Lausunto maa-ainesten ottaminen -opasluonnoksesta
Ympäristöhallinto päivittää maa-ainesten ottamista koskevaa opasluonnosta. Piiristä ja liitosta työryhmässä on Tapani Veistola, eikä luonnokseen ollut enää paljon lisäämistä.
20.06.2019
Asia: YM036:00/2016; VN/2656/2019
Lausunto maa-ainesten ottaminen -opasluonnoksesta
Suomen luonnonsuojeluliitossa tämän lausunnon antaa sen Uudenmaan piiri.
Yleisesti ottaen opas on hyvä ja edistää alan kestävyyttä merkittävästi.
Määritelmät (s. 9)
Kotitarvekäyttö: Pitää korostaa että se koskee ottamista omistajan omaan asumiseen tms. toimintaan, ei muiden.
1.1 Maa-ainesten käyttö
Kannattaa korostaa, että varsinkin rintamailla korostuu nykyään oikeudellisten lupien lisäksi myös sosiaalinen toimilupa sekä hyvä yhteistyö asukkaiden ja sidosryhmien kanssa kestävyyden varmistamiseksi. Tässä monet yhtiöt ja konsultit ovat jo toimimassa hyvään suuntaan.
1.2 Ottamistoiminnan ympäristövaikutukset
Toiminta koskee uusiutumattomia luonnonvaroja ja kuluttaa myös paljon energiaa. Biologisen monimuotoisuuden voisi avata koskemaan lajeja ja luontotyyppejä. Melun lisäksi voisi mainita tärinän.
1.3 Strategiset tavoitteet
Luontoasioita ovat uhanalaiset luontotyypit ja lajit sekä ekologiset yhteydet. Myös hiljaiset alueet kannattaa mainita.
2 Ottamisen sääntely
Voisi olla johdantokappale, missä kerrotaan eri lait ja kaavoitus – ja myös mahdollisuus toimia aina lakien minimiä kestävämmin, mikä voi edistää hankkeiden sosiaalista toimilupaa, hyväksyttävyyttä ja aikataulua.
Yleisesti ottaen hankkeiden sijoittelua kaavoilla on kaikkien edun mukaista kehittää. Tämä vaatii toki myös säädösten kehittämistä (esim. maakuntakaavan parempi huomioon ottaminen maa-aineslaissa).
2.1.3 Ottamisen rajoitukset
Ekologiset yhteydet tulisi ohjeistaa erikoisiksi luonnonesiintymiksi, koska niiden merkitys kasvaa ilmastonmuutoksen sopeutumisen tarpeen myötä ja jos lähialueen viherverkosto on pirstoutumassa. Lisäksi esimerkiksi maakuntakaavoissa todetut geologisesti arvokkaat kohteet tulisi ohjeistaa soveltamisalaan kuuluviksi.
2.2.2 Vesilaki
Vesienhoitosuunnitelmien merkityksen nousu ns. Weser-päätöksen jälkeen on syytä mainita (tässä tai luvussa 2.2.8; kannattaisiko vesilukujen siksi olla peräkkäin)?
2.2.3 MRL
Kaavoituksen merkitystä yhteensovittamisessa kannattaa korostaa vaikka MRL:n rajapinnat esim. MAL:iin ovat vielä puutteelliset (mikä toivon mukaan korjataan meneillään olevassa MRL:n uudistuksessa). Kaava on järkevää ja kestävää ottaa huomioon vaikka sillä ei olisikaan suoria oikeusvaikutuksia.
2.2.4 LSL
Myös luonnonmuistomerkit (23 §) ja maisema-alueluku (5 luku) kannattaa täydellisyyden vuoksi mainita.
Lepakot kannattaa mainita luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeissa, koska niitä voi elää mm. kolopuissa ja louhikoissa. Niiden merkitys on näissäkin hankkeissa nousemassa.
2.2.5 Natura 2000
Kannattaa mainita Naturassa ei raja ratkaise vaan myös sen ulkopuolelta tulevat vaikutukset tulee arvioida.
4.1.3 Luontoselvitykset
Kannattaa korostaa, että uhanalaiset ja direktiivilajit tulee selvittää aina erikseen, koska niitä koskevat tietokannat ovat yhä perin aukkoisia. Luontotyyppejä ja ekologisia yhteyksiä ei ole rekistereissä senkään vertaa.
Selviysluvussa kannattaa mainita myös maisemaselvitykset ja -alueet sekä muinaismuistoselvitykset, vaikka niitä asioita on käsitelty luvun 3 lakiosassa.
Liikenteestä on kuulemma tuore oikeustapaus, joka korostaa liikenteen selvittämisen merkitystä.
Vaikutusten arvioinnissa tulee korostaa myös yhteisvaikutuksia.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Toimeksi saaneena
Tapani Veistola
erityisasiantuntija