Piirin lausunto susien kannanhoidollisen metsästyksen alueellisista kiintiöistä

Lausunto maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta susikiintiöksi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry vastustaa Höljäkän reviirin sisällyttämistä asetuksessa esitettyyn kiintiömetsästykseen. Riistakeskuksen esityksessä on useita puutteita sekä susikannan että vahinkotilanteen kuvauksessa: Riistakeskus esittää kuuden suden poistamista reviiriltä, jolla viimeisimmässä kanta-arviossa todettiin neljä sutta, vahinkoja on ollut vähän, kotieläinvahinkoja ei ole ollut ja lauma on käyttäytynyt normaalisti.

Ensinnäkin kiintiöalueen rajaus jää epäselväksi. Esityksestä ei käy yksiselitteisesti ilmi, mihin biologiseen kokonaisuuteen kuuden suden kiintiö kohdistuu ja miten alue on rajattu suhteessa ympäröiviin reviireihin. Kuuden suden kiintiölle ei esitetä varsinaista perustelua, vaan lukumäärä perustuu ilmeisesti kaavamaiseen oletukseen siitä, että lauma koostuu kuudesta yksilöstä. Maaliskuun 2026 kanta-arvion mukaan Höljäkän reviirillä oli neljä sutta. Kyseessä on tavanomainen perhelauma, jonka koko ei poikkea monista muista Suomen susireviireistä. Lauman koko ei myöskään ole ollut kasvussa. DNA-aineiston perusteella reviirillä on viime vuosina elänyt pääsääntöisesti 4-7 sutta, eikä kehityksessä ole nähtävissä sellaista muutosta, joka selittäisi lauman poistamisen tarpeen.

Perusteluissa todetaan, että kiintiöalueeseen rajoittuu kuusi reviiriä. Tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Saramon alueella ei maaliskuun 2026 kanta-arvion mukaan ollut susia lainkaan, Vuonisjärven reviiriltä voitiin todentaa vain yksi susi ja osa mainituista laumoista sijaitsee huomattavan etäällä Höljäkästä. Perustelut antavat mielikuvan runsaasta susikeskittymästä, jota käytettävissä oleva tieto ei tue.

Myös vahinkoperusteet jäävät heikoiksi. Kotieläinvahinkoja ei ole esitetty lainkaan. Vuodelta 2026 on tiedossa yksi metsästystilanteessa sattunut koiravahinko. Lisäksi perusteluissa viitataan pihakäynteihin, mutta tietoomme on tullut vain kolme varmistettua tapausta, eikä niissä ole ollut kyse ihmisiin kohdistuneesta vaarallisesta käyttäytymisestä. Näiden tietojen perusteella on vaikea nähdä, että alueella olisi syntynyt sellainen vahinko- tai turvallisuustilanne, joka edellyttäisi tämän lauman poistamista.

Perusteluissa vedotaan myös omatoimikarkotuksiin. Koska kyse ei ole viranomaisen päätöksellä tehdyistä karkotuksista, niitä ei ole raportoitu eikä tilastoitu yhtenäisin perustein. Näin ollen niiden määrästä, tarpeesta tai vaikutuksista ei ole käytettävissä luotettavaa aineistoa.

Hirvikannan heikko tila esitetään yhtenä perusteena sudenmetsästykselle. Samassa perustelutekstissä kuitenkin todetaan alueella olevan erittäin vahva karhukanta, jolla tiedetään olevan vaikutusta hirvien vasatuottoon. Lisäksi alueen hirvikannan kehitykseen ovat vaikuttaneet metsästyspaine, petokantojen yhteisvaikutukset sekä kannanhoidolliset toimenpiteet useiden vuosien ajalta. Esityksessä ei osoiteta, että juuri Höljäkän susilauma olisi syy alueen hirvikannan nykytilaan. 

Höljäkän lauma on käytettävissä olevien tietojen perusteella käyttäytynyt sudelle tyypillisellä tavalla. Se elää pääosin erämaisella alueella, saalistaa luontaista ravintoaan eli hirviä eikä ole aiheuttanut kotieläinvahinkoja. Lauma ei ole millään tavoin poikkeuksellisesti käyttäytyvä tai ongelmia aiheuttava eikä Höljäkän reviirille ole tarvinnut hakea vahinkoperusteisia poistolupia.

Höljäkän reviirin merkitystä itäisen saati koko Suomen susikannalle ei ole arvioitu riittävästi. Asetusmuistion mukaan: ”Itäiseen Suomeen kohdennetaan vähemmän pyyntiä, jotta itäisen Suomen geneettisesti monimuotoisemman kannan yksilöiden määrä kasvaisi.” Höljäkän lauma on käytännössä ainoa vakaa perhelauma Lieksan alueella. Jos myös muut asetuksessa esitetyt itäisen Suomen laumat poistetaan, susien määrä laajalla alueella vähenee merkittävästi. Miten tälloin voidaan taata susikannan geneettinen monimuotoisuus ja reviirien välinen geenivirta? Asetusmuistiossa todetaan, että ”Itäisen Suomen sudet ovat Kivikiekin reviiriä lukuun ottamatta geneettisesti arvokkaita Suomen susikannan geneettistä elinvoimaisuutta ajatellen.” Muistiossa siis korostetaan itäisen Suomen susien geneettistä merkitystä ja tarvetta kasvattaa niiden määrää, mutta samalla esitetään niiden poistamista useilta reviireiltä. Miten Höljäkän reviirin poistaminen toteuttaa muistiossa asetettuja geneettisiä tavoitteita?

Itä-Suomen susikanta on avainasemassa koko Suomen susikannan geneettisen monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Ihannetilanteessa itäinen osapopulaatio ylläpitää yhteyttä Venäjän Karjalan susipopulaatioon ja levittää geenivirtaa muualle Suomeen. Luken (2026) mukaan idän ja lännen välinen geenivaihto on edelleen riittämätöntä ja sisäsiittoisuus lisääntyy erityisesti läntisessä Suomessa. Itäinen osapopulaatio on viime aikoina pienentynyt.

Suden pyynnin kohdistaminen Pohjois-Karjalaan ei edistä susikannan geneettisen monimuotoisuuden säilymistä eikä vahvistumista. Kun kannan elinkelpoisuuden ongelmana on riittämätön geenivirta, yksilömäärän vähentäminen tai toimivan lauman poistaminen geenivirran siltana toimivasta Pohjois-Karjalasta heikentää mahdollisuuksia geneettisen vaihtelun lisääntymiseen.

Koska suotuisan suojelutason saavuttaminen edellyttää lajin pitkäaikaista elinkelpoisuutta eikä pelkästään tietyn yksilömäärän säilyttämistä, tulisi Itä-Suomeen kohdistuvaa pyyntiä arvioida erityisesti sen susikannan geneettiseen monimuotoisuuteen ja geenivirtaan kohdistuvien vaikutusten kautta. Käytettävissä oleva tutkimustiedon varassa on kestämätöntä suunnata metsästystä Itä-Suomeen.

Näillä perusteilla katsomme, että Höljäkän reviiri tulee poistaa maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnoksen mukaisista kiintiömetsästysalueista. On myös huomioitava, että kannanhoidon alueellisiin kiintiöihin ei ole pakko sisällyttää yhtään poistettavia yksilöitä tai laumoja.

Lähde:

Luonnonvarakeskus. 2026. Update on the population genetic status of the Finnish wolf population: Susikanta Suomessa maaliskuussa 2026. Verkkosivu. Helsinki: Luonnonvarakeskus. https://www.luke.fi/fi/documents/update-on-the-population-genetic-status-of-the-finnish-wolf-population-updated-4112026?destination=/fi/admin/content/media