Piirin lausunto Heinäveden Kilpimäen tuulivoimahankkeen YVA-selostukseen

Lausunto Heinäveden Kilpimäen tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Esitämme yleisiä huomioita liittyen Kilpimäen tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmaan. Lähtökohtaisesti näemme kestävästi toteutettavan tuulivoimatuotannon lisäämisen kannatettavana osana siirtymää pois fossiilisten polttoaineiden polttamisesta. Rakentaminen on kuitenkin toteutettava niin, ettei se aiheuta luontokatoa ja paikallisten elinympäristöjen huonontumista tai pirstaloitumista. 

Kilpimäen tuulivoimahankkeessa alueelle suunnitellaan 8-11 voimalaitoksen tuulipuistoa. Tuulipuiston lisäksi hankkeessa rakennetaan sähkönsiirtoreitti tuulipuistosta kantaverkkoon. Tuulipuiston sisäiset sähkönsiirrot on suunniteltu toteutettavaksi huoltoteiden yhteyteen rakennettavina maakaapelointeina. 

Ympäristövaikutusten arvioinnin lähtökohtana on arviointiselostuksessa käytetty kolmea vaihtoehtoa:

VE0: Hanketta ei toteuteta

VE1: Kilpimäen alueelle rakennetaan enintään 11 voimalan tuulipuisto. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä, napakorkeus 200 metriä ja roottorin halkaisija 200 metriä. Voimaloiden yksikköteho on noin 8–10 MW ja hankkeen kokonaisteho on 104–130 MW.

VE2: Kilpimäen alueelle rakennetaan enintään 8 voimalan tuulipuisto. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä, napakorkeus 200 metriä ja roottorin halkaisija 200 metriä. Voimaloiden yksikköteho on noin 8–10 MW ja hankkeen kokonaisteho on 64–80 MW. 

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry pitää YVA-selostuksen vaihtoehdoista tämän hetkisen tiedon perusteella kannatettavimpana vaihtoehtoa VE2. Jatkovalmistelussa ja kaavoituksessa on varmistettava, että YVA-selostuksessa kuvatut vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen minimoidaan. Tämän takia esimerkiksi tuulivoimaloita KIL.1110 sekä KIL.1020 ei tule toteuttaa. 

Tehdyt selvitykset ja niiden riittävyys

Osana ympäristövaikutusten arviointia on hankealueella tehty runsaasti selvityksiä ja kartoituksia ja mielestämmeluontovaikutuksia on enimmäkseen arvioitu riittävällä tarkkuudella. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri kuitenkin katsoo, ettei hankealueella ole tarpeellisella tarkkuudella selvitetty uhanalaisten jäkälien esiintymistä. 

Yleisellä tasolla piiri näkee ongelmallisena, että ympäristövaikutusten arvioinneissa keskitytään lähtökohtaisesti vain jo valmiiksi uhanalaisten tai luontodirektiivin suojaamien lajien havainnointiin. Luontokato kuitenkin etenee myös silloin, kun ns. tavallinen luonto vähenee ympäriltämme. Yksittäisten hankkeiden luontovaikutukset vaikuttavat pieniltä, mutta yhdistettyinä koko ajan tapahtuvaan luonnonkäyttöön, niiden vaikutukset moninkertaistuvat. 

Tuulivoimapuistojen kohdalla on myös huomioitava tuulivoimaloiden vaatimien huoltoteiden luontoalueita pirstaloiva vaikutus. Tätä vaikutusta on pyritty YVA-selostuksessa kuvaamaan erityisesti arvokkaiksi todettujen luontoalueiden osalta sekä kuvaamalla pirstoutumisen lisäämää reunavaikutusta. 

Teollisen mittakaavan tuulivoimapuistoilla voi olla merkittäviä vaikutuksia alueen linnustoon sekä alueen läpi muuttaviin lajeihin. Hankealue sijaitsee useiden lajien päämuuttoreitin luoteispuolella. Hiirihaukan häiriöetäisyyden määrittämisessä on selvityksessä epäselvyyttä: Hiirihaukan häiriöetäisyyden kerrotaan olevan 200 metristä noin 400 metriin, vaikka tekstissä aikaisemmin viitataan Luonnonvarakeskuksen (Tolvanen ym. 2023) selvitykseen “petolinnuilla on havaittu siirtymää tuulivoimaloiden läheisyydessä noin 100 metristä neljään kilometriin lajista riippuen, mediaanin ollessa 500 metriä. Siirtyminen ilmeni runsauden ja lentokäyttäytymisen muutoksin lisäten siten mahdollisesti energian tarvetta. Välttelyn on toisinaan havaittu johtavan tärkeän elinympäristön menettämiseen.” Vaikutusten arvioinnissa on myös epäselvää, kuinka selvityksessä nousseet selkeät kielteiset vaikutukset (esim. törmäysriski, elinalueen pirstaloituminen sekä häiriövaikutus) on arvioitu “pieneksi kielteiseksi”. 

Ympäristövaikutusten arvioinnissa on hankkeen muuttolintuihin vaikutusten arvioinnissa käytetty yhdessä sekä Kilpimäen että Jouhtenisen hankkeiden muuttolintuselvityksiä. Kummallakin alueella on muuttolintujen tarkkailua tehty 15 päivänä ja näin ollen Ympäristöministeriön suositus 30 päivästä täyttyy. Hankkeet sijaitsevat sen verran lähellä toisiaan, että tätä voidaan pitää perusteltuna. Selvityksen mukaan hankealue sijaitsee valkoposkihanhen (Branta leucopsis, LC, dir) muuttoreitillä. Selvityksen mukaan hankkeen vaihtoehdon VE1 vaikutukset kuikkiin (Gavia arctica, LC, dir) on arvioitu “suureksi kielteiseksi”. Osaltaan tämä tukee piirin näkemystä, että vaihtoehdoista VE2 on toteuttamiskelpoisempi. 

Hankealueella sijaitsee useita pienvesistöjä ja rakentamisen vaikutuksia kuvataan selostuksessa riittävällä tarkkuudella. Selostuksessa vesistövaikutuksissa kuvataan erityisesti rakentamisen aikaisia vaikutuksia, jotka ovatkin suurimpia. Vesistövaikutusten minimoinnissa on kuitenkin huomioitava myös ilmastonmuutoksen etenemisestä johtuva sadannan lisääntyminen (sadetta tulee enemmän kerralla) ja tämän mahdollisesti aiheuttama eroosio ja sen vaikutus vesistöihin. Vaikka tietopohja mikromuovien vaikutuksista pienvesissä on vielä hajanaista, olisi kuitenkin tärkeää pyrkiä minimoimaan kaikki mikromuovin päästölähteet varovaisuusperiaatteen mukaisesti. 

Hankealueella sijaitsee kaksi luokiteltua pohjavesialuetta ja YVA-selostuksessa tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutuksia näihin on pyritty arvioimaan. Erityisesti vaihtoehdon VE1 tuulivoimala KIL.1022 huoltotiellä on arvioitu olevan kielteisiä vaikutuksia pohjavesialueisiin. 

Hankkeen maisemavaikutukset

Hankkeella on todetusti huomattavia vaikutuksia lähialueen virkistys- ja asutusmaisemiin. Hankkeen vaikutukset Heinäveden reitin kansallismaisemaan on syytä minimoida jatkovalmistelussa ja hankkeen toteutuksessa. 

Selvityksessä löydettyjen arvokkaiden luontoalueiden tulevaisuus

Selvityksissä alueelta löydettiin yhteensä 62 arvokasta luontokohdetta. Tuulivoimarakentamisella on osaan näistä suora kielteinen vaikutus, mutta osaan luontokohteista eivät tuulivoiman vaikutukset tehtyjen selvitysten mukaan kohdennu. Näiden alueiden osalta on tuulivoimakehittäjän ja alueen pääasiallisen maanomistajan on syytä tehdä sopimus, jolla kartoituksissa löydetyt alueet pysyvästi suojellaan. Yksi mahdollinen tapa tähän olisi luonnonsuojelulain mahdollistama ekologinen kompensaatio. Toteutuessaan tuulivoimalat kuitenkin aiheuttavat meluvaikutuksia näille alueille ja  tämä tulee huomioida osana suojelua ja mahdollisia kompensaatioita. 

Lopuksi

Hankkeen jatkovalmistelussa on panostettava siihen, että ympäristövaikutusten arvioinnissa huomioidut luontovaikutukset minimoidaan. Samalla on kiinnitettävä erityistä huomiota eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksiin ja niiden minimointiin. 

Yleisellä tasolla piiri haluaa huomauttaa, että kansalaisjärjestöille ja kansalaisille YVA-prosessi on hyvin raskas yli viisisataasivuisine selostuksineen ja liitteineen. On tärkeää, että osana vaikutusten arviointia tehdään riittävät selvitykset, mutta muotoon ja viestintään on syytä panostaa. Esimerkiksi yleisötilaisuudelle varattu aika ei riittänyt yleisökysymyksiin vastaamiseen. Yleisötilaisuuksilla on tärkeä rooli tiedon jakamisessa sekä hankkeiden sosiaalisen hyväksyttävyyden lisäämisessä, eikä paikallisten huoliin vastaamista voida täysin siirtää vain virallisten lausuntojen kautta tapahtuvaksi.