lehdoista on tunnistettu. Merkittävä osa, ilmeisesti jopa yli puolet, suunnitelma-alueen lehdoista on luokiteltu lehtomaisiksi kankaiksi, muutama lehtovaltainen kuvio jopa tuoreiksi kankaiksi.

Lähtökohtana on tiedostettava se, että Espoon eteläiset osat kuuluvat etelärannikon tammivyöhykkeeseen, eli hemiboreaaliseen
kasvillisuusvyöhykkeeseen, jossa kasvuolosuhteet ovat huomattavasti
edullisemmat kuin esimerkiksi jo Nuuksion ylängöllä ja yleensäkin
Uudenmaan mantereisemmissa sisäosissa. Lehtomaisia metsiä on siis
alueella runsaasti. Espoon ja Kirkkonummen lehtoniittyjä, erityisesti metsälaidunnukseen vielä tuolloin käytettyjä lehtoja
ja niiden kasvillisuutta, tutki jo 1920-luvulla Carl Cedercreutz (mm
Acta Botanica Fennica 3, 181 s., 1927).

Asialla on suuri luonnonsuojelubiologinen merkitys, ja ongelmaksi muodostuu erityisesti luonnoksessa rutiininomaisesti esitetyt mittavat pienpuuston hoitotoimet. Osa lehtojen luontoarvoista perustuu nimenomaan monipuoliseen aluspuustoon ja pensaskerrokseen. Varsinkin lehtipuuvaltaisissa ”lintutiheikkötyypin” lehdoissa
aluspuuston on jopa erityisen suotavaa olla selvästi tiheämpää
kuin kangasmetsissä.

Pääosa tunnistamatta jääneistä lehdoista on kasvillisuudeltaan
keskiravinteisia tuoreita lehtoja selvällä multamaannoksella tai
selvästi multapohjaisia entisiä maatalousmaita, joiden pohjakasvillisuus on vielä muuttumassa pelto- ja niittylajistosta
metsälajistoon, Jälkimmäisen ryhmän puustossa ja pensaskerroksessa on usein jo nähtävillä luontoarvojen kannalta suotuisaan suuntaan kehittyvään arvolehtoon viittaavia tekijöitä (runsaasti tuomea, harmaaleppää, tervaleppää ja raitaa sekä jalojen lehtipuiden taimia).

Koska lehtojen tunnistamatta jääminen toistuu suunnitelmasta toiseen, toivomme, että jatkossa suunnitelmien maastotöitä tekevät
henkilöt saavat nykyistä paremman koulutuksen juuri lehtojen
tunnistamiseen. Esitämme, että suunnitelman jatkotyöstössä
vähintäänkin kaikki lehtomaisiksi kankaiksi luokitellut metsät
käydään maastossa uudestaan lävitse niin, että valtaosa
lehdoista saadaan suunnitelmassa tunnistettua lehdoiksi.

Myös vesitaloudeltaan säilyneiden korpien tunnistamisessa ja huomioinnissa on selviä puutteita, joskin lehtoja pienempiä.

Maastokäyntien yhteydessä törmättin Suvisaaristossa Ramsön suojelualueen ja Suvisaarentien välisissä metsissä kahteen viime vuosien harvennushakkuuseen (talvi 2017-2018?), joissa oli vaurioitettu vakavasti kuvioilla sijaitsevia korpia. Pienempi korvista sijaitsi suojelualueen rajalla ja suurempi ilmeisesti kuvion 1091 eteläosassa. Kuva 1.

Jatkossa metsänhoidon suunnittelun ja toteutuksen on syytä nousta Espoossa sellaiselle minimitasolle, että pienetkin vesitaloudeltaan säilyneet korpilaikut tunnistetaan suunnittelussa ja säästetään viimeistään hakkuutoimien toteutuksessa.

Luontoarvojen huomiointi

Luontoarvojen huomiointi jakaantuu luonnon- ja maisemanhoidon hankkeissa kahteen vaiheeseen eli arvojen tunnistamiseen suunnitelmaa tehtäessä ja arvojen huomioon ottamiseen toimenpiteissä. Suunnitelma sisältää molempien vaiheiden osalta sekä ansioita että ongelmia.

METSO-arvojen ja lahopuustoisuuden huomiointi luontoarvoina on johtanut siihen, että pääosa suunnittelualueen metsäluonnoltaan erityisen arvokkaista metsikkökuvioista on todettu kuviotiedoissa jollakin tasolla arvokkaiksi

Arvometsähoitoluokan (C5) hyvin vähäinen käyttö on heikentänyt olennaisesti suunnitelman kykyä yksilöidä olennaisia luontoarvoja sisältävät kuviot ja varsinkin useampia kuvioita sisältävät kuvioryppäät.

Todettujen luontoarvojen huomioon ottaminen hakkuu- ja hoitoesityksissä on valitettavan vaihtelevaa ja puutteellista. Poiminta- ja harvennushakkuita sekä pienpuuston hoitoa esitetään, pääosin ilman riittäviä muita perusteita, kohtuuttoman isolle
hehtaarimäärälle merkittäviä METSO-arvoja omaavia metsiä.
Merkittäviä metsäluontoarvoja on vaarassa mm. Harmaakallion alueella, Eestinkalliolla, Hanikan-Soukansalmen alueella,
Svinö-Skatan alueella sekä Suvisaaristossa. Pienemmässä määrin
ongelmia on lukuisilla muilla alueilla, kuten Rullavuoren alueella.
Luontoarvojen lisäksi heikosti perustellut hakkuut heikentävät
arviomme mukaan myös metsien virkistyskäyttöarvoja huonontamalla
lähimaisemien laatua ja vähentämällä metsän tuntua.

Jäljempänä on tarkemmin arvioitu suunnitelmaluonnosta ja sen toimenpiteitä vielä kolmen luontoarvotekijän eli arvometsähoitoluokan käytön, METSO-arvojen tunnistamisen ja turvaamisen sekä liito-oravan huomioinnin osalta.

Arvometsä-hoitoluokan käyttö

Suunnitelmasta puuttuvat yhteenvetotiedot esitetyistä hoitoluokista, jolloin ne tiedot on ollut pakko etsiä kuvio kerrallaan metsäsuunnitelman kuviotiedoista. Arvometsiksi on osoitettu vain 22,3 hehtaaria eli vain muutamia prosentteja suunnittelualueen metsistä.

Tulos on suunnittelualueen luontoarvojen, ympäristökasvatuksen sekä
hyvän kaupunkimetsänhoidon käytäntöjen kannalta huono..
Erityisen huonosti valittu yksittäisiä kuvioita poimiva malli
tunnistaa puutteellisesti laajemmat arvokkaiden metsien kokonaisuudet – eli juuri ne kohteet, joiden luonnonsuojelubiologinen merkitys on objektiivisesti arvioiden suurin.

Esitämme, että suunnitelma-alueen puustoisista alueista vähintään 25 % osoitetaan arvometsiksi siten, että sellaiseksi päätyvät

  • aluekokonaisuuksina suunnittelualueen tärkeimmät
    luontoarvokeskittymät (esimerkiksi Eestinkallion ja Harmaakallion vanhapuustoiset osat, Hanikan edustavat kallio-, kangas- ja
    korpimetsät sekä Soukansalmen vanha- ja lahopuustoiset kangas-,
    kallio- ja lehtometsät, Soukan Kasavuoren vanhapuustoiset kallio-
    ja kangasmetsät, Finnoon kosteikon ympäristön arvokkaat
    puustoiset alueet jne.)
  • näitä täydentävät kunkin luontotyypin parhain neljännes yksittäisinä kuvioina tai kuvioryppäinä (nämä on yleensä
    luokiteltu METSO I ja II-luokkiin)
  • liito-oravien ydinalueet, ainakin siltä osin kuin niillä on muita luontoarvoja.

Olemme liitteen 1 kuviokohtaisissa huomioissa nostaneet esille muutamia kymmeniä arvometsiksi soveltuvia kuvioita.

METSO-arvojen tunnistaminen ja arvojen turvaaminen

Suunnitelmassa on aikaisempaa selvästi paremmin tunnistettu METSO-arvoja omaavat metsikkökuviot, mikä ansaitsee kiitoksen. Maastokäynneillämme on toki havaittu jonkin verran tunnistamatta jääneitä luokan II METSO-lehtoja ja kangasmetsiä, lisäksi osa luokan I kriteerit täyttävistä kuvioista on suunnitelmaluonnoksessa luokiteltu luokkaan II.

METSO-arvojen osalta ison ongelman muodostaa se, että hyvin monelle niitä omaavia kuvioita on suojeluarvojen tunnistamisesta huolimatta esitetty hakkuu- ja hoitotoimia, jotka eriasteisesti heikentävät kuvioiden ja laajempien metsäalueiden luontoarvoja. Valtaosassa tapauksista esitetyille toimenpiteille ei ole – eräitä reunavyöhykkeitä lukuun ottamatta – perusteita puuston eri-ikäisrakenteen kehittämisen, virkistyskäytön edistämisen eikä turvallisuuden kannalta.

Valitettavan vähäinen osa selkeitä METSO-arvoja omaavista metsistä ja varsinkin laajemmista METSO-kuvioiden ryppäistä on osoitettu arvometsien hoitoluokkaan.

Liito-oravan huomioon ottaminen

On hyvä, että suunnitelman teossa on ollut käytössä Espoon
kaupungin ansiokas Etelä-Espoon liito-oravien suojelusuunnitelma
sekä eri lähteistä kerätty 2000-luvun aineisto liito-oravien
esiintymisestä ja arvioiduista kulkureiteistä suunnitelma-alueella.
Tästä huolimatta liian monille liito-oravan todetusti käyttämille
tai vähintään lajille metsien nykytilan perusteella sopiville
metsikkökuvioille on esitetty ohjeistamattomia poimintahakkuita sekä
pienpuuston hoitoa. Varsinkin yläharvennustyyppiset poimintahakkuut
sisältävät riskin lainvastaisesta lisääntymis- ja
levähdyspaikkojen heikentämisestä. Liito-oravametsiin esitettyjä
hakkuu- ja hoitotoimia on syytä olennaisesti keventää etenkin
yläharvennusten ja laajojen pienpuuston käsittelyjen osalta.
Lisäksi on syytä korjata suunnitelman virhe, jossa kuvion
toteaminen liito-oravalle tärkeäksi on toistuvasti johtanut muiden
kuvion luontoarvojen sivuuttamiseen sekä lahopuun säästämisohjeiden
puuttumiseen.

Esitettyjen hakkuu- ja hoitotoimien määrästä ja kohdentumisen ongelmista

Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty moninkertaisesti liikaa hakkuita ja hoitotoimia siihen nähden, mikä olisi suunnitelma-alueella suunnitelmakaudella perusteltua tai kestävää metsien luonto-, maisema- ja virkistysarvojen kannalta. Pahimmat ongelmat keskittyvät arvokkaita luontokokonaisuuksia pirstoviin toimenpiteisiin, valmiiksi eri-ikäisrakenteisiin metsiin esitettyihin yläharvennustyyppisiin poimintahakkuisiin (näistä merkittävä osa luontokokonaisuuksissa), eräiden muiden monipuolisten metsien harvennushakkuisiin sekä ylimitoitettuun pienpuuston hoitoon.

Jäljempänä on eritelty tarkemmin eräiden metsänkäsittelymenetelmien ongelmia
tällä suunnittelualueella.

Pienaukkohakkuut

Esitetyt pienaukotukset on onnistuttu sijoittamaan poikkeuksellisen huonosti. Luontojärjestöjen maastokäynneillä läpikäydyistä kohteista Suvisaariston kuviolle 1087 esitetty kohdentuu luontoarvoiltaan huomattavan arvokkaalle, boreaalisen luonnonmetsän kriteerit täyttävälle kuviolle. Todennäköisesti kyseessä on suunnitelman merkittävin yksittäinen luontoarvojen heikennys. Esityksen epätarkoituksenmukaisuutta lisää metsikön sijainti suojelualueen kupeessa. Svinön Reiviikinniityn kuviolla 1034 toimenpiteellä heikennettäisiin puolestaan lähimaiseman kannalta huomattavan edustavan mäntyvaltaisen metsän arvoja. Rullavuoren kuviolla 5001 esitetty pienaukotus pirstoisi tarpeettomasti hyvin tärkeän metsäisen alueen kokonaisuutta.

Poimintahakkuista

Esitettyjen poimintahakkuiden suuri määrä, väärä kohdentuminen sekä niiden sisältämät yläharvennustyyppiset ”raskaat” poimintahakkuut ovat suunnitelmaluonnoksen suurin ongelma.

Poimintahakkuiden kyseenalaisin osa ovat tarpeettoman laajasti käyttöön esitetyt yläharvennustyyppiset poiminnat, joilla tähdätään
eri-ikäisrakenteen kehittämiseen poistamalla yksilöimätön määrä
valtapuuston järeitä puita. Pääosa tällaisista hakkuista on
jostakin syystä esitetty valmiiksi eri-ikäisrakenteisiin metsiin,
joissa ei ole tarvetta tai perustetta vähentää valtapuustoa sen
enempää alikasvoksen hyväksi kuin eri-ikäisrakenteisuuden
kehittämiseksi. Järjestökäynneillä on tullut vastaan suuri määrä
boreaalisen luonnonmetsän kriteerit täyttäviä, nykyrakenteeltaan
valmiiksi luonnontilaisen kaltaisia metsiä, joihin on päädytty
esittämään eri-ikäisrakenteen kehittämiseksi ja vahvistamiseksi
yläharvennustyyppistä poimintahakkuuta. Tällaiset hakkuuesitykset
ovat 2020-luvun luontoarvoja huomioivassa kaupunkimetsänhoidossa
virheellisiä. .

Kohdekohtaisista yläharvennustyypin poimintahakkuista yleensä kokonaan puuttuu ohjeistus poistettavien puiden lajikoostumuksen ja volyymin osalta: vain pienellä joukolla kuvioita on kuvattu edes prosenttiluvulla poistettavaksi kaavaillun valtapuuston määrä. Toimenpiteiden riittämätön kuvaus ja ohjeistus on iso ongelma jo ohjelman kommentoinnin kannalta, mutta erityisen vakava ja toteutuksen työjälkeä ajatellen.. Näin puutteellisilla ohjeistuksilla toteuttajille annetaan melko lailla vapaat kädet suorittaa alueella mitä tahansa 10-50 % valtapuustosta poistavaa. Tällainen ei ole asiallista menettelyä suunniteltaessa kaupungin virkistysalueiden metsänhoitoa.

Kuten Liitteen 1 kuviokohtaisista arvioista ilmenee, näkemyksemme mukaan huomattava osa suunnitelmaluonnoksen yläharvennustyyppisistä
hakkuuesityksistä on maastokäyntien perusteella syytä kokonaan
poistaa tai monissa tapauksissa korvata ohjeistuksella
ulkoilureittien, teiden tai tonttien reunojen huonokuntoisten puiden
poiminnasta maalahopuiksi.

Maastokäynneillä on tullut vastaan muutamia nykyisellään tasarakenteisia kasvatusmetsäkuvioita, joiden rakenteen monipuolistamiseen esitetty poimintahakkuu hyvin sopii. Nämä edustavat pinta-alaltaan muutamaa prosenttia kaikkien esitettyjen poimintahakkuiden kokonaispinta-alasta.

Muutamia tällaisia metsiköitä on yksilöity liitteen 1 kuviokohtaisissa kommenteissa.

Suunnitelmassa on mukana myös kohtalainen joukko perusteltuja poimintahakkuita. Näissä poimintahakkuut on asiaperusteilla kohdennettu ja rajattu tonttien, teiden tai ulkoilureittien reunojen mahdollisiin huonokuntoisiin puihin siten, että toimenpideohjeisiin sisältyy monesti myös lahopuun jättäminen. Tämä on järkevää
kaupunkimetsien hoitoa, jossa riittävällä lahopuun säästämisen
ohjeistuksella on varmistettu se, että toimenpiteestä saadaan myös
monimuotoisuushyötyä.

Maastokäynneillämme huomasimme, että huonokuntoisten puiden poimintoja on ainakin ulkoilureittien varteen esitetty myös sellaisiin metsiin, joissa ei nyt ole ongelmapuita eikä myöskään viitteitä siitä, että niitä suunnitelmakaudella kehittyisi. Kymmenillä reittien tai tonttien reunojen vanhempaa puustoa sisältävillä kuvioilla ohjeita olisikin syytä täydentää niin, että puuston tilaa tarkkaillaan ja tarvittaessa huonokuntoiset ongelmapuut kaadetaan maalahopuuksi.

Harvennus- ja ensiharvennushakkuista

Harvennushakkuista osa on osoitettu puustorakenteeltaan ja usein myös puulajisuhteiltaan yksipuolisiin kasvatusmetsiin (mm. Suvisaariston kuviot 1075 ja kuvion 1103 etelä- ja keskiosa), osa
puustorakenteeltaan monipuolisiin metsiin, joissa ei
toimenpideperusteita ole. Esimerkki tällaisesta on Skataholmantiehen
pohjoispuolelta rajautuva, jo valmiiksi vahvasti eri-ikäisrakenteinen kuvio 1028. Erityistä piittaamattomuutta luontoarvoista osoittaa Eestinkallion arvokkaimmalle vanhan metsän kuviolle (kuvio 9051) esitetty harvennushakkuu.

Pienpuuston hoidosta

Pienpuuston hoitoa on esitetty suunnitelmaluonnoksessa useamman sadan hehtaarin alueelle siten, että hoidon perustetta ei ole kunnolla avattu. Vakavampi puute on se, että yleensä toteuttamista ei ole lainkaan ohjeistettu. Positiivisia poikkeuksiakin toki löytyy (mm. tiheikköjen jättäminen ja tiettyjen puulajien suosinta), mutta
nämä ovat selvässä vähemmistössä kokonaan ohjeistamattomiin
toimenpide-esityksiin nähden. Kommentointivaiheessa onkin pakko
arvioida esityksiä siinä hengessä, että suunnitelmassa esitetään
koko kuvion pienpuuston käsittelyä joko ilman tiheikköjä tai
muutamilla jäävillä tiheiköillä.

Järjestöjen maastokäyntien havaintojen perusteella valtaosa esitetystä pienpuuston hoidosta on koko kuvion mitassa lähes aina joko tarpeetonta tai usein kuvion luontoarvoille haitallista.
Luontoarvoiltaan haitallisimmat pienpuuston hoitotoimet keskittyvät
aluspuustoltaan monipuolisiin lehtoihin (joista puolet on
suunnitelmassa lehtomaisina kankaina) sekä puustorakenteeltaan
luonnontilaisen kaltaisiin tai vähintäänkin eri-ikäisrakenteisiin
metsiin, joissa on monipuolinen, tilajakaumaltaan vaihteleva ja
kuviolle sopivan tiheä pienpuusto.

Luontojärjestöjen maastokäynneillä törmättiin myös useampiin sellaisiin kovan kulutuspaineen alla oleviin metsiköihin, joissa ainoat pohjakasvillisuutta säilyttäneet kuvion osat löytyvät tiheämpää lehtipuuvesakkoa kasvavista kohdista. Juuri tällaisilla kuvioilla olisi hyvä lopultakin tunnistaa lehtipuuvesakosta (mukaan lukien perinteisesti vieroksuttu pihlaja) saatavat hyödyt maapohjan ja pohja- ja kenttäkerroksen kasvillisuuden suojaajana.

Esitämme,
että suunnitelman jatkotyössä

  • pienpuuston hoidosta koko kuvion yleisenä hoitomenetelmänä pääosin luovutaan
  • ja että toimenpide rajataan selkeämmin teiden ja ulkoilureittien reunaan, ulkoilureittien risteysalueille sekä sellaisille muille erityiskohteille, joilla tiivis alikasvos ei ole erityisen suotavaa.

Maastokäynnillä
havaittiin selvä ja melko kiireinen pienpuuston hoitotarve muun
muassa useiden kilometrien matkalla Suvisaaristontien, Skatantien
sekä Skataholmantien varsilla.

Laajempaa pienpuuston hoitoa kannattaa harjoittaa lähinnä silloin, kun

  • kyseessä on huomattavan vahva kuusialikasvos kuviolla, jota on suotavampaa kehittää lehtipuuvaltaisena
  • kangasmetsissä joskus poikkeuksellisen vahva pihlajavesakko aidosti uhkaa ja turhan kattavasti tukahduttaa muiden puulajien taimet.
  • joissakin tilanteissa tammen ja männyn taimien kehitys hyötyisi myös kevyestä, täsmäluonteisesta pienpuuston käsittelystä.

Lahopuun
huomiointi ja tuottaminen

Suunnitelmaluonnoksessa on aikaisempia suunnitelmia paljon paremmin ymmärretty lahopuun ja sen säästämisen ohjeistamisen merkitys. Luontojärjestöjen maastokäynneillä havaittiin mm. että Hanikan alueella reittien varsilta kaadettuja huonokuntoisia puita oli lopultakin ymmärretty jättää maastoon kokonaisina maalahopuuna. Hyvä näin.

Lahopuun jätön ohjeissa vaikuttaisi kuitenkin olevan pientä tarkentamisen tarvetta. Jostakin syystä mm. liito-oravan-suojeluarvoja sisältävien kuvioiden poimintahakkuissa on usein jätetty ohjeistamatta lahopuun jättäminen. Ratkaisu ei ole järkevä, koska liito-oravakuvioilla on yleensä muitakin arvoja kuin liito-oravaan liittyviä. Lisäksi liito-oravan ydinalueet lienevät myös niitä metsiä, joilla on suurin säästymistodennäköisyys Etelä-Espoon kaavoituksessa. Siksi niiden kohdalla on erityisesti perusteita kasvattaa luontoarvoja myös lahopuun hallitulla lisäämisellä. Olemme
kuviokohtaisissa kommenteissa nostaneet esille muutamia kymmeniä
esimerkkitapauksia, joissa lahopuun jättö kannattaisi ohjeistaa
nykyistä paremmin. Luettelo ei tämän teeman osalta ole kattava,
Siksi koko suunnitelma-aineiston hakkuukuviot kannattaa käydä
systemaattisesti lävitse niin, että lahopuun jättäminen
ohjeistetaan kaikille niille kuvioille, joille sen lisääminen on
perusteltua. Arviomme suunnitelma-alueella on hyvin niukasti
sellaisia metsiä, joiden metsäkuvaan hallitusti jätetty lahopuu ei
sopisi.

Niittyjen ja muiden avomaiden hoito

Suunnitelma-alueella on merkittävä määrä avomaita eli lähinnä entisiä ja nykyisiä pelto- ja niittyalueita sekä erilaisia vaihtelevasti hoidettuja nurmialueita. Käytännössä kaikki laajemmat avomaa-alueet on aikoinaan raivattu lehtomaisista metsistä pelto- ja laidunniityiksi. Sen vuoksi ne ovat jo luontaisesti maaperältään reheviä. Ajan myötä etenevä rehevöityminen on näiden alueiden hoidon kannalta merkittävä ongelma, koska korkeaksi ryöhähtävä ja
yksipuolistuva kasvillisuus vähentävät niittyjen maisema- ja
virkistyskäyttöarvoja.

Liiallisen rehevöitymisen syitä ovat ravinteita sadonkorjuun myötä poistavien maataloustoimien loppuminen sekä erityisesti liikenteen päästöistä peräisin oleva voimakas typpilaskeuma. Niittyjen hoidon peruskäytäntöihin tulisikin kuulua niitoksen kerääminen pois alueelta aina niittämisen yhteydessä.

On valitettavaa, että Espoon maisemanhoidossa niittojätteen kerääminen kompostoitavaksi on ilmeisesti lopetettu. Ainakin vielä vuonna 2004 julkaistussa Espoon keskus – Kauklahti –alueen
maisemanhoitosuunnitelmassa niittojätteen kerääminen on
ohjeistettu kaikkien niittytyyppien hoidon menetelmäksi. Saamamme
tiedon mukaan nykyään ainoastaan (pajuttuvien niittyjen
raivauksessa syntyvä) murskausjäte on määrä korjata pois
alueelta.

Niittyjen hoidon tulee olla säännöllistä, mutta ei liian voimaperäistä, ja hoito tulisi räätälöidä kohteen mukaan. Monella voikukan valtaamalla niityllä alkukesän niitto voi olla paikallaan, mutta pääosin niittäminen tulisi ajoittaa kesän lopulle, jolloin kasvit ovat ehtineet kypsyttää ja karistaa siemenensä.

Luonto- ja maisema-arvojen tasapainoisen huomioinnin näkökulmasta pääosa suunnitelma-alueen nykyisistä avomaa-alueista on syytä jatkossakin säilyttää sellaisina. Kuten tunnettua, kaikki perinnebiotoopit ovat maassamme uhanalaisia, ja avointen habitaattien säilymisen turvaaminen ja asianmukainen hoito on olennaisen tärkeää niiden monipuolisen lajiston säilymisen kannalta.

Osalle suunnitelma-alueen nykyisistä avomaakohteista on kuitenkin
mahdollista ja järkevää kehittää liito-oravan liikkumista
helpottavia ja metsäisten alueiden kytkeytyneisyyttä lisääviä
puustoisia kaistoja tai puuryhmiä. Niitä voi tehdä joko sallimalla
luontainen puustottuminen tai istuttamalla alueille harkitusti
jalopuita tai tervaleppää. Muita keinoja lisätä alueiden
monimuotoisuusarvoja ovat mm. vanhojen yksittäisten raitojen ja
pajujen säilyttäminen, harkittu maalahopuun jättö reunoihin jne.

Tässä lausunnossa ei ole kommentoitu suunnitelman yksittäisiä
niittykuvioita. Niiden kasvistollinen tarkastelu ja hoitotoimien
räätälöinti tulisi tehdä erikseen kasvukauden aikana.

Haitalliset vieraslajit ja roskaantuminen

Suunnitelmaa tehtäessä on havaittu useita metsikkökuvioita, joilla on roskia sekä vieraslajiongelmia. Esimerkiksi pensasangervo- ja kanukkaongelmia havaittiin myös luontojärjestöjen
maastokäynneillä. Useimmille havaituille vieraslajikuvioille ei ole
suunnitelmassa esitetty vieraslajien poistotoimenpiteitä. Esitämme,
että kuviokohtaiset haitallisten vieralajikasvien torjuntatoimet
ohjeistetaan suunnitelman jatkotyöstössä.

Espoon viheralueiden luonnon- ja maisemanhoidossa on kaikki perusteet siirtää painopistettä luontaiseen puu- ja pensaslajistoon
kohdentuvista hakkuu- ja hoitotoimista haitallisten vieraslajien
torjuntaan. Tätä ovat luontojärjestöt jo kymmenkunta vuotta
esittäneet. Haitallisten vieraslajien aiheuttamista riskeistä
säädetty laki (1709/2015) velvoittaa kiinteistön omistajaa niiden
poistamiseen

Myös roskaantuneiden alueiden siivous tulisi hoitaa nykyistä tehokkaammin ja nopeammin johtuen siitä, että roskaisilla alueilla on taipumus kerätä puoleensa lisää roskia. Luonnon- ja
maisemanhoitosuunnitelmat ovat luonteva työväline näiden
toimenpidetarpeiden esille nostoon ja ohjeistamiseen.

Kaavojen ennakoimattomuudesta

Suunnitelma-alueella on runsaasti hienoja viheralueita, joilla on menossa eri vaiheessa olevia, yleensä alueiden osittaiseen rakentamiseen tähtääviä asemakaavahankkeita.

Suunnitelmaluonnoksessa ei nähdäksemme ole epäasiallisesti ennakoitu keskeneräisiä kaavoja ns. valmentavien hakkuiden esittämisen muodossa, mistä annamme kiitokset. Muutamissa tapauksissa asemakaavoituksen ongelma-alueille esitetyt hakkuu- ja hoitoesitykset on toteutuksen osalta kytketty tekeillä olevien kaavojen lainvoimaisuuteen, mikä on menettelytapana täsmälleen oikein.

Espoon karttapalvelun kehittäminen

Suunnitelman kommentoinnissa kiinnitti kiusallista huomiota se, kuinka vähäinen osa suunnittelualueen merkittävistä luontoarvokohteista on osoitettu arvokkaaksi Espoon karttapalvelusta löytyvässä arvokkaiden luontokohteiden aineistossa. Kyseinen aineisto on selvästikin vanhentunut ja varsinkin metsäisten luontotyyppien kannalta vahvasti puutteellinen.

Ongelma on erityisen merkittävä silloin, kun se koskettaa laajempia luontokohteita, joita ovat muun muassa yhtä metsikkökuviota laajemmat METSO-elinympäristökeskittymät, liito-oravan ydinalueet sekä Uudenmaan liiton arvioinneissa maakunnallisesti arvokkaaksi
todetut luontoalueet.

Esitämme, että Espoon karttapalvelun aineistoa täydennetään ainakin edellä mainituilla aineistoilla. Tämä edistää myös kansalaisten ympäristökasvatusta sekä ymmärrystä siitä, miksi metsänhoidossa jatkossa jätetään maastoon lahopuuta aikaisempaa enemmän. Aineiston olemassa olo Espoon karttapalvelussa saattaa myös edistää merkittäviä METSO-arvoja omaavien metsien kattavampaa tunnistamista kaavojen luontoselvityksissä. Tällöin niiden huomiointi- ja säilymisaste rakentamisen myllerryksessä saattaisi parantua nykyisestä.

Lisätiedot:

Heikki Simola, FT, dosentti, Espoon ympäristöyhdistys ry, p. 050 5660 640

Keijo Savola, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, 045-652 1974 keijo.savola (a) gmail.com

SUOMEN
LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen Tapani Veistola

puheenjohtaja erityisasiantuntija

ESPOON
YMPÄRISTÖYHDISTYS RY

Anni Simola Kristiina Mod

puheenjohtaja sihteeri

Liitteet

Liite 1. Kuviokohtaiset huomiot

Liite. Kuviokohtaiset kommentit

Alleviivauksella
on osoitettu kuviot, joille esitetyt toimenpiteet aiheuttavat
arviomme mukaan erityisen merkittäviä luonto- ja maisema-arvojen
heikennyksiä ilman riittäviä perusteita ja hyötyjä.

SUVISAARISTO

Kuvio 1059:
Monipuolinen haapavaltainen lehtokuvio on syytä nostaa arvometsäksi
(C5).

Kuvio 1065:
Luonteeltaan vaihteleva kuvio, jonka itäosa on kuvauksen
mukaista yksijaksoista kuusivaltaista sekametsää, länsiosa on
rakenteeltaan selvästi eri-ikäisrakenteisempaa. Esitetty poiminta
on perusteltavissa vain itäosassa, jossa ei kuitenkaan ole tällä
hetkellä hoidettavaa pienpuustoa. Länsiosan pienpuustoa ei
erityisesti kannata hoitaa.

Kuvio 1066:
Pohjois-koillisosan harmaaleppävaltainen osa on maastokäynnin
perusteella lehtoa, joka kannattaisi rajata omaksi kuviokseen.
Kuviolla ei maastokäynnin perusteella ole perusteita esitetylle
poimintahakkuulle, joten esitämme toimenpiteestä luopumista.
Toimenpiteeksi kannattaa sen sijaan lisätä tien varren pienpuuston
hoito, jossa yhteydessä kannattaa hoitaa hieman laajemminkin kuvion
kaakkoisosan laikkua, jossa kasvaa tiheällä tilarakenteella nuorta
mäntyä.

Kuvio 1067:
Luonnonsuojelullisesti arvokas metsäkuvio, jolla on merkittäviä
METSO-arvoja, merkitystä liito-oravalle sekä rooli arvokkaan korven
suojavyöhykkeenä. Kuviolla on perusteita toteuttaa harkittu
tonttien, teiden ja sähköjohdon kannalta aidosti ongelmallisten
puiden poiminta maalahopuuksi, mutta esitetylle pienpuuston hoidolle
ei kuvion puustorakenteella ole asiaperusteita. Kuvio kannattaisi
osoittaa arvometsäksi (C5) sekä ohjeistaa poiminta vielä esitettyä
täsmällisemmin vain aitoihin ongelmapuihin.

Kuvio 1070:
Kuviotietojen ja maastokäynnin perusteella suojelualueeseen
rajautuva luokan I METSO-kangasmetsä, jonka alavimmat kohdat ovat
lahopuustoista soistunutta lehtoa/rehevää korpea. Kuvion esitetty
yläharvennustyyppinen poimintahakkuu tarkoittaisi merkittävien
luontoarvojen heikentämistä ilman varsinaisia hyötyjä eikä
esitetylle pienpuuston hoidollekaan ole esitetty mitään järjellisiä
perusteita. Esitämme toimenpiteistä luopumista ja kuvion
osoittamista arvometsäksi (C5).

Kuvio 1075:
Perusteltu ja hyvin ohjeistettu ensiharvennus.

Kuvio 1077:
Maastokäynnin havaintojen perusteella alueella on jo jokunen vuosi
sitten tehty lehtipuuvaltaisen metsän harvennus, jolla valtapuuston
tiheys on saatettu aluspuuston kehittymiselle otolliseen tilaan.
Esitämme esitetystä väljennysluontoisesta hakkuusta luopumista.

Kuvio 1080:
Edustava METSO I-luokan kalliometsä on syytä osoittaa arvometsäksi
(C5).

Kuvio 1081:
Maastokäynnin perusteella kuviolla ei ole mitään perustetta
esitetylle poimintahakkuulle ja lisäksi pienpuuston koostumus ja
tiheys on kasvupaikalle sopiva. Esitämme molemmista toimenpiteistä
luopumista.

Kuvio 1084:
Edustava karumman kangasmetsän kuvio suojelualueen reunassa. Syytä
osoittaa kuvio arvometsäksi (C5).

Kuvio 1086:
Edustava karumman kangasmetsän kuvio suojelualueen reunassa. Syytä
osoittaa kuvio arvometsäksi (C5).

Kuvio 1087:
Maastokäynnin perusteella erittäin arvokas, pieneltä osin
korpipohjainen lehtomainen ja tuore kangas, joka täyttää
pääosaltaan METSO I-luokan kangasmetsän kriteerit. Metsän rakenne
on luonnontilaisen kaltainen ja se täyttää hyvin boreaalisen
luonnonmetsän luototyyppikriteerit. Kuvion lahopuusto on
monipuolista määrän ja laadun osalta. Kuvion arvoa lisää sen
merkittävä koko (1,9 ha), liittyminen pohjoispuoliseen
suojelualueeseen sekä sijainti erillisten suojelualueiden välissä
lähes ainoana viime vuosien metsänhakkuulta säästyneenä kuviona.
Kuviotiedoissa mainittu kirjanpainajan esiintyminen vaikuttaisi
havaittujen syönnösjälkien osalta viittaavan enemmän harmittomien
jäärien ja monikirjaajien esiintymiseen. Mitään
kirjanpainajaongelmaa kuviolla ei joka tapauksessa ole. Esitetty
pienaukkohakkuu merkitsisi aidosti merkittävien luontoarvojen
tuhoamista ilman yhtään järkevää asiaperustetta, joten
toimenpiteestä on syytä luopua ja osoittaa kuvio arvometsäksi
(C5).

Kuvio 1089:
Maastokäynnin perusteella kuvion puustorakenne ei ole kuvatun
kaltainen eli tiheä ja tasaikäinen. Tosiasiassa valtapuuston ja
aluspuuston tila ja tiheys on kasvupaikalle ja tälle sijainnille
oikein sovelias, mistä syystä esitämme harvennusehdotuksen
poistamista.

Kuvio 1096:
Kuvion harventamaton koillisosa kuvion 1088 koillispuolella
kannattaisi rajata omaksi kuviokseen.

Kuvio 1098:
Arvokas runsaslahopuustoinen METSO I-luokan vanhan metsän kuvio tien
ja suojelualueen välissä. Kuvio on syytä osoittaa arvometsäksi
(C5). Lisäksi kuviotietoihin on syytä lisätä selkeämpi ohjeistus
siitä, että tien varrelta ja tonttien rajalta kaadettavat
ongelmapuut jätetään pääosin lahopuuksi.

Kuvio 1100:
Maastokäynnin perusteella tällä kuviolla ei ole aivan tien laitaa
lukuun ottamatta esitettyä pienpuuston hoitotarvetta, joten
toimenpide kannattaa rajata ohjeistuksella vain tien varteen.

Kuvio 1103:
Maastokäynnin perusteella kuvion etelä- ja keskiosassa on
kuviotietojen mukaista tiheää ja valtapuustoltaan nuoren ja
varttuneen välillä olevaa kuusivaltaista puustoa, mutta pohjoisosa
on selvästi vanhapuustoisempaa ja tilarakenteeltaan harvempaa.
Esitetty harvennushakkuu on perusteltu kuvion etelä- ja keskiosassa,
mutta pohjoisosassa ei kannattaisi tehdä yhtään mitään.

Kuvio 1104:
Kuvion eteläosa on arvokasta luokan I METSO-lehtoa, pohjoisosa
hieman tavanomaisempaa lehtipuuvaltaista sekametsää. Mäntyjen
määrä kuviotiedoissa kuvattua vähäisempää. Kuviolle on
esitetty ylimmän kerroksen koivujen ja mäntyjen poimintaa sekä
pienpuuston hoitoa. Maastokäynnin perusteella kuviolla ei ole muuta
toimenpidetarvetta kuin tien varren pienpuuston vähentäminen sekä
mahdollisten itäreunassa kulkevan sähköjohdon kannalta
ongelmallisten puiden kaato maalahopuuksi.

Kuvio 1108:
Kuvio jakaantuu voimakkaasti poimittuun ja muutenkin hoidettuun
väljäasentoiseen pohjoisreunaan (tien lähivyöhyke) sekä
luonnontilaisen kaltaiseen ja runsaslahopuustoiseen eteläosaan.
Maastokäynnin perusteella kuvion väljäasentoisessa pohjoisosassa
on perusteita vähentää pienpuuston määrää (varsinkin aivan
tien reuna) sekä mahdollisesti kaataa yksittäisiä puita
maalahopuuksi. Toimenpiteet kannattaa ohjeistaa selvemmin tien varren
jo käsiteltyyn vyöhykkeeseen.

SKATA-SVINÖ

Kuvio 1002:Maastokäynnin havaintojen perusteella esitetty
poimintahakkuu on kaikilta osin tarpeeton, pienpuuston jatkohoito on
sen sijaan perusteltavissa.

Kuvio 1003:
Kuvion puustorakenne on maastokäynnin havaintojen ja kuviotietojen
perusteella jo nyt sen verran suotuisa eri-ikäisrakenteisuuden
kehittymisen kannalta, että lisäpoimintoja ei kannata tehdä.

Kuvio 1005:
Turhan rempseällä otteella kuvioitu 2 ha kuvio sisältää
nykyrajoilla niin kuivahkon kankaan avaria mäntyvaltaisia metsiä
(mm. länsiosa) kuin kuusen ja männyn eri suhteissa muodostamia
eri-ikäisrakenteisia tuoreen ja kuivahkon kankaan havusekametsiä.
Osalla jälkimmäisistä on näkyvästi lahopuuta. Esitetty
poimintahakkuu on syytä rajata nykyistä selkeämmin vain ja
ainoastaan sähköjohdon ja reuna-alueen teiden kannalta selvästi
ongelmallisten puiden kaatamiseen maalahopuuksi.

Kuvio 1006:
Maastokäynnin perusteella luonnonsuojelullisesti erittäin arvokas,
puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltainen METSO I-luokan
lehtomainen kangas (metsäsuunnitelmassa kuvattu luokan II tuoreeksi
kankaaksi). Kuvion alueella on monipuolista lahopuuta selvästi yli
10 kuutiometriä/ha. Kuviolle esitetyt poimintahakkuu ja pienpuuston
hoito ovat huonosti perusteltuja ja luontoarvoille haitallisia. Ne
kannattaa korvata tonttien reunavyöhykkeen kannalta ongelmallisten
huonokuntoisten puiden poiminnalla maalahopuuksi.

Kuvio 1007:
Maastokäynnin perusteella esitetty poimintahakkuu tien ja
tonttien reunassa on tällä kuviolla perusteltu, kuten myös
pihlajavaltaisen pienpuuston maltillinen hoito.

Kuvio 1012:
Kuvion (1,9 ha) nykyinen kuviointi on epäonnistunut moneltakin
kannalta. Esitämme, että keskiosan korpikuvio kuvioidaan omaksi
kuviokseen ja osoitetaan arvometsäksi (C5). Oman kuvioinnin
ansaitsee myös korven ympäristön lahopuustoinen ja
puustorakenteeltaan pääosin luonnontilaisen kaltainen lehtomainen
kangas, joka on aikaisemmin pääosin säästetty harvennushakkuulta.
Oman pienkuvion voisi tehdä myös tien varteen, jossa tapahtunut
myrskytuho ja sen korjuu on luonut oman osakuvionsa, jonka kehitys
tulee jatkossa eroamaan radikaalisti muusta kuviosta. Loppuosa
kuviosta on kuviotietojen mukaista jokunen vuosi sitten melko
vanhapuustoisena ensiharvennettua kuusivaltaista metsää,

Kuviolle on esitetty
toimenpiteenä itäreunan tien varren poimintahakkuuta.
Jatkopoiminnalle on maastokäynnin perusteella jonkin verran
perusteita, kuten myös nykyisten konkelopuiden välittömälle
alasotolle.

Kuvio 1013:
Kuviotiedoista puuttuu maininta melko tiheästä kuusialikasvoksesta.
Kuviolle on esitetty toimenpiteinä koivuun kohdistuvaa
poimintahakkuuta sekä tervalepän hyväksi tehtävää pienpuuston
hoitoa. Poimintahakkuu kannattaa muuttaa koivuun kohdistuvasta
yleispoiminnasta selkeämmin vain reunojen huonokuntoisten puiden
kaadoksi maalahopuuksi. Pienpuuston hoito kannattaa kohdentaa
alikasvoskuusen määrän huomattavaan vähentämiseen. Kuvion
liito-oravapotentiaalin lisäämisen kannalta on kuitenkin syytä
jättää varsinkin järeämpien haapojen ja tervaleppien viereen
alikasvoskuusia kasvamaan.

Kuvio 1014:
Maastokäynnin perusteella esitetty poimintahakkuu kannattaa muuttaa
reuna-alueiden mahdollisten huonokuntoisten puiden poiminnaksi.

Kuvio 1015:
Monipuolinen sekametsäkuvio, jolla on merkitystä myös
liito-oravalle. Maastokäynnin perusteella kuviolla ei ole
asiaperusteita esitettyyn laajempaan poimintahakkuuseen. Maltillinen,
alikasvoskuusen määrää hieman vähentävä pienpuuston hoito on
sen sijaan paikallaan. Mahdollinen toimenpide on syytä ohjeistaa
toteutettavaksi liito-oravan päälisääntymisajan ulkopuolella
siten, että järeämpien haapojen ja tervaleppien lähivyöhykkeen
alikasvoskuuset säästetään.

Kuvio 1016:
Maastokäynnin perusteella kuviolla on asiaperusteita esitettyyn
uuteen pienpuuston hoitoon ainakin kuvion itäosassa, jossa kasvaa
tiheää kuusivaltaista aluspuustoa.

Kuvio 1020:
Luonteeltaan heterogeeninen kuvio, jonka pääosan muodostaa
luonnonmukaisella tilarakenteella kallioisella kangasmaalla kasvava
eri-ikäisrakenteinen, mäntyvaltainen puusto. Vain kuvion
länsiosassa, kallioalueen länsipuolella, on pieni kaistale
rakenteeltaan yksipuolisempaa ja melko tiheää mäntyvaltaista
puustoa. Koko kuviolla on esitetty 20 % poimintahakkuuta sekä
pienpuuston hoitoa. Maastokäynnin perusteella esitetty
poimintahakkuu on perusteltu vain länsiosassa ja pienpuuston hoito
tien reunavyöhykkeellä.

Kuvio 1021:
Maastokäynnin perusteella kuvion puustorakenne ei vastaa
suunnitelman kuviotietoja eli rinteessä kasvaa väljäasentoista
vanhempaa sekapuustoa (ei pelkkää mäntyä) ja tiheämpi nuori ja
varttunut sekapuusto on pääosin naapurikuvion (1016) puolella.
Kuviorajoilla on mahdollista tehdä molempia nykykuvioita koskettava
relaskopointi, jonka lopputuloksena puustotiedot vastaavat
luonnoksen tietoja. Maastokäynnillä kuviolta ei havaittu mitään
perusteita esitettyyn poimintahakkuuseen, joten esitämme
toimenpiteen poistamista. Tähän antaa lisäperusteita myös rinteen
komea muinaisranta sekä kuviolta havaittu liito-oravaelo.

Kuvio 1023:
Suunnitelmaluonnoksen kuvauksenkin perusteella paljon luontoarvoja
sisältävä kuvio on syytä osoittaa arvometsäksi (C5).

Kuvio 1024:
Varttuneen lehtipuuvaltaisen sekametsikön harvennukselle ei ole
esitetty suunnitelmassa järkeviä perusteita, joten esitämme
toimenpiteen poistamista.

Kuvio 1025:
Puustoltaan monipuoliselle kuviolle on esitetty koko kuvion kattavaa
poimintahakkuuta sekä pienpuuston hoitoa. Kumpaakaan toimenpidettä
ei ole ohjeistettu. Maastokäynnin perusteella kuviolla on perusteita
vain tienvarsien muutaman huonokuntoisemman puun kaatoon
maalahopuuksi sekä teiden lähialueen pienpuuston hoidolle.
Toimenpide-esitykset on syytä ohjeistaa kuviotiedoissa tien reunaan.
Samalla on syytä ohjeistaa jättämään pääosa poimittavista
puista kuviolle maalahopuuksi.

Kuvio 1027:
Kuvion itäkaakkoisosassa, tien eteläpuolella on pieni laikku
varttunutta tiheää kuusikkoa, valtaosa metsiköstä on monipuolista
sekametsää. Kuviotietojen teksti luonnehtii tämän kuviotietojen
mukaankin sekapuustoisen kuvion tiheäksi kuusikoksi, mikä harhama
kannattaa korjata. Kuviolle on esitetty ohjeistamatonta, koko kuvion
pienpuuston hoitoa sekä poimintahakkuuta 25 % vahvuudella (= aika
voimakas yläharvennus) huonokuntoisten puiden poiminnalla ja
kasvutilaa kuusikkoon avaamalla. Maastokäynnin perusteella ilmeistä
perustetta on vain huonokuntoisten reunapuiden kaadolle maalahopuuksi
sekä teiden varsien pienpuuston hoidolle. Itäkaakkoisosan pienen
kuusikkokuvion voi poimia esitetyllä tavalla tai tyytyä vain
muutaman huonokuntoisemman reunakuusen kaatoon.

Kuvio 1028:
Maastokäynnin perusteella kuvio on varttuneen kasvatusmetsän
sijasta selvästi eri-ikäisrakenteista metsää. Sen eteläpuolisko
on kevyellä aluspuuston raivauksella käsiteltyä, vanhojen mäntyjen
alla kasvavaa nuorempaa mäntyvaltaista puustoa. Pohjoisosassa
puustossa on enemmän kuusta ja puuston rakenne lähenee jo
luonnontilaisen kaltaista. Esitetty eri-ikäisrakenteeseen tähtäävä
harvennushakkuu on huonosti perusteltavissa varsinkin tilanteessa,
jossa tavoite täyttyy jo nykyisin. Kuviolla on tarvetta ja
perustetta vain muutaman tienvarren huonokuntoisemman puun kaatoon
maalahopuuksi sekä mahdollisesti tien reunan pienpuuston hienoiseen
vähentämiseen.

Kuvio 1032:
Pienpuuston hoito ja lahopuun jättö on syytä ohjeistaa tarkemmin.

Kuvio 1034:
Maastokäynnin perusteella kuviotiedoissa on tällä kuviolla vakavia
virheitä eli alueen mäntyjen pääjakson ikä ei ole 81 vuotta,
vaan mieluumminkin yli 150 vuotta. Sama virheväite koskettaa
naapurikuvion 1038 etelä- ja keskiosaa. Maastokäynnin perusteella
kuvion rakenne on selkeästi eri-ikäisrakenteinen ja se on
monipuolisen puustorakenteensa ja vanhojen mäntyjensä takia
erinomaista virkistysmetsää. Rakenne ja puuston ikä kehittää
nopeasti myös lahopuuarvoja, mikäli kuviolla ei jatkossa tehdä
turhia hakkuita. Kuviolle esitetty 33% poimintahakkuu on huonosti
harkittu, eri-ikäisrakenteen kehittämisen kannalta turha
(saavutettu jo ja säilyy) ja kuvion merkittäville
metsämaisema-arvoille haitaksi, joten esitämme toimenpiteen
poistamista. Maastokäynnillä ei kierretty kattavasti kuvion
tontteihin rajautuvaa pohjoisreunaa sekä tiehen ja tontteihin
rajautuvaa eteläreunaa, joten näissä voi olla yksittäisiä
huonokuntoisia ongelmapuita, jotka kannattaa suunnitelmakaudella
kaataa maalahopuuksi.

Kuvio 1036:
Monipuolinen, maastokäynnin perusteella luokan I-II METSO-lehto
(metsäsuunnitelmassa todettu lehdoksi, mutta luokiteltu
METSO-arvoiltaan luokan II lehtomaiseksi kankaaksi). Esitetty
huonokuntoisten puiden poiminta tien ja tonttien reuna-alueilta on
perusteltavissa, kunhan ohjeistetaan pääosa rungoista jätettäväksi
maalahopuuksi. Esitetty monipuolisen pienpuuston hoito on huonosti
harkittu, ohjeistamaton ja luontoarvoille vääjäämättä haitaksi,
joten esitämme toimenpiteen poistamista.

Kuvio 1038:
Maastokäynnin perusteella kuvion (2,3 ha) kuviotiedoissa,
rajaamisessa sekä etenkin esitetyissä toimenpiteissä on vakavia
ongelmia ja huonoa harkintaa. Kuvion koillis-pohjoisosassa on pieni
osakuvio, jolla kasvaa kuvauksen mukaista, valtapuustoltaan noin
80-vuotiasta mäntyvaltaista metsää melko väljällä
tilarakenteella. Kuvion keskiosassa puustoon tulee mukaan enemmän
kuusta, rakenne muuttuu luonnonmukaisen eri-ikäisrakenteiseksi ja
mäntyjen valtapuuston ikä nousee yli 150 vuoteen. Joukossa on myös
tätä vanhempaa mäntyä.

Kuvion eteläosassa
puustossa on eri-ikäistä kuusta sekä vanhaa (siis tätä 150
v-osastoa, ei 80-vuotiasta) mäntyä.

Kuvion etelä- ja
keskiosan puustorakenne on Suvisaaristo-Svinön oloissa
poikkeuksellinen kangasmaan aidosti vanhojen mäntyjen takia. Metsän
nykyinen rakenne on oikein hyvä ja kestävä myös kuvion
jatkokehittämisen kannalta. Toimii myös erinomaisena
virkistysmetsänä.

Kuviolle esitetyt 2-3
halkaisijaltaan 50 m olevaa pienaukkoa ovat todella huonosti
harkittuja, monihaitallisia ja vailla perusteita, joten esitämme
niistä luopumista. Lisäksi esitämme kuvion yksijaksoisemman,
mäntyvaltaisen pohjois- ja koillisosan kuvioimista omaksi
kuviokseen. Merkittävien puustorakennearvojensa takia esitämme
kuvion etelä- ja keskiosaa arvometsäksi (C5). Mahdolliset tien ja
asutuksen lähialueen ongelmapuut voi tästä huolimatta kaataa,
mutta kannattaa ohjeistaa ne jätettäväksi pääosin maalahopuuksi.

Kuvio 1040:
Maastokäynnin perusteella monimuotoinen arvolehto (METSO I), joka on
luokiteltu suunnitelmassa lehtomaiseksi kankaaksi. Kuviolle on
esitetty pienpuuston hoitoa, jolla pyritään avartamaan maisemaa
lävitse koko alueen. Esitetty toimenpide on
maisemanavarrustavoitteeltaan järjetön ja lehtoluontoarvoille hyvin
haitallinen, joten esitämme siitä luopumista ja kuvion osoittamista
arvometsien hoitoluokkaan (C5).

Kuvio 1042:
Uimarannan lähikuviolle esitetty poimintahakkuu sekä pienpuuston
hoito ovat maastokäynnin perusteella toimenpiteinä järkeviä.

SOUKANKALLIO-SOUKANNIITTY

Kuvio 2076:
Kuvion sijainnin, käytön ja puuston tilan huomioiden esitetty
huonokuntoisten puiden poiminta on perusteltua. Kuvion osittaisen
kuluneisuuden huomioiden suosittelemme keskittymään pienpuuston
hoidossa vain kentän reuna-alueeseen, muualla tiheä
pihlajavaltainen vesakko suojaa osaltaan maapohjaa kulumiselta.

Kuvio 2077:
Maastokäynnin havaintojen perusteella esitetty pienpuuston hoito on
perusteltua.

Kuvio 2078:
Esitetty huonokuntoisten puiden poiminta on perusteltua. Kuvion
pienspuuston luonne ja tiheys ovat sen sijaan aivan sopivia, joten
esitämme käsittelyn rajaamista vain ulkoilureitin varteen.

Kuvio 2081:
Hieno kalliometsäkuvio, jolla on runsaasti sisäistä
topoigrafiavaihtelua, kilpikaarnaisia mäntyjä sekä monin paikoin
näkyvästi myös lahopuuta. Lähimaisema-arvot huomattavia. Esitämme
kuviota arvometsäksi (C5).

Kuvio 2094:
Maastokäynnin perusteella kuviolla on asiaperusteet esitettyyn
reuna-alueiden huonokuntoisten puiden poimintaan. Luontoarvojen
huomioinnin kannalta on keskeistä se, että mahdollisimman suuri osa
puista jää maastoon lahopuuna.

Kuvio 2098:
Puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista kallioista kuivaa ja
kuivahkoa kangasta sekä kitumaan kalliota. Hyvä METSO II-kuvio on
samalla osa laajempaa, luontoarvoiltaan maakunnallisesti merkittävää
aluekokonaisuutta. Esitämme kuviota arvometsäksi (C5).

Kuvio 2100:
Maastokäynnin perusteella luonnonsuojelullisesti erittäin arvokas
2,0 ha metsäinen rinnekuvio Mätäjärven kupeessa. Kuvio täyttää
boreaalisen luonnonmetsän kriteerit ja on samalla edustavaa METSO
I-luokan kangasmetsää. Kuvio on keskeinen osa Mätäjärven itä-
ja kaakkoispuolista luontoarvoiltaan maakunnallisesti arvokasta
luontokokonaisuutta ollen sen luontoarvojen kannalta merkittävin
yksittäinen kuvio. Varsinkin alueen länsireunassa sekä eteläosassa
on runsaasti laadukasta ja monen ikäistä lahopuuta, joka tekee
siitä hyvin potentiaalisen elinympäristön lahokaviosammalelle ja
monelle muulle vaateliaalle lahottajalajille. Kuviolla elää myös
liito-orava. Alueelle kaavailtu ulkoilureitti on luontoarvojen
kannalta todella huonosti harkittu ja vääjäämättä erittäin
vahingollinen.

Metsäsuunnitelmassa
alueelle on esitetty täysin järjetöntä poimintahakkuuta, jolla
esitetään parannettavan kuvion valmiiksi riittävän hyvää
eri-ikäisrakenteisuuden tasoa. Toimenpide on syytä poistaa ja
nostaa kuvio arvometsien (C5) hoitoluokkaan.
Ulkoilureittisuunnitelman ilmeiset luontohaitat on syytä tiedostaa
ja keskeyttää hanke.

Kuvio 2101:
Puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltainen ja maisemallisesti
näyttävä kalliometsäkuvio, joka kuuluu osana laajempaan
luontoarvoiltaan maakunnallisesti arvokkaaseen kangas- ja
kalliometsien kokonaisuuteen. Sisältää kalliomaaosia (vallitseva)
sekä kallioisia kuivan ja kuivahkon kankaan laikkuja. Näkyvästi
lahopuuta. Esitämme kuviota arvometsäksi (C5).

Kuvio 2102:
K
allioiden välisessä notkelmassa oleva hieno, osin soistunut
kangasmetsäkuvio on puustoltaan luonnontilaisen kaltaista ja
merkittävästi eri-ikäistä lahopuuta sisältävää. Kuvio on
pääosin hyvää METSO II-luokan kangasmetsää,
runsaslahopuustoisin osa luokkaa I. Kuvion pienpuuston rakenne on
luonnontilaisen kaltaiselle metsälle tyypillinen ja jatkokehityksen
kannalta optimaalinen. Kuvio on osa laajempaa, maakunnallisesti
arvokkaan luontoalueen kriteerit täyttävää kangas- ja
kalliometsien kokonaisuutta. Kuviolta havaittiin maastokäynnillä
vanhan metsän indikaattorilaji aarnikääpä. Esitetty
eri-ikäisrakenteen kehittämistä edistävä pienpuuston hoito on,
kuvion luonnontilaisen kaltaisen rakenteen huomioiden, selkeä
suunnitteluvirhe, joten esitämme toimenpiteestä luopumista ja
kuvion nostamista arvometsien hoitoluokkaan (C5).

Kuvio 2103:Maastokäynnin perusteella vanhempien mäntyjen alle
luontaisesti kehittynyttä ja varsinkin pohjoisosaltaan tiheää
nuorta ja varttunutta kuusi-koivupuustoa kohtalaisella lahopuustolla.
Täyttää METSO II-luokan kangasmetsän kriteerit. Kuviolle on
esitetty huonokuntoisten puiden poimintaa sekä alemman kerroksen
kuusikon harvennusta. Esitämme, että toimenpiteet rajataan vain
asutuksen reunaan (noin kolmannes kuviosta) ja kuvion eteläosa
jätetään käsittelemättä.

Kuvio 2105:
METSO-arvoja sisältävä kelokkoinen ja aidosti komea kalliokuvio
esitetään arvometsien (C5) hoitoluokkaan osana laajempaa
maakunnallisesti arvokasta luontoaluetta.

Kuvio 2106:
Puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltainen ja maisemallisesti
näyttävä kalliometsäkuvio, joka kuuluu osana laajempaan
maakunnallisesti arvokkaaseen kangas- ja kalliometsien
kokonaisuuteen. Esitämme kuviota arvometsäksi (C5).

Kuvio 2107:
Maastokäynnin perusteella kuviolla ei ole mitään erityisempää
kirjanpainajaongelmaa eikä myöskään metsää, jossa olisi
perusteita esitetylle eri-ikäisrakennetta kehittävälle
poimintahakkuulle sekä pienpuuston hoidolle. Sen sijaan alueella on
rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista METSO II-luokan perushyvää
sekametsää kohtuullisella lahopuun määrällä ja vaihtelevalla
puustorakenteella. Esitetyt toimenpiteet on syytä poistaa ja nostaa
kuvio arvometsäksi (C5). Lisäarvoa kuvio saa sijainnista keskellä
laajempaa, maakunnalllisesti arvokasta luontoaluetta.

Kuvio 2110:
METSO-arvoja sisältävä kalliokuvio esitetään arvometsien (C5)
hoitoluokkaan osana laajempaa maakunnallisesti arvokasta
luontoaluetta.

Kuvio 2111:
METSO-arvoja sisältävä kalliokuvio esitetään arvometsien
(C5) hoitoluokkaan osana laajempaa maakunnallisesti arvokasta
luontoaluetta.

Kuvio 2112:
METSO-arvoja sisältävä kalliokuvio esitetään arvometsien (C5)
hoitoluokkaan osana laajempaa maakunnallisesti arvokasta
luontoaluetta.

Kuvio 2114:
METSO-arvoja sisältävä kallioinen kangasmaakuvio esitetään
arvometsien (C5) hoitoluokkaan osana laajempaa maakunnallisesti
arvokasta luontoaluetta.

Kuvio 2115:
Paljon luontoarvoja sisältäväksi METSO I-luokan
kangasmetsäksi suunnitelmassa todettu kuvio on syytä osoittaa
arvometsäksi (C5). On samalla osa laajempaa, maakunnallisesti
arvokkaan luontoalueen kriteerit täyttävää metsäkokonaisuutta
kuuluen sen arvokkaimpiin yksittäisiin kuvioihin.

Kuvio 2117:
Puustoltaan monipuolisen kuvion määrältään maltillisen
pienpuuston hoidolle ei ole annettu järkeviä perusteita, joten
esitämme toimenpiteen poistamista.

Kuvio 2118:
METSO-arvoja omaava monipuolinen metsikkö. Esitetylle pienpuuston
hoidolle ei ole annettu riittäviä perusteita eikä toimenpide
puustotietojenkaan perusteella vaikuta järkevältä. Esitämme
toimenpiteestä luopumista. Huonokuntoisten puiden poisto kannattaa
kohdentaa vain aidosti ongelmallisiin tapauksiin ja lahopuuta on
syytä jättää.

Kuvio 2121:
Luonnontilainen 0,5 ha rämekuvio on hyvässä kaupunkimetsien
luonnonhoidon suunnittelussa 2020-luvulla aina syytä osoittaa
arvometsien hoitoluokkaan (C5). Kuviolla on puustotietojen
perusteella ilmeisesti myös korpiosaa.

Kuvio 2122:
Merkittäviä ja moninaisia luontoarvoja (jotka todettu myös
metsäsuunnitelmassa) sisältävä METSO I-luokan kuvio on syytä
osoittaa arvometsäksi (C5). Esitetty reuna-alueiden ongelmapuiden
poiminta on perusteltua, ainakin osa rungoista on syytä ohjeistaa
jätettäväksi maalahopuuksi.

Kuvio 2125:
Luontoarvoiltaan merkittävä kuvio, jolla on ilmeiset asiaperusteet
esitettyyn poimintahakkuuseen sekä pienpuuston hoitoon. Luontoarvoja
kannattaa huomioida sillä, että osa kaadettavista puista
ohjeistetaan jäämään kuviolle lahopuuna.

SOUKAN KASAVUORI

Kuvio 2084:
Puustoltaan monipuolinen lehtometsikkö on syytä jättää
kehittymään luontaisesti ilman esitettyä, monipuolisen ja lehdoksi
sopivan tiheän pienpuuston hoitoa.

Kuvio 2088:
Monipuoliseen, eri-ikäisrakenteiseen mäntyvaltaiseen metsikköön
on esitetty koko kuvion kattavaa poimintahakkuuta sekä pienpuuston
hoitoa. Esitämme pienpuuston hoidosta luopumista sekä
poimintahakkuun rajaamista vain tonttien laitojen mahdollisiin
ongelmapuihin.

Kuvio 2092:
Luonnonsuojelullisesti arvokas (METSO II) vanhan sekametsän kuvio
Kasavuoressa. Kuviolle on esitetty koko kuvion kattavaa
poimintahakkuuta sekä pienpuuston hoitoa, jotka molemmat
heikentäisivät kuvion luontoarvoja. Esitämme pienpuuston hoidon
poistamista sekä poiminnan rajaamista vain tonttien reuna-alueen
mahdollisiin ongelmapuihin. Kuvio on syytä osoittaa arvometsäksi
(C5).

Kuvio 2093:
Biotooppivalikoimaltaan monipuolinen ja puustoltaan luonnontilaisen
kaltainen METSO I-II-luokan kalliometsäkuvio on syytä osoittaa
arvometsäksi (C5).

Kuvio 2095:
METSO-arvoja omaava Kasavuoren länsirinne on syytä osoittaa
arvometsäksi (C5).

Kuvio 2096:
Monipuolinen selkeitä METSO-arvoja omaava Kasavuoren ydinalueen
metsäkuvio on syytä nostaa arvometsäksi (C5).

Kuvio 2097:
Kasavuoren ydinalueeseen kuuluva, puustoltaan luonnontilaisen
kaltainen kalliokuvio on luonteensa ja sijaintinsa takia syytä
osoittaa arvometsäksi (C5).

Kuvio 2104:
Kasavuoren luonnontilaisen kaltaiseen kallioisten metsien
kokonaisuuteen saumatta liittyvä kuvio sisältää sekä kalliomaata
että metsämaata. Kuvio on syytä osoittaa arvometsäksi (C5).

HANIKAN METSÄ

Kuvio 3003:
Merkittäviä luontotyyppi-, lajisto- ja sijaintiarvoja sisältävä
metsikkö on syytä nostaa arvometsien hoitoluokkaan (C5).

Kuvio 3004:
Maastokäynnin havaintojen perusteella metsäsuunnitelman
kuviotiedoissa on fataaleja puutteita. Kuvio ei ensinnäkään ole
tuoretta kangasta, vaan eteläosastaan lehtoa ja muuten lehtomaista
kangasta. Varsinkin eteläosassa puustossa on runsaasti keskijäreää
haapaa, jota ei ole mainittu kuviotiedoissa. Kuviolla on myös
merkittäviä lahopuuarvoja ollen osin METSO II-luokan kangasmetsää,
osin luokan I lehtoa. Lajihavaintona maastokäynniltä varoitteleva
pyy (VU) sekä vanhan metsän indikaattorilaji rusokääpä
ranta-alueen kuusimaapuulta. Kuviolle esitetyt toimenpiteet
(latvuskerroksen puiden poiminta, välikerroksen tiheimpien ryhmien
väljennys sekä pienpuuston hoito) merkitsisivät merkittävien
luontoarvojen heikentämistä ilman mitään saatavaa hyötyä.
Kuvion puustorakenne on jo tällä hetkellä merkittävässä määrin
eri-ikäisrakenteinen, joten myöskään rakenne ei esitetyillä
hakkuilla järkevään suuntaan kehittyisi. Esitämme toimenpiteiden
poistamista ja kuvion osoittamista arvometsäksi (C5).

Kuvio 3005:
Maastokäynnin perusteella puustorakenteeltaan luonnontilaisen
kaltainen METSO II-kangasmetsä. Maastokäynnin havaintojen
perusteella kuviolla on perusteita toteuttaa suunnitelmakaudella
esitetty tonttien ja tien reunan huonokuntoisten puiden kaato
maalahopuuksi. Kuvion pienpuustotilanne vaikutti sen sijaan sekä
tiheydeltään että puulajikoostumukseltaan hyvin kuviolle
sopivalta, joten esitämme pienpuuston hoitoesityksen poistamista.

Kuvio 3007:
Maastokäynnin havaintojen perusteella puustorakenteeltaan
luonnontilaisen kaltaista luokan II METSO-kangasmetsää, joka on
soin tuoretta ja osin kuivahkoa kangasta. Kuviolle esitetyt
toimenpiteet (poimintahakkuu sekä pienpuuston hoito) heikentäisivät
kuvion luonto- ja virkistysarvoja sekä metsän tuntua ilman mitään
varsinaisia hyötyjä. Toimenpiteet on syytä poistaa.

Kuvio 3009:
Vuonna 2011 harvennetulle metsikkökuviolle on jo saatu aikaan
uudistumisen kannalta riittävän väljä puustorakenne, joten
esitetylle lisäpoimintahakkuulle ei maastokäynnin perusteella ole
perusteita. Muutaman tien varren huonokuntoisen ja kuolleen puun voi
hyvin kaataa maalahopuuksi. Pienpuuston mahdolliseen harventamiseen
ei vielä ole erityisiä perusteita, korkeintaan suunnitelmakauden
lopussa.

Kuvio 3011:
Maastokäynnin perusteella eri-ikäisrakenteista, puustorakenteeltaan
luonnontilaisen kaltaista lähenevää sekametsää, johon on
esitetty eri-ikäisrakenteen vahvistamiseksi ohjeistamatonta
poimintahakkuuta sekä ohjeistamatonta pienpuuston hoitoa.
Kummallekaan toimenpiteelle ei laajemmin ole perusteita ja
toimenpiteiden haitat luonto- ja maisema-arvoille ylittävät
selvästi mahdolliset saatavat hyödyt. Esitämme toimenpiteistä
luopumista pois lukien ”pohjoispiikin” tonttien reunat, joissa on
jokunen huonokuntoisempi, poimintahakkuun ansaitseva ongelmapuu.

Kuvio 3013:
Puustoltaan hyvin monipuolinen, selkeästi eri-ikäisrakenteinen
metsikkökuvio, jonne on esitetty eri-ikäisrakenteen vahvistamiseksi
ohjeistamattomia poimintahakkuuta sekä pienpuuston hoitoa.
Maastokäynnin perusteella kuvio täyttää METSO II-kangasmetsän
kriteerit lahopuun kohtalaisen määrän sekä osin myös
puustorakenteen luonnontilan kaltaisuuden takia.

Eri-ikäisrakenteen
vahvistamiseksi esitetyt ohjeistamattomat poimintahakkuut sekä
pienpuuston hoito ovat huonosti harkittuja, jopa täysin tarpeettomia
esitetyn eri-ikäisrakenteisuuden vahvistamistavoitteen kannalta sekä
luonto- ja virkistysarvoille haitaksi. Esitämme toimenpiteistä
luopumista.

Kuvio 3014:
Luonnonmukaista puustoa pienellä kalliomaakuviolla (0,2 ha).
Kuviolla ei ole mitään asiaperustetta poimintahakkuuseen sekä
pienpuuston hoitoon, joten esitämme toimenpiteiden poistamista.

Kuvio 3017:
METSO I-luokan rämeeksi todettu kuvio on maastokäynnin perusteella
osin korpirämettä, osin puolukkakangaskorven, puolukkakorven ja
mustikkakorven mosaiikkia. Uhanalaisten suotyyppien kelpo edustajana
kuvio on syytä nostaa arvometsien (C5) hoitoluokkaan.

Kuvio 3018:Puustorakenteeltaan kovin heterogeeninen ja turhan iso
kangasmetsäkuvio (3,0 ha) sisältää jatkokehityksen kannalta
hyviä, paikoin kohtalaisesti lahopuuta sisältäviä sekametsiä (ei
mitään hoitoperustetta reunoja lukuun ottamatta) sekä kalliokuvion
3014 itäpuolella pienen kuvion tiheää mäntyvaltaista
kasvatusmetsää, jossa rakennetta monipuolistava poimintahakkuu
voisi olla paikallaan. Kuviolle on esitetty koko kuvion kattavaa
poimintahakkuuta sekä pienpuuston hoitoa, joille ei valtaosalla
kuvioista ole mitään asiaperustetta. Toimenpiteet merkitsivät
valtaosalla kuviota hyvän luontoarvojen kehityspotentiaalin
heikentymistä ilman mitään varsinaisia hyötyjä. Esitämme
uudelleen kuviointia ja toimenpiteiden rajaamista edellä kuvattuun,
rakenteeltaan yksipuoliseen mäntyvaltaiseen metsikköön. Muualla on
suunnitelmakaudella perusteita vain tien ja ulkoilureitin varren
yksittäisten huonokuntoisten ongelmapuiden kaatoon maalahopuuksi
sekä reitin ja tien lähimetrien pienpuuston hoitoon.

Kuvio 3021:
Maastokäynnin havainnot vahvistavat kuviotietojen kuvauksen eli
vanhempien puiden alla kasvava nuorempi mäntyvaltainen puusto on
hyvin tiheää. Esitetty pienpuuston hoito on perusteltu toimenpide
nuorten mäntyjen kasvuolojen turvaamisen ja kuvion sijainnin
(asutuksen ja ulkoilureitin välinen kapea kuvio) takia.

Kuvio 3022:
Puustoltaan Hanikan kalliometsien ehkä edustavin ja
monipuolisin edustaja, jonka alueella on näkyvästi
kilpikaarnamäntyjä ja lahopuuta. Todettu METSO I-luokan
kalliometsäksi. Huomattavat lähimaisema-arvot. On syytä nostaa
arvometsien hoitoluokkaan (C5).

Kuvio 3023:Edustava ja monipuolinen METSO I-luokan kalliometsäkuvio on
syytä nostaa arvometsien (C5) hoitoluokkaan.

Kuvio 3024:
Eri-ikäisrakenteinen sekametsäkuvio hienojen kalliometsien
ympäröimänä. Maastokäynnin perusteella kuviolla on myös jonkin
verran metsäsuunnitelmassa havaitsematta jääneitä vanhoja (>
130 v) ylismäntyjä, joiden alla kasvaa nuorta ja varttunutta
sekapuustoa. Pienpuuston puulajikoostumus on kasvupaikalle sopiva ja
tiheydeltään maltillinen. Kuviolle esitetty poimintahakkuu
eri-ikäisrakenteen vahvistamiseksi on täysin tarpeeton ja kuvion
luonto- ja virkistysarvoille haitallinen. Esitämme toimenpiteestä
luopumista.

Kuvio 3029:
Puustoltaan hyvin monipuolinen eri-ikäisrakenteinen sekametsäkuvio,
jonka alueella lahoaa näkyvästi lahopuuta. Kuvion on todettu
täyttävän luokan II METSO-kangasmetsän kriteerit, minkä arvion
maastokäynti vahvisti. Varsinkin pohjois- ja keskiosassa kuvion
puustorakenne on luonnontilaisen kaltainen. Esitetyt poimintahakkuu
sekä pienpuuston hoito ovat kuvion luonto- ja virkistysarvoille
haitaksi, vähentävät metsän tuntua sekä ovat tarpeettomia myös
eri-ikäisrakenteen kehittämisen kannalta (on jo riittävän hyvä!).
Esitämme toimenpiteistä luopumista pois lukien parkkipaikalta
luoteeseen kulkevan ulkoilureitin ympäristö, jossa on perustetta
rajattuun pienpuuston käsittelyyn sekä jokusen huonokuntoisemman
puun poimintaan suunnitelmakaudella.

Kuvio 3030:
Tienvieruskuvio, jonka pohjoisosassa on hyvin niukasti alikasvosta.
Kuvion eteläosassa pihlajaa on sen verran tiheänä alikasvoksena,
että kevyt ryhmittäinen raivaus on perusteltavissa.

Kuvio 3031:
Esitetty harvennushakkuu olisi ollut perusteltavissa 10-15 vuotta
sitten. Nyt sillä aiheutettaisiin pelkästään merkittävää
luonto- ja virkistyshaittaa lahopuustoiseksi kehittyneessä
vanhahkossa metsässä, jonka poikki kulkee suosittu luontopolku.
Toimenpide tässä METSO I-luokan kangasmetsäksi suunnitelmassakin
tunnistetussa metsikössä on syytä poistaa ja nostaa kuvio
arvometsäksi (C5).

Kuvio 3033:
Eri-ikäisrakenteinen sekametsäkuvio. Maastokäynnin havaintojen
mukaan valtapuusto on vielä melko tiheää, mutta itseharveneminen
on jo alkanut. Aluspuusto ei erityisen tiheää ja sisältää myös
nuorempaa kuusta, mitä ei ole mainittu kuviotiedoissa. Kuvio liittyy
saumatta arvokkaaseen korpirämekuvioon 3034 sekä maisemallisesti
hienoihin kalliometsäkuvioihin. Eri-ikäisrakenteen lisäämiseksi
esitetyt toimenpiteet eli valtapuiden poimintahakkuu (ohjeistamaton)
ja pienpuuston hoito (ohjeistamaton) ovat maastokäynnin havaintojen
perusteella huonosti harkittuja ja esitämme niistä luopumista.

Kuvio 3034:
Kuvio on vesitaloudeltaan luonnontilainen korpiräme, joka on
luontotyyppinä uhanalainen. Kuvio on syytä osoittaa arvometsäksi
(C5).

Kuvio 3036:Maastokäynnin havaintojen perusteella tiheällä tilarakenteella
kasvavaa varttunutta mäntyvaltaista metsää vähäisellä kuusen ja
koivun määrällä. Erinomainen kuvio, jos halutaan
väljennysharvennustyyppisellä poimintahakkuulla sekä pienpuuston
hoidolla kehittää hieman yksipuolista metsikkörakennetta
eri-ikäisrakenteismmaksi. Kannattaa toteuttaa siten, että männyn
osuus selvästi vähenee.

Kuvio 3038:
Metsäsuunnitelmassa jo eri-ikäisrakenteiseksi luokiteltu
monipuolinen sekametsäkuvio, joka on osin tuoretta, osin kuivahkoa
kangasta. Rakenne varsinkin pohjoisosassa luonnontilaisen kaltainen
(METSO II), lahopuuta muodostumassa koko kuviolle. Alueelle on
esitetty poimintahakkuuta ja pienpuuston hoitoa eri-ikäisrakenteen
vahvistamiseksi ja uuden puusukupolven luontaiseksi kasvattamiseksi.
Maastokäynnin perusteella tavoitteet toteutuvat hyvin ilman
esitettyjä toimenpiteitä, joilla lähinnä pilattaisiin hyvää
metsikkörakennetta sekä vähennettäisiin kuvion luonto- ja
maisema-arvoja. Esitämme toimenpiteistä luopumista.

Kuvio 3039:Pääosin vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaisena säilynyt
iso (1,2 ha) suokuvio sisältää sekä rämettä että karumpia
korpityyppejä. Myös puusto luonnonmukaista-luonnontilaisen
kaltaista. Esitämme kuviota arvometsäksi (C5).

Kuvio 3040:
Tien vieressä kasvavaa tiheäpuustoista, mäntyvaltaista metsää.
Maastokäynnin perusteella hyvin tiheällä tilarakenteella kasvavaan
nuorempaan puustoon kohdistuva ensiharvennustyyppinen hakkuu on
perusteltavissa (esitetty pienpuuston hoitoa). Vanhemman puuston
esitettyä poimintahakkuuta emme tue pois lukien mahdolliset
huonokuntoiset reunapuut, joita ei maastokäynnillä havaittu.

Kuvio 3041:Maastokäynnin perusteella kuvion eteläosa on pääosin
kuivahkoa kangasta, valtaosa kuviosta on tuoretta kangasta. Kuvion
puustorakenne lähenee luonnontilaisen kaltaista, mistä johtuen se
on metsäsuunnitelmassakin luokiteltu eri-ikäisrakenteiseksi. Kuvion
aluspuusto on vaihtelevaa ja kuvion eri kasvupaikkatyyppeihin
soveliasta tiheyden ja puulajisuhteiden puolesta. Maastokäynnin
perusteella esitetylle pienpuuston hoidolle ei ole minkäänlaisia
asiaperusteita, joten esitämme toimenpiteen poistamista.

Kuvio 3042:
Maastokäynnin perusteella melko väljällä tilarakenteella kasvavaa
kaksijaksoista kuivahkon kankaan mäntyvaltaista metsää, johon on
alkanut nousemaan myös nuorempaa taimea edellä mainittujen jaksojen
alle. Esitetyille valtapuuston poimintahakkuille sekä pienpuuston
hoidolle ei ole asiaperusteita, joten esitämme niistä luopumista.
Kuvion kaakkoisosassa, ulkoilureittien risteyksessä olevien
kuntoilulaitteiden vieressä kasvava, latvansa pudottanut järeä
koivupökkelö on syytä sijaintinsa takia kaataa välittömästi.

Kuvio 3044:
Luonnonmukaisella tilarakenteella kasvavaa eri-ikäisrakenteista
metsää, jota ei ole järkevää käsitellä esitetyllä
poimintahakkuulla tai koko kuvion pienpuuston hoidolla. Järkeä on
lähinnä tien lähialueen pienpuuston vähentämisessä sekä
suunnitelmakauden loppupuoliskolla myös ulkoilureitin lähialueen
(0-2 m) käsittelyssä.

Kuvio 3045:
Turhan heterogeeninen kuvio (1,7 ha) sisältää monipuolisen
rantalehdon (kuvion itäosa), kohtalaisesti kokovaihtelua ja jonkin
verran sekapuuta sisältävän kuvion pohjois- ja keskiosan sekä
kuvion eteläosan yksijaksoisen vanhan istutuskuusikon. Kuviointia
kannattaisi täsmentää. Esitetty poimintahakkuu on selvästi
perusteltu vain eteläosassa, muualla kannattaa tyytyä luontopolun
ja tien varren mahdollisten ongelmapuiden kaatoon maalahopuuksi.

Kuvio 3047:
Maastokäynnin perusteella ulkoilureitin eteläpuolella on perusteita
pienpuuston täsmähoitoon, jolla hieman avitetaan männyntaimien
kehitystä pihlajan joukossa. Ulkoilureitin pohjoispuolen osin tiheä
aluspuusto on sen sijaan tärkeä suokuvion 3039 suojavyöhykkeen
osana. Mahdolliset ulkoilureitin tai tien varrelta kaadettavat
huonokuntoiset puut on syytä ohjeistaa jätettäväksi pääosin
maalahopuuksi.

Kuvio 3048:
Maastokäynnin perusteella kuviolla on asiaperusteet esitettyyn
tiheän pihlajavaltaisen alikasvoksen hoitoon. Esitetty
poimintahakkuu kannattaa sen sijaan ohjeistaa parin ”heikommassa
hapessa” olevan koivun ja kuusen kaatoon maalahopuuksi. Laajemmin
valtapuustoa ei kannata käsitellä.

FINNOON ALUE

Kuvio 5019:Arvokas Finnoonojan varren lehtipuuvaltainen metsä on syytä
osoittaa arvometsien hoitoluokkaan (C5).

Kuvio 5024:
Merkittäviä METSO-arvoja omaava Finnoonojan varren vanhapuustoinen
sekametsäkuvio on syytä osoittaa arvometsien hoitoluokkaan (C5).

IIVISNIEMI

Kuvio 5050:Luontoarvoiltaan merkittävä, metsäsuunnitelmassakin METSO
I-luokan lehdoksi tunnistettu kuvio on syytä osoittaa arvometsäksi
(C5).

Kuvio 5054:
Luontoselvityksissä ja metsäsuunnitelmassa todettujen merkittävien
luontoarvojen takia kuvio on syytä siirtää arvometsien (C5)
hoitoluokkaan.

Kuvio
5065
:Luontoselvityksissä ja metsäsuunnitelmassa todettujen
merkittävien luontoarvojen takia kuvio on syytä siirtää
arvometsien (C5) hoitoluokkaan.

Kuvio 5067:
Maastokäynnin perusteella lehtoa, jossa kasvaa
eri-ikäisrakenteista monipuulajista lehtisekametsää. METSO-lehtona
luokkaa I-II (suunnitelmassa arvioitu luokan I lehtomaiseksi
kankaaksi). Pienpuusto on monipuolista, mutta sitä ei ole varsinkaan
kuvion länsi- ja keskiosassa erityisen runsaasti. Kuviolle on
esitetty turhan raskaita hoitotoimia eli tiheimpien, huonokuntoisten
puuryhmien väljentämistä, ulkoilureittien varsien huonokuntoisten
puiden poimintaa sekä pienpuuston ryhmittäistä raivausta.
Maastokäynnin perusteella kuviolla on perusteita vain reittien ja
tonttien reunojen mahdollisten huonokuntoisten puiden kaatoon
maalahopuuksi. Lisäksi kuvion toimenpiteisiin on syytä kirjata
kuviolle levittäytyneen kanukkapensaan poisto.

Kuvio 5073:
Luontoselvityksissä ja metsäsuunnitelmassa todettujen merkittävien
luontoarvojen takia kuvio on syytä siirtää arvometsien (C5)
hoitoluokkaan.

Kuvio 5075:
Maastokäynnin perusteella monipuolista, eri-ikäistä
lehtipuuvaltaista puustoa kasvava METSO I-luokan lehtokuvio, jolle on
esitetty reunoihin kohdennettua huonokuntoisten puiden poimintaa
maalahopuiksi sekä ohjeistamatonta, ilmeisesti koko kuviolle
esitettävää pienpuuston ryhmittäistä raivausta. Poiminta lienee
perusteltavissa, joskin ainakin reitin reunan puusto on tällä
hetkellä melko hyväkuntoista. Pienpuuston reitin lähivyöhykettä
(0-3 m) laajempi käsittely on sen sijaan huonosti perusteltavissa ja
kuvion luontoarvoille (=lahopuustoinen lintutiheikkölehto) haitaksi.
Esitämme toimenpiteen poistamista ja kuvion nostamista arvometsäksi
(C5). Lisäksi kuvion toimenpiteisiin on syytä kirjata itäosan
reitinvarrella kasvavien pensasangervojen poisto.

Kuvio 5078:
Luontoselvityksissä ja metsäsuunnitelmassa todettujen merkittävien
luontoarvojen takia kuvio on syytä siirtää arvometsien (C5)
hoitoluokkaan.

Kuvio 5079:
Eri-ikäistä, monipuulajista lehtipuustoa kasvava lehtokuvio, joka
täyttänee luokan II METSO-lehdon kriteerit. Aluspuuston tiheys ja
monipuolisuus on lehdolle sovelias. Kuviolla on runsaasti
ulkoilureittejä. Kuviolle on esitetty ilman asiaperusteita
pienpuuston harvennusta. Esitämme toimenpiteen poistamista tai
vähintäänkin rajaamista pelkästään ulkoilureittien
lähialueeseen.

Kuvio 5080:
Maastokäynnin perusteella jossakin määrin eri-ikäisrakenteinen
kuusivaltainen ruohoturvekangas, jonka alueella on näkyvästi
lahopuuta. Kuviolle on esitetty ”asuinalueen rajalle pienpuuston
hoito ja poimintahakkuu, joilla avataan kasvutilaa alikasvoksen
uudelle puusukupolvelle sekä poistetaan huonokuntoisia kookkaita
puita alueen reunoilta
”. Mikäli tarkoitus on käsitellä
edellä mainituilla tavoilla vain asutuksen reunat eli kuvion
eteläreuna, emme vastusta. Laajempaa pienpuuston hoitotarvetta
kuviolla ei kuitenkaan havaittu ja poimintahakkuiden osaltakin
selkein poimintaperuste keskittyy ulkoilureitin varren muutaman
huonokuntoisemman kuusen kaatoon maalahopuuksi.

Koira-aitauksen
länsipuoliset roskat on syytä korjata kaupungin toimesta.

Kuvio 5082:
Maastokäynnin havaintojen ja metsäsuunnitelman tietojen mukaan

luontoarvoiltaan
merkittävä METSO I-luokan runsaslahopuustoinen ruohoturvekangas.
Kuvio on myös osa liito-oravan ydinaluetta. Esitämme kuviota
arvometsäksi (C5).

Kuvio 5089:
Osan Kaitaanlaakson laajemmasta lehtokokonaisuudesta muodostava,
itsessänkin arvokas lehtokuvio. Esitämme kuviota arvometsäksi
(C5).

Kuvio 5090:
Iso ja monipuolinen lehtimetsälehto (METSO I-II), jolla on melko
paljon lahopuuta ja merkitystä myös liito-oravalle. Kuviolle on
esitetty asiallisesti perusteltua ja ohjeistettua poimintahakkuuta,
jossa kaadettavat puut jätetään maalahopuuksi. Esitämme kuvion
hoitoluokaksi arvometsää (C5).

Kuvio 5091:
Esitetty huonokuntoisten puiden poimintahakkuu on perusteltu, kuten
myös tammien hyväksi tehtävä pienpuuston ryhmittäinen raivaus.
Tammen täsmähoidon jälkeen kuvion monipuolinen pienpuusto
kannattaa jättää käsittelemättä.

Kuvio 5098:Esitetty pienpuuston hoito on kuvion puustorakenteen
huomioiden perusteltu ja ohjeistettu asiallisesti.

RULLAVUORI

Kuvio 5077:Puustotietojen perusteella ilmeinen lehto
(metsäsuunnitelmassa lehtomainen kangas), jonka puusto on
eri-ikäisrakenteista ja huomattavan monilajista (= kahdeksan
puulajia). Kuviolle on esitetty ulkoilureittejä ja tontteja
”uhkaavien” huonokuntoisten puiden poimintahakkuuta sekä koko
kuvion kattavaa, ohjeistamatonta pienpuuston hoitoa. Reuna-alueiden
mahdollisten ongelmapuiden poimintahakkuu on perusteltua, kunhan
suunnitelmassa ohjeistetaan jättämään pääosa kaadettavista
rungoista maalahopuuksi. Koko kuvion monipuolisen pienpuuston
käsittely ei ole perusteltua. Toimenpide on syytä rajata vain
ulkoilureittien lähialueeseen (0-3 m).

Kuvio 5084:Esitetty tienvarren huonokuntoisten kuusten poimintahakkuu on
perusteltu. METSO-arvojen lisäämiseksi on syytä ohjeistaa ainakin
osa puista jätettäväksi maalahopuuksi. Kuvion pienpuustoa on sen
verran maltillisesti, että sen käsittelylle ei liene erityistä
perustetta.

Kuvio 5085:Hyvin perusteltu, kohdennettu ja ohjeistettu poimintahakkuu.

Kuvio 5095:
Vanhapuustoinen kuusivaltainen metsikkökuvio (METSO II), jolle
on esitetty yläharvennustyyppistä poimintahakkuuta, jossa
poistettaisiin 30 % valtapuustosta sekä ohjeistamatonta, koko kuvion
kattavaa pienpuuston käsittelyä. Maastokäynnin perusteella
perusteita on lähinnä ulkoilureitin ja tien varren kannalta
ongelmallisten, huonokuntoisten tai kuolleiden pystypuiden kaatoon
maalahopuuksi. Pienpuustoa ei ole kuviolla kohtuuttomasti ja se on
melko monipuolista, joten esitämme sen käsittelystä luopumista
muualla kuin ulkoilureitin lähialueella (0-2 m).

Kuvio 5099:
Maastokäynnin havaintojen perusteella pienpuuston
hoitoperustetta on lähinnä ulkoilureittien lähialueella. Muualla
tiheähkö aluspuusto on ihan toimiva metsikkörakenne niin
liito-oravan, metsän tunnun kuin kulutuksen hillinnänkin kannalta.

Kuvio 5100:
Puustorakenteeltaan ja puulajisuhteiltaan monipuolinen,
eri-ikäisrakenteinen havupuuvaltainen metsikkö. Kuviolle on
esitetty toimenpiteinä huonokuntoisten puiden poistoa läpi koko
alueen, ohjeistamatonta pienpuuston hoitoa koko alueelle sekä
”sopiviin kohtiin” tehtäviä pienaukkoja. Maastokäynnin
havaintojen perusteella toimenpiteet ovat ylimitoitettuja, huonosti
perusteltuja ja kuvion hyvään suuntaan kehittyville luontoarvoille
haitallisia. Esitämme toimenpiteiden poistamista lukuun ottamatta
ulkoilureitin, tien ja asutuksen reunojen mahdollisiin ongelmapuihin
kohdistuvaa poimintahakkuuta, rungot pääosin maalahopuuksi jättäen.
Lisäksi ulkoilureitin varrella on perusteita reitille kalliokuvion
5105 luoteispuolella tunkevan alikasvoskuusen vähäiselle poistolle.

Kuvio 5104:
Maastokäynnin perusteella kuviolla on perusteita
huonokuntoisten puiden poimintahakkuuseen, osa rungoista on syytä
ohjeistaa jätettäväksi maalahopuuksi. Kuvion pienpuusto on
monipuolista sisältäen myös tuomea, haapaa ja vaahteraa.
Pienpuuston hoitoa ei ole millään tavalla ohjeistettu.
Maastokäynnin perusteella kuviolla on perusteita lähinnä reitin
varren (0-3 m) pienpuuston käsittelylle, tämä avaa riittävässä
määrin myös näkymiä metsiin.

Kuvio 5109:
Maisemallisesti komea kalliomännikkö, jolla on myös merkittäviä
geologisia arvoja sekä kohtalaisia luontoarvoja. Esitämme kuviota
arvometsäksi (C5).

Kuvio 5113:
Rantalehdon alikasvoksen käytännössä ilman lupaa
hävittäneiden naapureiden saattaminen korvausvastuuseen on
toimenpiteenä mitä suotavinta.

Kuvio 5114:
Monipuolinen, myös luontoarvoja omaava metsikkökuvio, jota esitämme
arvometsäksi (C5).

Kuvio 5115:
Maastokäynnin perusteella puustorakenteeltaan luonnontilaisen
kaltainen vanhapuustoinen havupuuvaltainen sekametsäkuvio, joka
täyttää luokan II METSO-kangasmetsän kriteerit. Esitetyt
toimenpiteet (poimintahakkuu läpi alueen, pienpuuston hoito koko
kuviolla sekä mahdollinen pienaukotus) huonosti perusteltuja ja
kuvion luonto- ja virkistysarvoille vahvasti haitallisia.
Toimenpiteet on syytä poistaa tai rajata eteläosan rakennusten
lähialueeseen. Esitämme kuviota arvometsäksi (C5) yhdessä
läheisten, luontoarvoja omaavien kallio- ja kangasmetsäkuvioiden
5109 ja 5114 kanssa.

Kuvio 5117:
Maastokäynnin perusteella monipuolinen METSO II-luokan
rantalehtokuvio. Myös pienpuusto monilajista sisältäen mm.
lehtopuina tärkeitä tuomea ja raitaa. Kuviolle on esitetty
ryhmittäistä pienpuuston raivausta maiseman avaamiseksi sekä
alikasvoksen kasvutilan lisäämiseksi. Esitetty toimenpide on kuvion
luontoarvoille selkeästi haitaksi eikä toisi käytännössä edes
näkyville varsinaista merimaisemaa (mm. johtuen reitin etäisyydestä
vesialueen rajasta). Maiseman avaaminen arvolehdon luontoarvojen
kustannuksella on siltäkin osin huonosti harkittua, että
länsipuolella sijaitsee kuvio 5113, jolta ”avulias” naapuri on
jo raivannut kaikki aluspuut ja itäpuolella kuvio 5120, jolla
merimaisema on monesta kohdasta jo hyvin näkyvillä. Esitämme
toimenpiteestä luopumista ja kuvion nostamista arvometsien
hoitoluokkaan (C5).

Kuvio 5118:
Maastokäynnin perusteella koko kuvio ei ole kuvauksen ja
kuviotietojen mukaista tasaikäistä kuusikkoa vähäisellä haavalla
ja alikasvospihlajalla. Itäosa vastaa kuvausta, mutta länsiosan
Rantaraittiin laskevassa rinteessä kasvaa myös vanhempaa mäntyä
ja puuston rakenne on muutenkin eri-ikäisrakenteisempi kuin
itäosassa. Maisemallisesti herkällä paikalla sijaitsevalle ja
liito-oravan elinympäristöön kuuluvalle kuviolle on esitetty
suojuspuuhakkuuta sekä pienpuuston hoitoa. Esitämme
uudistushakkuutoimenpiteen korvaamista Rantaraitin lähialueen
huonokuntoisempien puiden poimintahakkuulla kuvion itäosaan
painottuen. Länsireuna monipuolisemmalta osalta kannattaa kaataa
vain aidosti ongelmalliset puut.

Kuvio 5120:Luontoarvoja omaava, puulajisuhteiltaan monipuolinen
eri-ikäisrakenteinen rantametsäkuvio, jonka Rantaraitti halkaisee.
Aluspuustoa on tällä hetkellä melko maltillisesti. Kuviolle on
esitetty huonosti ohjeistettua pienpuuston ryhmittäistä raivausta
maiseman avaamiseksi Rantaraitilta merelle päin. Merimaisema on jo
tällä hetkellä hyvin nähtävissä satojen metrien matkalla tältä
kuviolta sekä varsinkin hieman länteen päin sijaitsevalta kuviolta
5113, joten laajempaa maisemanavausta juuri tältä kuviolta ei
kaivata. Esitämme tyytymistä raitin lähialueen pienpuuston
raivaamiseen suunnitelmakauden loppupuolella sekä mahdollisesti
muutaman harkitun kapean näkymäsektorin raivaamiseen pienpuustosta.

JÄRVIKORPI

Kuvio 5061:Perusteltu, toteutuksen ja luonnonhoidon kannalta hyvin
ohjeistettu istutusmännikön harvennus.

RIILAHTI

Kuvio 5110:Puustotietojen perusteella lehtomaisen kankaan sijasta osin
kosteapohjainen lehto. Kuvion aluspuustossa kasvaa merkittäviä
määriä tuomea, tervaleppää ja raitaa. Esitetty poimintahakkuu on
asiallisesti perusteltu ja ohjeistettu, pienpuuston hoito ei.
Toimenpide on kehittyville lehtoluontoarvoille haitaksi, joten
esitämme siitä luopumista.

KAITAANNIITTY

Kuvio 5107:
Monipuolinen eri-ikäisrakenteinen lehtometsä, jolle on esitetty
asiallisesti perusteltua ja ohjeistettua poimintahakkuuta sekä
ohjeistamatonta ja huonosti harkittua laajempaa pienpuuston
ryhmittäistä raivausta. Alueen luonne antaa perusteet kehittää
sitä lintutiheikkönä eli alus- ja välipuustoltaan melko tiheänä
metsikkönä. Esitämme pienpuuston käsittelystä luopumista tai
toimenpiteen rajaamista selvästi vain ulkoilureittien lähialueelle
(0-2 m).

KAITALAHDEN
POHJOISRANTA

Kuvio 5127:
Kaitalahden arvokkaaseen rantametsäkokonaisuuteen keskeisesti
kuuluva lehtimetsälehto, jonka esitetylle pienpuuston hoidolle ei
ole esitetty asiallisia perusteita eikä ohjeistusta. Esitämme
toimenpiteestä luopumista ja kuvion nostamista arvometsien
hoitoluokkaan (C5).

KALATORPANPUISTO-KALAONNENPUISTO

Kuvio 6035:Huomattavan tiheä aluspuusto antaa perusteita kevyeen
pienpuuston käsittelyyn. Liito-orava-arvojen ja keskeneräisen
kaavaprosessin takia esitämme, että toimenpide kohdennetaan vain
reittien ja teiden reunavyöhykkeelle. Poimintahakkuu on syytä
esitetyllä tavalla kytkeä lainvoimaiseen asemakaavaan.

Kuvio 6036:
Eri-ikäisrakenteisen liito-oravametsän aluspuustoksi nykyinen
normaalitiheä haapa-koivualuspuusto on ihan sopiva. Esitämme, että
pienpuuston hoidosta luovutaan. Lisäperusteena tälle toimii
keskeneräinen kaavaprosessi.

Kuvio 6043:Tiheän ja vahvasti pihlajavaltaisen alikasvoksen hoito ei liene
erityinen ongelma, mutta toteutus kannattaa ohjeistaa tehtäväksi
muiden puulajien hyväksi ja myös tiheikköjä säästäen. Lisäksi
toteutus on syytä kytkeä asemakaavan hyväksymiseen.

Kuvio 6044:
Tiheän ja vahvasti pihlajavaltaisen alikasvoksen hoito ei liene
erityinen ongelma, mutta toteutus kannattaa ohjeistaa tehtäväksi
muiden puulajien hyväksi ja myös tiheikköjä säästäen. Lisäksi
toteutus on syytä kytkeä asemakaavan hyväksymiseen.

KOUKKUNIEMENRANTA

Kuvio 6045:Länsiosan pienpuuston ryhmittäiselle raivaukselle ei ole
esitetty perusteita. Kuvion merkittävien lehtoluontoarvojen takia
toimenpiteestä on syytä luopua.

MATINLANDEN KOULUN
ITÄ- JA LÄNSIPUOLISET METSÄT

Kuvio 6061:Turhan isoksi kuvioitu (1,5 ha) heterogeeninen alue, josta
kannattaisi maastokäynnin havaintojen perusteella rajata omaksi
kuviokseen ainakin koillisosan eri-ikäisrakenteinen lehtomainen
kangasmetsäosa, joka eroaa muusta maatalousmaille kehittyneestä
lehtimetsäalueesta olennaisesti. Kuvion valtaosa on selkeää
lehtoa, ei suunnitelmassa todettua lehtomaista kangasta. Tällä
hetkellä vesakkoa tunkee jo alueen ulkoilureiteille ja pääpoluille,
joten kuviolla kannattaisi välittömästi toteuttaa pienpuuston
hoito reittien ja pääpolkujen lähialueella. Kuvion etäämmällä
reitistä olevat osat kannattaa sen sijaan jättää käsittelemättä,
varsinkin koillisosa. Ainakin kuvion pohjoisosassa on
kurttulehtiruusua sekä kanukkaa, jotka on syytä ohjeistaa
poistettavaksi.

Kuvio 6063:Kuviolle on esitetty poimintaa sekä alueen pohjoisosan
pienpuuston hoitoa. Jokunen huonokuntoisempi ja kuollut puu on alueen
käytön takia syytä kaataa kuviolle maalahopuuksi. Kovan
kulutuspaineen takia esitämme, että pienpuustoa ei kuvion
pohjoisosassa käsitellä. Tiheämmän vesakon alueet ovat tällä
hetkellä ainoita kasvillisuudeltaan säilyneitä laikkuja kuviolla,
mistä kannattaa tietyt johtopäätökset pienpuuston vähentämisen
todennäköisistä seurauksista vetää.

Kuvio 6064:
Kuviolle on esitetty kaatumavaarassa olevien puiden poimintaa
maalahopuuksi sekä koko kuvion pienpuuston käsittelyä
ryhmittäisellä raivauksella. Poiminta on perusteltu, mutta
pienpuuston hoito kannattaa ohjeistaa vain reitin lähimetreihin.
Kuvion eteläosasta löytyy malliesimerkki tilanteesta, jossa
tiheämpi vesakko selvästi suojaa kasvillisuutta täydelliseltä
kulumiselta.

Kuvio 6065:
Maastokäynnin havaintojen perusteella puustorakenteeltaan
luonnontilaisen kaltainen, maisemallisesti hieno kalliometsikkö
(METSO II). Esitämme kuviota arvometsäksi (C5).

Kuvio 6066:
Maastokäynnin perusteella palstan luontoarvoiltaan merkittävin
kangasmetsäkuvio. Esitämme, että tarpeettoman laajaksi (2,0 ha) ja
heterogeenisesti kuvioitu alue jaetaan kolmeksi kuvioksi.

Pohjoisosan
tervaleppävaltainen edustava korpi on syytä rajata omaksi
kuviokseen, nostaa arvometsäksi (C5) ja jättää kaikkien
toimenpiteiden ulkopuolelle (pois lukien reitille tunkeva pienpuusto
sekä mahdolliset korven pohjoisosan huonokuntoiset puut, jotka sopii
ohjeistaa kaatamaan korpeen maalahopuuksi).

Itäosan
maastopyöräilyalue on syytä kuvioida omaksi kuviokseen. Aluetta
voi hyvin hoitaa huonokuntoisten puiden poistolla sekä pienpuuston
hoidolla. Jokunen määrä maalahopuuta sopinee myös
maastopyöräilyalueelle ainakin sopivasti pätkittynä.

Loppuosa kuviosta eli
selkeitä METSO-arvoja omaava luonnontilaisen kaltainen länsi- ja
pohjoisosa on syytä rajata omaksi kuviokseen ja nostaa arvometsäksi
(C5). Kuvion hoidoksi on syytä ohjeistaa vain reittien varsien sekä
pohjoisosan tonttien laidan kannalta ongelmallisten huonokuntoisten
puiden kaato maalahopuuksi sekä reittien lähimetrien pienpuuston
hoito.

Kuvio 6067:Puustoltaan ja kasvillisuudeltaan vaihteleva kuvio, joka on
maastokäynnin perusteella valtaosaltaan lehtoa eikä lehtomaista
kangasta. Kuviolle on esitetty huonokuntoisten puiden poimintaa
maalahopuuksi sekä ohjeistamatonta pienpuuston hoitoa. Kuvion
pienpuusto on hyvin monipuolista ja tarjoaa osaltaan myös
näkymäsuojaa reitin ja etelä- ja pohjoispuolen tonttien väliin.
Esitämme, että pienpuuston hoito rajataan vain reitin lähimetreihin
sekä kentän kannalta turhan lähelle tunkevaan aluspuustoon.

Kuviolta on havaittu
jättipalsamia, mutta sen torjuntaa ei ole ohjeistettu. Esitämme
poistotoimenpiteen lisäämistä.

Kuvio 6071:Osa kuviolta kaadettavista puista on syytä ohjeistaa
jätettäväksi maalahopuuksi. Lisäksi pienpuuston hoidossa on syytä
huomioida tiheämmän vesakon kasvillisuutta suojaava vaikutus.

Kuvio 6078:
Täyttömäen rinteellä kasvavaa monipuolista sekametsää, jossa
erityisesti korostuvat maisemallisesti hienot järeät raidat. Koko
kuviolle esitetty poimintahakkuu on maastokäynnin havaintojen
perusteella syytä korvata reittien ja koirapuiston kannalta selvästi
ongelmallisten huonokuntoisten puiden kaadolla maalahopuuksi.
Raitojen kaadossa kannattaa rajoittua vain erityisen selkeisiin
ongelmapuihin, jotka osissa tai kokonaisina romahdellessaan
päätyisivät reitille tai koirapuistoon. Pienpuuston hoitotarve
rajoittuu niin ikään reitteihin, korostetusti risteysalueille.
Kuvion sisäosissa asiaperusteita pienpuuston hoitoon ei ole. Rauhaan
jätettynä nykyinen puustorakenne tuottaa vääjäämättä hyvän
eri-ikäisrakenteen tason, joten ainakaan sillä tavoitteella ei
hakkuita ja hoitotoimia pitäisi perustella.

Kuvio 6082:
Esitetty asutuksen reunan huonokuntoisten puiden poiminta on
perusteltavissa, kunhan lahopuun jättö ohjeistetaan selkeämmin.
Luonnoksen ohjeistus asian suhteen on turhan epämääräinen eli
toimenpiteestä voidaan jättää maalahopuuta”.

Kuvio 6086:Esitetty huonokuntoisten reunapuiden poisto on perusteltua. Syytä
ohjeistaa jättämään pääosa rungoista maalahopuuksi tukemaan
kuvion jo nykyisellään merkittäviä luonto- ja lahopuuarvoja.
Pienpuuston hoito on syytä rajata vain länsireunaan sekä
koillisreunan reitinvarteen.

Kuvio 6087:
Maastokäynnin perusteella kuvion länsi- ja eteläosasta on
edellisen hoitokerran lahopuujätön myötä kehittynyt huomattavan
runsaslahopuustoinen, kosteapohjainen sekametsä. Kuvion
vedenvaivaama länsiosa on rajattu toimenpiteiden ulkopuolelle
(hyvä!), muualle on esitetty poimintahakkuuta sekä pienpuuston
hoitoa. Esitämme poimintojen rajoittamista vain reitinvarren
mahdollisiin huonokuntoisiin puihin ja pienpuuston hoidon rajaamista
reitin lähimetreihin.

Kuvio 6090:
Maastokäynnin perusteella tällä turvekangaspohjaisella
kuviolla on jossakin määrin perusteltua toteuttaa osalla kuviota (=
kuvion tiheimmät mäntyvaltaiset osat parkkipaikan lähellä)
esitetty eri-ikäisrakenteisuuden lisäämiseen tähtäävä
yläharvennustyyppinen poimintahakkuu sekä myöhemmin pienpuuston
hoito. Kuvion sekapuustoisimmat osat (varsinkin länsi- ja
luoteisosa) on sen sijaan syytä jättää kehittymään ilman
hoitotoimia.

NUOTTAMIEHENPUISTO

Kuvio 6093:
Kuviotietojen perusteella esitetylle pienpuuston ryhmittäiselle
raivaukselle pääosalla kuviosta ei ole asiaperusteita. Lisäksi
toimenpiteen ohjeistus puuttuu. Toimenpide on syytä ohjeistaa
paremmin ja rajata vain reittien lähialueeseen.

NUOTTAKUNNANPUISTO

Kuvio 6099:
Kuviotiedoissa alikasvoksen puulajikoostumus on epämääräisesti
vain lehtipuuta eikä esitettyä pienpuuston hoitoa ole kunnolla
perusteltu eikä ohjeistettu toteutuksen osalta. Koska kuviolla on
METSO-arvoja, on syytä varovaisuusperiaatteen hengessä esittää
toimenpiteestä luopumista.

KURTTILAN YMPÄRISTÖ

Kuvio 7037:
Syytä lisätä pienpuuston hoidon ohjeistukseen tiheikköjen
jättäminen.

KUMMELBERGET
YMPÄRISTÖINEEN

Kuvio 7077:
Kuvio on osa Kummelbergetin merkittäviä METSO-arvoja sisältävää
kokonaisuutta. METSO-arvoa ei tunnistettu kuviotiedoissa, joista käy
kuitenkin ilmi, että kuvion puusto on eri-ikäisrakenteinen ja että
kuviolla on ”paljon lahopuuta”.

Reunojen
huonokuntoisten, kaatumavaarassa olevien puiden poimintahakkuu on
perusteltavissa. Syytä ohjeistaa pääosa rungoista jätettäväksi
maalahopuuksi.

Kuvio 7081:Kuvio on osa Kummelbergetin merkittäviä METSO-arvoja sisältävää
kokonaisuutta. Esitetty huonokuntoisten reunapuiden poimintahakkuu on
perusteltavissa, kunhan rungot todellakin jäävät maalahopuuksi.
Kuvion alikasvos ei ole erityisen tiheää, joten sen osalta
käsittely on syytä rajata vain reitin lähialueeseen (0-2 m). Tämä
avaa riittävässä määrin näkymiä.

Kuvio 7089:
Kuvion ja sen pohjoispuolisen metsikön (kuvio 7085)
METSO-arvojen lisäämiseksi on syytä ohjeistaa jättämään
ainakin osa poimittavista huonokuntoisista puista kuviolle
maalahopuuksi.

KUMMELIRANTA

Kuvio 7105:
Liito-oravan takia säästettävän kuvion muitakin luontoarvoja
on syytä kehittää. Siksi kuviotietoihin on syytä lisät ohje,
jonka mukaan pääosa tien varresta kaadettavista huonokuntoisista
kookkaista puista jätetään kuviolle maalahopuuksi.

Kuvio 7111:
Monipuolinen lehtipuuvaltainen metsikkö (mahdollinen lehto),
jonka luontoarvoja on syytä kehittää lahopuun lisäämisellä.
Ainakin osa reunoilta poimittavista rungoista on syytä ohjeistaa
jätettäväksi maalahopuuksi.

HARMAAKALLION ALUE

Kuvio 8000:
Kuvion lehtoluonteen järkevän kehittämisen kannalta esitetty
koko kuvion pienpuuston hoito on syytä rajata vain tien ja
ulkoilureitin lähivyöhykkeeseen.

Kuvio 8001:
Kuvion lehtoarvoja on heikennetty jo edellisellä hoitokerralla
harvennushakkuulla ja pienpuuston hoidolla. Hyödyt pienpuuston
jatkokäsittelystä varsinkin tällaisella lehtokuviolla ovat
vähäisiä. Toimenpide kannattaa poistaa tai rajata vain
ulkoilureitin ja tien lähimetreihin.

Kuvio 8002:
Monipuolinen METSO-arvoja omaava lehtometsä, joka on myös
liito-oravan elinaluetta. Koko kuviolle esitetyt toimenpiteet
(poimintahakkuu sekä pienpuuston hoito) heikentävät kuvion
luontoarvoja eivätkä ole muutenkaan perusteltuja. Toimenpiteet on
syytä poistaa tai muuttaa reitin ja tien varren mahdollisten
ongelmapuiden kaatamiseksi maalahopuuksi sekä aivan tien ja reitin
lähivyöhykkeen pienpuuston hoidoksi. Moninaisten arvojen (METSO
I-II lehto, liito-orava, lahopuuta, runsaasti pähkinäpensasta)
takia esitämme kuviota arvometsäksi (C5).

Kuvio 8008:
Harmaakallion alueen luonnonsuojelubiologisesti arvokkain
kangasmetsäkuvio on syytä osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvion
Keskuspuiston länsiosan ehkä parhaimman kuusilahopuujatkumon
ylläpitämiseksi ulkoilureitin varrelta jatkossa kaadettavat puut on
syytä ohjeistaa suunnitelmaluonnosta selkeämmin jätettäväksi
maalahopuuksi.

Kuvio 8010:
On täysin kohtuutonta ja poikkeuksellisen huonosti harkittua, että
ensin luonnonsuojelullisesti arvokkaaseen kuivahkon kankaan
luonnonmetsään vedetään ylimitoitetut ja -leveät ulkoilu- ja
hiihtoreitit ja vuosi tämän jälkeen tälle 3,3 ha kuviolle
tarjotaan perustelemattomia yläharvennustyyppisiä poimintahakkuita
sekä kaiken huipuksi pienaukkohakkuita (!).Toimenpiteet on
syytä rajoittaa reittien ja tonttien kannalta aidosti ongelmallisten
huonokuntoisten puiden kaadoksi maalahopuuksi. Kuvion säilyneiden
merkittävien METSO- ja sijaintiarvojen takia esitämme sitä
arvometsäksi (C5).

Kuvio 8012:
Merkittävien luontoarvojen takia kuvio on syytä osoittaa
arvometsäksi (C5). Tämä saattaa osaltaan edistää kuvion
luontoarvojen parempaa huomiointia uuden ulkoilureitin lähimetsien
tulevaisuuden käsittelyssä.

Kuvio 8013:
Esitetty tiheän varttuneen kasvatusmetsän harvennus on
perusteltavissa. Kuvion sisäisen vaihtelun lisäämiseksi esitämme
kuitenkin, että toteutuksessa harvennus kohdennetaan selvästi
mäntyvaltaisemmille osa-alueille (valtaosa kuviosta) ja
monipuolisemmat sekametsäosat jätetään ainakin pääosin
käsittelemättä. Harvennuksissa on syytä vähentää männyn
suhteellista osuutta muiden puulajien hyväksi ja lisäksi kannattaa
varmistaa kuvion metsälehmuksille hyvät kasvuolot.

Kuvio 8015:
Maastokäynnin ja kuviotietojen perusteella luontoarvoiltaan
merkittävä lehto (METSO I-II lehto), jossa on myös merkittäviä
lahopuuarvoja. Koko kuviolle esitetty pienpuuston hoito on arvoille
haitaksi ja se tulee joko poistaa tai rajata vain ulkoilureitin
lähimetreihin. Esitetty ulkoilureitin reunan huonokuntoisten puiden
kaato maalahopuuksi on toimenpiteenä asiallinen.

Kuvio 8017:
Puustoltaan luonnontilaisen kaltainen, kuivahkon ja tuoreen kankaan
havusekametsiä sisältävä hieno metsikkö täyttää
pohjoisosaltaan luokan I METSO-kangasmetsän kriteerit.
Niukkalahopuustoisempi eteläosa on puolestaan hyvä luokan II metsä.
Metsän eri-ikäisrakenne on sen verran selkeä, että kuvio täyttää
myös boreaalisen luonnonmetsän kriteerit. Hyvästä
kuusilahopuujatkumosta kertovat maastokäynnillä havaitut kaksi
esiintymää alueellisesti uhanalaista ruostekääpää.

Kuviolle on esitetty
eri-ikäisrakenteen kehittämiseen tähtäävää poimintahakkuuta
sekä ulkoilureitin ja tonttien reunojen huonokuntoisten puiden
poistoa. Jälkimmäinen on perusteltua, kunhan rungot ohjeistetaan
selkeästi jätettäväksi pääosin lahopuuksi. Kuvion laajempi
metsänkäsittely merkitsisi merkittävien luontoarvojen
vaurioittamista ilman ainoatakaan järjellistä perustetta
(eri-ikäisrakenteisen luonnontilaisen kaltaisen metsän yläharvennus
eri-ikäisrakenteen kehittämiseksi ei sellainen ole). Esitämme
kuvion poimintahakkuun muuttamista reunojen huonokuntoisten puiden
poiminnaksi. Lisäksi esitämme kuviota arvometsien hoitoluokkaan
(C5).

Kuvio 8018:
Monipuolinen vanha suojuspuuhakkuukuvio, jonka halki kulkee puro ja
uusi ulkoilureitti. Kuvio on osin lehtoa, osin lehtomaista kangasta.
Kuviolla kasvaa vanhojen kuusi- ja koivusuojuspuiden alle
luontaisesti kehittynyttä monipuulajista ja melko tiheää
lehtipuuvaltaista puustoa. Kuvion luonne tekee siitä erittäin hyvän
suojapaikan rauhaa vaativalle häiriöherkälle eläimistölle ja
lisäksi se sopii hyvin ns. lintutiheiköksi. Esitämme koko kuvion
pienpuuston hoidon muuttamista ulkoilureitin lähimetrien
käsittelyksi.

Kuvio 8019:
Merkittäviä luontoarvoja sisältävä vanhan metsän alue on syytä
nostaa arvometsäksi (C5). Esitetty asuinalueen huonokuntoisten
reunapuiden kaato maalahopuuksi on asiallisesti perusteltu ja
ohjeistettu siten, että jäävä maalahopuu kompensoi hakkuun
aiheuttamat luontoarvomenetykset.

Kuvio 8021:Maisemiltaan, luonnontilaltaan ja METSO-arvoiltaan merkittävä
kalliometsäkuvio on syytä nostaa arvometsien hoitoluokkaan (C5).
Asuintonttien rajoille esitetty mahdollisten huonokuntoisten puiden
poiminta maalahopuuksi on lahopuunjättöohjeistuksen jälkeen
kestävä ratkaisu myös luontoarvojen osalta.

Kuvio 8022:
Mikäli kuviolla halutaan aidosti edistää kuvion arvoja
liito-oravan kannalta, niin hoitoa kannattaa tulevilla
suunnitelmakausilla selvästi vähentää. Nyt esitetty pienpuuston
hoito on syytä tehdä korkeintaan hyvin kevyenä ja paikallisena,
lisäksi on syytä varmistaa etenkin kuusten, haapojen ja leppien
hyvät kasvuolot.

Kuvio 8023:
Maisemallisesti erityisen hienoa, puustoltaan luonnontilaista
kalliometsää, jossa kasvaa nuorta ja ikivanhaa mäntyä. Myös
lahopuita. Hyvä METSO I-II-luokan kalliometsä. Esitämme kuviota
arvometsäksi (C5). Kuvion tontinrajoille esitetty mahdollinen
poiminta on hyvin rajattu ja ohjeistettu eikä esitetyssä muodossa
ole ristiriidassa kuvion luontoarvojen säilyttämisen kanssa.

NAURISKASKI

Kuvio 8025:Kuviotietojen toimenpidekuvaus on syytä kirjoittaa selkeämmin
siihen muotoon, että todettu liito-oravan ydinalue rajataan
pienpuuston käsittelyn ulkopuolelle ja poiminnassa rajoitutaan vain
reunojen aidosti kaatumavaarallisten puiden kaatoon maalahopuuksi.

KIVIRUUKIN ALUE

Kuvio 8048:
Esitetty huonokuntoisten puiden poimintahakkuu tonttien rajoilta
ja ulkoilureittien reunoilta on perusteltu. Todettujen luontoarvojen
takia on syytä ohjeistaa jättämään pääosa kaadettavista
rungoista maastoon lahopuuksi.

Kuvio 8052:Maastokäynnin perusteella vanhoille maanläjitysalueelle
pääosin luontaisesti kehittynyttä kymmenen puulajin
nuorta-varttunutta sekametsää, jossa näkyvästi ohutta
lehtilahopuuta. Kuvion voinee arvioida jonkinasteiseksi
kulttuurilehdoksi, jossa on nykyisellään sekä tuoreen että
kostean lehdon piirteitä. Maaperän ihmisvaikutteisuudesta
huolimatta kuviolla on selkeitä luontoarvoja huomattavan
puulajivalikoiman, puuston luontaisen kehityshistorian sekä lahopuun
takia, oletettavasti hyvä myös lintutiheikkönä. Kuviolle on
esitetty harvennushakkuuta ja samaan aikaan on menossa osayleiskaavan
laadinta. Esitämme hakkuista luopumista tai vähintään sitä, että
mahdollinen toteutus kytketään lainvoimaiseen asemakaavaan.

Kuvio 8059:
Pienpuuston hoito kannattaa rajata tehtäväksi vain kuvion
pohjoisosassa, jossa tiheää pihlajavaltaista vesakkoa.

KUKKUMÄKI-PISAN
ALUE

Kuvio 9026:
Kuviotietojen perusteella alikasvoksen määrä kuviolla ei ole
erityisen runsas ja sisältää lähinnä hieskoivua, pajuja ja
raitaa. Kannattaa keskittää esitetty pienpuuston hoito lähinnä
ulkoilureitin varteen ja kuvion lounaisreunaan.

Kuvio 9031:
Esitetty reuna-alueen huonokuntoisten puiden poiminta on kuvion
sijainnin huomioiden perusteltua, kunhan osa rungoista ohjeistetaan
jätettäväksi maalahopuuksi. Pajuvaltaisen aluspuuston esitetty
pienpuuston hoitotarve ei vakuuta. Suositamme, että pääosa
kuviosta jätetään pienpuuston hoidon ulkopuolelle ja hoito
keskitetään reittien lähivyöhykkeeseen.

Kuvio 9042:
Ulkoilureitin ja pellon väliin jäävä kapea lehtimetsikkö.
Ainakaan kuvion länsi- ja keskiosassa (jotka muodostavat valtaosan
kuvion pinta-alasta) ei esiinny kuviotiedoissa väitettyä tiheää
alikasvospajukkoa, joka uhkaisi kuvion muiden puiden kasvutilaa ja
monimuotoisuutta niin paljon, että esitetylle pajujen vähentämiselle
pienpuuston hoitona olisi mitään asiaperusteita. Espoon metsäisillä
viheralueilla vähemmistönä kasvavia pajuja on sen sijaan syytä
pitää tällä kuviolla keskeisenä puuston monimuotoisuutekijänä.
Esitämme pienpuuston hoidosta luopumista.

Kuvio 9043:
Maastokäynnin perusteella kuvio on lehtoa, ei kuviotiedoissa
väitettyä lehtomaista kangasta. Kuvion itäosa on monipuulajista
lehtimetsälehtoa, länsiosassa kasvaa sekapuuna hieman myös kuusta
sekä keskijäreitä haapoja. Maastokäynnillä kuvion länsiosasta
paikallistettiin voimakkaasti pipanoitu, liito-oravan käyttämä
kolohaapa (KKJ 6675648:3371158).

Maastokäynnin
perusteella huonosti perustellulle ja ilman ohjeistusta esitetylle
pienpuuston jatkohoidolle ei ole asiaperusteita. Kuvion puusto on jo
nykyisellään riittävän eri-ikäisrakenteista, joten senkään
rakennetekijän kehittäminen ei anna syitä aluspuuston
jatkokäsittelylle. Ulkoilureittien välitöntä reuna-aluetta (0-2
m) laaja-alaisemmalla toteutuksella toimenpiteestä olisi selvää
haittaa kuvion aikaisemmista toimenpiteistä kohtalaisesti
selvinneille lehtoarvoille.

Kuvio 9044:
Maastokäynnin havaintojen perusteella kuvio on
kasvillisuudeltaan lehtoa eikä kuviotiedoissa esitettyä lehtomaista
kangasta. Kuvion reittien varsilla ei ainakaan tällä hetkellä ole
sellaisia ongelmapuita, joiden takia esitetylle poimintahakkuulle
olisi perusteita. Kuvion aluspuusto on melko tiheää, mutta tekee
siitä samalla toimivan lintutiheikön. Esitämme esitetyistä
poimintahakkuista ja pienpuuston hoidosta luopumista.

Kuvio 9046:
Maastokäynnin perusteella kuvio on valtaosin lehtoa, ei
kuviotiedoissa väitettyä lehtomaista kangasta. Kuviolle on esitetty
reunoille keskittyvää huonokuntoisten puiden poimintaa sekä koko
kuvion ohjeistamatonta pienpuuston hoitoa. Maastokäynnin havaintojen
perusteella ulkoilureittien ja tonttien reunan huonokuntoisempien
puiden maltilliselle poimintahakkuulle on suunnitelmakaudella
asiaperusteet, mutta lahopuun jättö on syytä ohjeistaa selkeämmin.
Kuvion aluspuusto on melko tiheää, mutta se sopii hyvin
jätettäväksi luontaisen itseharvennusprosessin kohteeksi.

Kuvio 9047:
Monipuulajista eri-ikäisrakenteista lehtimetsää, joka on
biotoopiltaan lehtoa eikä metsäsuunnitelmassa väitettyä
lehtomaista kangasta. Täyttää kohtalaisen lahopuustoisena luokan
II METSO-lehdon kriteerit ja toiminee myös hyvänä lintutiheikkönä.
Kuviolle on esitetty toimenpiteenä ilmeisen laaja-alaista
pienpuuston käsittelyä sekä ulkoilureitin varren huonokuntoisiin
puihin sekä tiheimpiin muihin kohtiin kohdistuvaa poimintahakkuuta.
Laajempi pienpuuston käsittely olisi kuvion lehtoarvoille
haitallinen. Suunnitelmakaudella toteuttavaan reitin varren
huonokuntoisten puiden poimintaan on mm. harmaaleppien kunnon takia
asiaperusteet, mutta kaadettavat rungot on syytä ohjeistaa
jätettäväksi maalahopuuksi.

Kuvio 9050:
Maastokäynnin perusteella kuviolla on perusteet esitetyille
toimenpiteille eli reuna-alueiden puiden kunnon tarkkailulle sekä
mahdollisten ongelmapuiden poiminnalla. Kuvion luonne ja sijainti
antaa perusteet ohjeistaa pääosa lahopuusta jätettäväksi
maalahopuuksi.

EESTINKALLIO

Kuvio 9048:
Eestinkallion luoteisreunalla kasvava eri-ikäisrakenteinen
sekametsälehto, joka on suunnitelmassa määritetty virheellisesti
lehtomaiseksi kankaaksi. Esitetty tien, ulkoilureitin ja tonttien
reunojen huonokuntoisten puiden poiminta ja kaato maalahopuuksi on
perusteltua. Sen sijaan kuvion lehtoluonteelle sopivan ja
monipuolisen aluspuuston hoidolle ei ole asiaperusteita. Toimenpide
lähinnä lisää kuvion läpinäkyvyyttä, jolloin se vähentää
metsän tuntua Eestinkallion luontovirkistysalueella liikkujan
kannalta.

Kuvio 9051:
Maastokäynnin perusteella puustorakenteeltaan edustava
luonnontilaisen kaltainen kangasmetsäkuvio, jonka
runsaslahopuustoisin osa (noin 2/3) on METSO I-luokkaa, loppuosa
hyvää METSO II-luokkaa. Kuvion rakenne on sen verran edustava, että
se täyttää hyvin jopa luontodirektiivin boreaalisen luonnonmetsän
kriteerit. Kuviolle esitetty harvennushakkuu merkitsisi merkittävien
luontoarvojen heikentämistä ilman mitään asiallista syytä tai
hyötyä. Toimenpide on syytä korvata itä- ja länsireunan tonttien
laidan sekä ulkoilureitin varren huonokuntoisten puiden
poimintahakkuulla sillä lisäohjeella, että pääosa kaadettavista
rungoista jätetään kuviolle maalahopuuna. Huomattavien vanhan
metsän arvojen takia kuvio on syytä osoittaa arvometsien
hoitoluokkaan (C5).

Kuvio 9059:
Selkeästi ohjeistettu ja asiaperusteilla kohdennettu poimintahakkuu.Esitämme kuviota merkittävien METSO- ja maisema-arvojen
vuoksi arvometsäksi (C5).

Kuvion 9062:
Esitämme tätä Eestinkallion edustavaa, merkittäviä luonto- ja
maisema-arvoja sisältävää kalliometsäaluetta arvometsäksi (C5).

Kuvio 9063:Puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltainen, METSO
II-luokan mäntyvaltainen sekametsä, joka on todettu
eri-ikäisrakenteiseksi myös metsäsuunnitelmassa. Kuviolle
eri-ikäisrakenteisuuden vahvistamiseksi ja puuston luontaisen
uudistumisen edistämiseksi esitetyt toimenpiteet (poimintahakkuu
sekä pienpuuston hoito) ovat paitsi luontoarvoille erityisen
haitallisia myös, kuvion luonnontilaisen kaltaisen puustorakenteen
huomioiden, absurdeja. Maastokäynnin

havaintojen perusteella
kuvion pohjoisosaan rajautuvan ulkoilureitin varrella ei ole
suunnitelmakaudella edes yksittäisten huonokuntoisten puiden
poimintaperustetta. Sen sijaan suunnitelmakaudella on perusteita
reitin reuna-alueen (0-2 m) pienpuuston kertaluonteiseen raivaukseen.Esitämme kuviota arvometsäksi (C5).

Kuvio 9066:Pääosin luontaisesti, mahdollisesti osin istutusten myötä
kehittynyt eri-ikäisrakenteinen sekametsäkuvio, jolla kasvaa
ainakin kuutta puulajia. Toimii Eestinkallion vanhapuustoisella
alueella luontaisena riistatiheikkönä eli rauhaa vaativien eläinten
suojapaikkana. Kuviolle esitetty pienpuuston hoito on syytä poistaa
ja rajata toimenpide koillisosan reitin varsille.

Liite
2. Kuvat