Vastaselitys lausunnosta Östersundomin yhteisen yleiskaavan valituksiin
Östersundom: save or delete? Alueesta käydään oikeustaistelua sekä yleiskaavan että maakuntakaavan tasolla. Nyt piiri antoi vastaselityksen yleiskaavasta.
9.5.2019
Helsingin hallinto-oikeudelle
Viite: Hallinto-oikeuden diaarinumerot 00110/19/4102, 00194/19/4102, 00296/19/4102, 00298/19/4102, 00300/19/4102, 00323/19/4102, 00335/19/4102, 00359/19/4102
Vastaselitys lausunnosta Östersundomin yhteisen yleiskaavan valituksiin
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri toteaa asiasta seuraavaa.
Selityksessä ei ole esitetty mitään sellaista, minkä johdosta valituksessamme esittämäämme olisi aihetta muuttaa. Siinä esitettyä ei siis ole tässä vastaselityksessä pääsääntöisesti tarpeen enää erikseen toistaa. Jotkin toimikunnan selityksessään esittämät seikat vaativat kuitenkin kommentin. Sitaatit toimikunnan selitystekstistä on esitetty alla kursiivilla, kommenttimme niihin sen alla.
1 Asiassa on kysymys tästä yleiskaavasta eikä mistään muusta
”Yleiskaavatyössä on ymmärretty, että ELY on tarkoittanut jatkosuunnittelulla
yleiskaavaa tarkempaa suunnittelua.”
Tässä kaavoittaja tuo itse esille yhden Östersundomin kaavatyötä koko sen ajan vaivanneista keskeisistä ongelmista: Kun lausunnoissa, muistutuksissa ja huomautuksista on puhuttu jatkosuunnittelusta koskien yhteistä yleiskaavaa – ja tarkoittaen sen vaiheita ennen kaavan hyväksymistä – kaavoittaja on koko ajan pyrkinyt tahallisesti tulkitsemaan tämän yleiskaavan jälkeen mahdollisesti seuraavia kaavavaiheita – tai muuta suunnittelua.
2 Natura-selvitykset
”Natura-arviointi perustuu aivan oikeaan lähtökohtaan eli selvitysalueen säilymiseen
nykyisen kaltaisessa tilassa rakentamattomana.”
”Selvitysalueelle laadittavalla ohjaussuunnitelmalla turvataan myös Natura-alueen merenlahtien sekä niihin liittyvien niittyjen ja peltojen muodostaman ekologisenkokonaisuuden toimivuus ja niittyjen ja peltojen säilyminen myös lintuvesilajiston käytössä. Käytännössä selvitysalue säilyy nykyisellään, mutta alueen luontoarvot turvataan huomattavasti nykytilannetta paremmin luonnonhoitotoimenpiteillä ja ohjaamalla virkistyskäyttöä pois herkimmiltä alueilta.
Myös selvitysalueen laajuus (2,8 km²) turvaa luontoarvojen säilymisen. Selvitysalueen rajaus
ei perustu luontoarvokohteiden edellyttämiin suojavyöhykkeisiin, vaan lisäksi mm. liikenneyhteyksien perusteella muodostuvaan järkevään suunnittelukokonaisuuteen tarkemmassa suunnittelussa.
Valmistelun aikana eri vaihtoehdoista tehtyjen Natura-arviointien perusteella Natura-alueen suojelun perusteena olevien arvojen säilyttäminen ei edellytä näin laajan alueen säilyttämistä rakentamattomana. Selvitysalue muodostaa siis varovaisuusperiaatetta noudattaen huomattavan laajan puskurivyöhykkeen suojeltavien kohteiden ympärille. Selvitysalueen laajuus on osaltaan perusteena sille, että tässä tapauksessa kyseiselle alueelle ei ole välttämätöntä osoittaa luonnonsuojelualueita yleiskaavassa.”
”Selvitysalueen maankäyttöratkaisu on tarkoituksenmukaista siirtää yleiskaavaa tarkempaan suunnitteluun. Salmenkallion erityistapauksessa selvitysalue ja maankäytön ratkaisun siirtäminen tarkempaan suunnitteluun mahdollistaa seudullisesti merkittävän yleiskaavahankkeen etenemisen. Yleiskaavan valmistelun ja Natura-arviointien yhteydessä kävi ilmeiseksi, että kyseisessä kohteessa yleiskaava on liian yleispiirteinen kaavataso mahdollisten rakentamisalueiden Natura-vaikutuksien arvioimiseksi niin, että kaikki olennaiset tekijät tulevat huomioiduksi.”
Edellä kaavoittaja käytännössä toteaa, että
1) Natura-arvio – jossa esitettyä toimikunta moneen otteeseen siteeraa – on laadittu sen pohjalta, että yhteiseen yleiskaavaan sisältyvä selvitysalue säilyy rakentamattomana.
2) Toimikunnan mukaan selvitysalue säilyy ”käytännössä” nykyisellään.
3) Tämän jälkeen toimikunta kuitenkin toteaa toteaa, että se käytännössä haluaa että selvitysalueelle osoitetaan myöhemmin rakentamista.
4) Selvitysalueelle ei (myöskään myöhemmin) perustettaisi suojelualueita.
Kaavoittajalla on kaavaprosessin aikana ollut mahdollisuus teettää kaikki selvitysaluetta koskevat tarpeelliset selvitykset. Se on voinut osoittaa myös kaavaratkaisut, jotka turvaisivat viereisten Natura-alueiden lain suojaamien luonnonarvojen säilymisen. Se on kuitenkin johdonmukaisesti kieltäytynyt tätä tekemästä.
Kuten ELY:kin on todennut, ne lieventämistoimet, joita Natura-arvion pohjana on käytetty, ovat tehottomia. Sama koskee ”ohjaussuunnitelmaa”, jolla ei ole mitään juridista merkitystä tai sisältövaatimuksia. Niistä ei siten synny sellaista lieventävää vaikutusta, jonka toteutumiseen Natura-arvio perustuu. Lisäksi Natura-arviota ei ole laadittu siltä pohjalta mikä kaavoittajan todellinen suunnitelma selvitysalueen suhteen on.
3 Yleiskaavan suhde maakuntakaavaan
”Östersundomin maakuntakaava on ohjannut yhteisen yleiskaavan laadintaa.”
” Yhteisen yleiskaavan valmistelua on ohjannut Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alue (jäljempänä Östersundomin maakuntakaava), jota on laadittu rinnan yhteisen yleiskaavan kanssa ja joka perustuu alueen nykyisiin valtakunnallisiin ja maakunnallisiin tavoitteisiin. Yleiskaava toteuttaa Östersundomin maakuntakaavan tavoitteita ja on sen mukainen.”
Östersundomin yhteinen yleiskaava on räikeässä ristiriidassa Östersundomin tuoreen maakuntakaavan kanssa esimerkiksi Västersundomin alueella – eikä se suinkaan ole tämän maakuntakaavan mukainen. Tämä on nimenomaan yksi valituksemme perusteista.
4 Riittävät selvitykset
”Yleiskaavan vaikutuksia selvitettäessä on otettu huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Selvitykset on tehty koko siltä alueelta, jolla kaavalla on arvioitu olevan olennaisia vaikutuksia.”
Esimerkiksi yleiskaavan väistämättä merkittäviä vaikutuksia Sipoonkorpeen ei ole asianmukaisesti selvitetty, mitä on käsitelty laajasti valituksessamme.
5 MALU-selvitys
”Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luonnonympäristöt (MALU)-selvitys on luontovaikutusten arvioinnin lähtöaineistoa. Selvitys koskee yleiskaavan osalta Sipoon aluetta. Selvitys on tehty maakuntakaavoituksen tarpeisiin ja siinä esitetyt aluerajaukset hyvin yleispiirteisiä.
Virheellisten osalta kyse on ollut yksittäisistä kohteista tausta-aineistossa, eikä asia ole sen
luonteinen, että sillä olisi vaikutusta yleiskaavaratkaisuun.”
MALU-selvityksen Sipoon osuudesta vastanneen MTI, luontokartoittaja Jyri Mikkolan mukaan selvitys on toki tehty maakuntakaavoitusta varten. Sen aluerajaukset eivät ole sen paremmin rajoiltaan kuinkattavuudeltakaan ”hyvin yleispiirteisiä”. Päin vastoin ne ovat jopa tarkempia kuin mitä yleiskaavoitus edellyttäisi.
6 Luontokohteet
”Kaavaselostuksen liitteessä on esitetty alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet ja kohteet.”
Kaavaselostuksen liitteessä ei ole esitetty edes kaikkia alueelta kartoitettuja arvokkaita luontokohteita. Lisäksi arvokkaita, olemassa olevia luontokohteita on jäänyt myös tunnistamatta.
7 Granö
”Toimikunta toteaa, että yleiskaavassa Granön saari on merkitty virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajan alueeksi. Merkintä kuuluu yleiskaavassa ryhmään viher- ja virkistysalueet, -yhteydet ja –kohteet, mikä antaa viitteen siitä, mihin kaavamerkintä ohjaa.”
”Yleiskaava ei ohjaa suoraan rakentamista Granön osalta. Yleiskaavamerkintä on yleispiirteinen ja sen mahdollistamien toimintojen toteuttaminen edellyttää osayleiskaavan ja asemakaavan
laatimista saarelle. ”
Granön kaavamerkintään liittyvän kaavamääräyksen perusteella kyseessä on nimenomaan rakentamisalueen merkintä. Kaavamääräykseen ei sisälly myöskään velvoitetta tarkemmasta kaavoittamisesta.
8 Metsälehmusesiintymä
”Valittajan mukaan Suomen merkittävimpiin kuuluvan metsälehmusesiintymän sisältävä jalopuumetsäalue (täyttää LSL 29 §:n mukaisen jalopuumetsän kriteerit) on merkitty yleiskaavassa rakentamisalueeksi.
Rakentamisen salliva kaavamerkintä tulee kumota.
Toimikunta toteaa, että luonnonsuojelulain 29 §:n perusteella suojeltuja jalopuumetsiä tai
-metsiköitä on kaava-alueella neljä, ja ne on merkitty suojelualueeksi (s-1). Jalopuumetsät ja –metsiköt ovat luontaisesti syntyneitä ja merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvia.”
Edellä mainitusta lehmusmetsiköstä ei ole tehty luonnonsuojelulain mukaista rauhoituspäätöstä. Tästä huolimatta se on kiistatta olemassa ja kuuluu Suomen merkittävimpiin.
Lopuksi
Yleisenä kommenttina Östersundomin yhteisestä yleiskaavasta on todettava, että se sisältää runsaasti aluevarauksia, joiden suhteen on mahdollista toteuttaa joko varauksella osoitettu alueen pääkäyttömuoto tai noudattaa kyseistä aluevarausta koskevaa kaavamääräystä – mutta molemmat eivät ole mahdollisia yhtä aikaa.
Lisätietoja
– metsätalousinsinööri Jyri Mikkola, puhelin 0400 372 433, jyri.mikkola(a)sll.fi
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY
Laura Räsänen Tapani Veistola
puheenjohtaja erityisasiantuntija