Satakunnan luonto
Satakunnassa on paljon arvokasta luontoa. Satakunnan luonnon kivijalassa on peruskallion läpi alle kaksi miljardia vuotta sitten tunkeutuneita rapakiviä, diabaaseja ja päälle kerrostunutta hiekkakiveä. Ensinmainitut muodostavat lukuisia kohoumia maakunnassa, kun taas hiekkakivi on jääkausiaikana kulunut matalalle. Viime jäätiköitymisen lopulla Kokemäenjoen laaksossa vastakkaiseen suuntaan virrannut jäätikköjoki kasasi hiekasta harjun, jota viime vuosisatojen rantavoimat ovat paljolti levittäneet ja tasoittaneet. Jääkauden jälkeinen maankohoaminen on Satakunnan alavalla rannikolla erikoinen luonnonilmiö.
- Lähiluontoomme kuuluvat muun muassa:
- Kokemäenjoki vuolaine virtoineen ja delta-alueineen
- Yyterin hiekkaranta dyyneineen
- Meri-Porin upeat lintujen lepo- ja pesimäpaikat
- Hämeenkankaan Geopark Pohjois-Satakunnan rajalla
- Kansaainvälisen tason kansallispuistot:
- Selkämeren kansallispuisto
- Puurijärven- Isosuon kansallispuisto
- Harjavallan paratiisilehto
- Luontokohteet kuten euroopanmajavien pesäpaikat ja Porin keskustan puistojen lepakot
- ja lukemattomat muut kiinnostavat paikat.
Kokemäenjoki ja delta-alue
Kokemäenjoen valuma-alue on yksi Suomen suurimmista (27 000km2) ja sen suistoa pidetään yhtenä Pohjoismaiden suurimmista jokisuistoista. Joki virtaa Porin kaupunkikeskustan kaakkoispuolella yksiuomaisena jakautuen Porin keskustan kohdalla neljään eri haaraan, jotka yhtyvät kahdeksi uomaksi lähellä merta.
Nykyisin hiekkasärkät ja joen pohjan sedimentaario Linnansillan jälkeen mataloittavat uomaa, jolloin tulvariski kasvaa. Kokemäenjoen läpi virran mukana kulkeutuvat sedimentit kasaantuvat suiston eli deltan suulla virtauksen hidastuessa. Tulevaisuudessa suisto muuttuu matalaksi ja moniuomaiseksi jos suistossa ei tehdä kunnossapitoruoppauksia.
Yyterin hiekkaranta ja dyynialue
Yyterin sannat on laajin yhtenäinen ja edelleen aktiivinen rantadyynialue eteläisessä Suomessa. Yyterin rantadyynialue on noin kolme kilometriä pitkä jatkuen aina Herrainpäiviltä Munakarin kaakkoispuolelle saakka.
Yyterin sannoilla esiintyy viittä luontodirektiivin mukaista dyyniluontotyyppiä, jotka yhdessä muodostavat erittäin uhanalaisen luontotyyppiyhdistelmän Itämeren dyynisarjat. Suurin osa Yyterin sannoista on suojeltu luonnonsuojelulailla ja ne kuuluvat Natura 2000 -alueeseen, joka ulottuu Herrainpäiviltä Preiviikinlahdelle.
Dyynikasvillisuus kestää rankkoja kasvuoloja kuten tuulta, lentävää hiekkaa ja suolapärskeitä, mutta ne ovat herkkiä tallaamiselle.
Lue lisää tästä
Puurijärven-Isosuon kansallispuisto
Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto on lintuparatiisi keskellä kulttuurimaisemaa. Eri puolilla puistoa sijaitsevista lintutorneista näet ja kuulet valtavien lintuparvien eloa. Ihastuttavilla suoalueilla kuljet kuivin jaloin pitkospuureittejä pitkin.
Kansallispuistoon on rakennettu useampiakin lintutorneja kaikenlaiset lintuharrastajat huomioiden. Kärjenkallion 18 metrin korkeuteen kohoavaan lintutorniin mahtuu kerralla jopa 50 henkeä, ja se onkin Pohjoismaiden suurimpia lintutorneja – avarat näkymät Puurijärven ylle on siis taattu!
Puurijärven ja Isosuon kansallispuistossa pesii lukuisia eri lintulajeja, kuten kapustarinta, liro, isolepinkäinen ja kaakkuri.
Lue lisää tästä
Harjavallan paratiisilehto
Harjavallan kaupunki on perustanut Kokemäenjoen varressa kulkevan luontopolun 1983. Se on tarkoitettu palvelemaan luonnossaliikkuvien liikunnan- ja luonnonharrastusta.
Paratiisin luontopolun uudistaminen on toteutettu maakunnan kehittämisrahalla, Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuudella, sekä Harjavallan kaupungin rahoitusosuudella.
Reitin taulut ovat monipuoliset, ja kohteessa voi levähtää.
Reitin varrella on myös kaksi erityisesti levähdys- ja oleskelupaikoiksi tarkoitettua pistettä.
Luontopolku soveltuu hyvin retkikohteeksi ja vaikkapa yhteistä kokoontumista varten levähdys- ja oleskelupisteessä
voi viettää yhteistä hetkeä luontoon tutustumisen merkeissä. Tärkeintä on, että reitin kiertää reippaalla ulkoilumielellä. Reitti ei
ole kokonaisuudessaan soveltuva liikuntaesteisille korkeuserojen
vuoksi, mutta pääosin reittiin voi tutustua.
Polku koostuu kahdesta osasta. Toisen muodostaa noin 1,7 km:n
osuus voimalaitoksen padolta Satalinnaan ja toisen Satalinnan
länsipuolisessa maastossa kiertävä noin 3 km:n mittainen lenkki.
Lue lisää tästä
Hämeenkankaan Geopark
Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin geologinen tarina alkaa muinaisen vuorijonon synnystä ja kertoo maiseman kehittymisestä laakeaksi suomaaksi, jota metsät, harjut, jokilaaksot ja järvet rytmittävät.
Yyterin lietteet
Lietteet on yksi Suomen parhaista, ellei paras, paikka havainnoida kahlaajalintuja. Lietteillä näkee myös huomattavia määriä tiiroja, lokkeja, petolintuja, avomaan lajeja, sukeltaja- ja puolisukeltajasorsia, merilintuja jne.
Selkämeren kansallispuisto
Selkämeren kansallispuistossa saat nauttia puhtaudesta, maankohoamisen mukana nousevista silokallioista ja kirkkaasta merivedestä. Iso osa tämän kansallispuiston luonnosta on pinnan alla, mutta myös pinnan yläpuolella on paljon nähtävää.
