Lausunto Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmaluonnokseen

Kiitämme mahdollisuudesta lausua Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmaan. Esitämme tässä lausunnossa huomioitamme ohjelmasta. 

Yleisellä tasolla Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry (myöhemmin piiri) on iloinen, että ilmasto- ja ympäristöasiat on huomioitu hyvin maakuntaohjelmassa, omissa osioissaan. Piirin mielestä ei kuitenkaan ole kannatettavaa, että maakuntaohjelma siiloutuu ja kestävyyteen liittyvät asiat jäävät omiin osioihinsa. Mielestämme ilmasto- ja ympäristökestävyyden täytyy olla läpileikkaava teema läpi koko ohjelman ja teemojen tulee näkyä selkeinä toimenpiteinä jokaisessa osiossa. Nyt esimerkiksi kohdassa 2.2.1. näitä teemoja käsitellään hyvin ylimalkaisesti, vaikka erityisesti luonnon monimuotoisuuden turvaaminen liittyy biotalouteen vahvasti. 

Keskeiset huomiot: 

• Piirin mielestä ympäristö- ja ilmastonäkökulmien tulee olla selkeämmin koko ohjelmaa läpileikkaavia teemoja. Näiden teemojen käsittelyn osalta toivomme myös samaa konkretian tasoa kuin muiden tavoitteiden kohdalla. 
• Piiri näkee, että maakuntaohjelmassa tulisi korostua ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden teemat: Maakunnan alueen pahoinvoinnista (esim. mielenterveys ja terveysongelmat) johtuvia kustannusten pienentämiseen tulisi panostaa uusilla aloitteilla, joissa korostuu ihmisen ja luonnon hyvinvointi ja niiden kytkeytyneisyys toisiinsa. Esimerkiksi luonnon hyvinvointivaikutuksista on yhä vahvempaa tutkimusnäyttöä. 
• Kohdassa 4.1. kirjattu linjaus “Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ilmastokestävä toiminta asettavat reunaehdot elinkeinotoiminnalle ja energiamurrokselle.” (s. 44) sopisi hyvin nostettavaksi ohjelman pääohjenuoraksi. 
• Maakuntaohjelmassa tulee olla selkeät kirjaukset kansallisen ennallistamisstrategian toteuttamisesta maakunnan alueella. Maakuntaliiton tulee pyrkiä mobilisoimaan maakuntaan rahoitusta Euroopan unionilta ennallistamistyöhön sekä tukea alueellisen osaamisen kehittymistä teemaan liittyen. 
• Maakuntaohjelman tavoitteena ei tule olla vain jatkuva talouskasvu ja luonnonresurssien käytön lisääminen, vaan vahvaa kestävyyttä ja ihmisten hyvinvointia tukevat toimenpiteet. Maakuntaliiton tehtävänä on myös erityisesti kutistuvien alueiden hyvinvoinnista huolehtiminen.  Maakuntaohjelman (ja laajemmin maakuntaliiton) tehtävänä on yhteensovittaminen ja piirin mielestä tärkeintä yhteensovittamista on talouden ja ihmisen hyvinvoinnin asettaminen ekologisten rajojen mukaisiksi. 

Tarkemmat huomiot maakuntaohjelmaluonnoksen kohdista

Nykytilan ja kehityskulkujen kuvaaminen

Piirin mielestä on hyvä, että nykytilan kuvaamisessa kuvataan kolmella sivulla kehityskulkuja ilmasto- ja luontonäkökulmasta (s. 21-23). Mielestämme maakuntaohjelman luettavuutta tukisi, jos esimerkiksi päästökehitystä kuvattaisiin graafisesti. Kehityskulkujen kuvaamisessa olisi kiinnostavaa myös nähdä erilaisia tulevaisuuteen suuntautuvia päästövähennysskenaarioita, jotka auttaisivat hahmottamaan kuinka positiviinen kehitys tulee eri tilanteissa toteutumaan tulevaisuudessa. 

Piirin mielestä on positiivista, että alueen kunnat ovat aktiivisia ilmastotyössä ja useimmat alueen kunnista ovat osa HINKU-verkoston jäseniä. Kohdassa korostuu pääosin muiden tekemä työ luonnon monimuotoisuuden lisäämiseks ja on epäselvää mikä on maakuntaohjelman ja maakuntaliiton rooli tässä työssä. Maakuntaohjelmassa ei myöskään kuvailla maatalouden kestävyystoimien nykytilaa tai tulevaisuutta.

Lisäys- tai muokkausehdotuksia:

• Maakuntaohjelmaluonnoksessa on myös vanhentunutta ja ristiriitaista tietoa, kun tekstin mukaan maakunnan metsät ovat hiilinielu. LUKE:n uusimpien laskelmien mukaan maakunnan metsien hiilinielu on laskenut lähelle nollaa ja vain Lapin maakunnan metsät ovat selkeästi hiilinieluja. Tämän tilanteen tulee näkyä läpi koko maakuntaohjelman ja hiilinielujen kasvattamisen luonnon monimuotoisuutta tukien tulee olla yksi maakuntaohjelman keskeisistä tavoitteista. 
• Myös nykytilaa käsittelevässä osiossa olisi hyvä kuvata ennallistamistoimia maakunnan alueella (esimerkiksi sivulla 22). Samalla voitaisiin nostaa esiin myös maakunnan alueen koulutusorganisaatioissa ja järjestöissä olevaa teemaan liittyvää osaamista. 
• Osiossa kuvataan maakunnan luonnontilan kehitystä lyhyesti ja tätä tarkastelua olisi piirin mielestä hyvä laajentaa.

2.1. Älykkään erikoistumisen strategia

Kohdassa korostuu voimakkaasti luonnonvarojen käyttö. Vaikka tämän käytön kuvataan olevan “kestävää” on sillä aina vaikutuksensa luontoon ja ympäristöön. Kohdassa olisikin syytä painottaa enemmän kiertotaloutta ja neitseellisten resurssien käytön vähentämistä osana alueen strategiaa läpileikkaavana teemana. 

Piiri suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti metsäteollisuuden sivuvirtojen käytön lisäämiseen. Biokiertotaloudesta puhuttaessa on tärkeää huomioida, ettei maakunnassa ole mahdollisuuksia nostaa metsiemme hakkuutasoja, vaan metsäteollisuussektorin tavoitteena tulee olla “enemmän arvoa vähemmällä hakkuutasolla”. Biokiertotalouden ja erityisesti erilaisten CCUP sekä CCUS -teknologioiden käyttöönotto ei saa tarkoittaa luonnon näkökulmasta kestämättömän metsienkäytön jatkoa tai lisääntymistä. Pelkän hiilidioksidin talteenoton sijaan tavoitteena tulee olla edelleen ensijaisesti päästöjen vähentäminen – vain hyvin vaikeasti vähennettävien päästölähteiden kohdalla tulee ottaa käyttöön hiilidioksidin talteenotto- ja jatkokäyttöteknologioita. Teknologiat ovat hyvin kalliita ja niihin liittyy hiilivuotoriskejä. 

Kohdassa on syytä huomioida myös maakunnassa jo oleva osaaminen ennallistamisen ja luonnomonimuotoisuuden lisäämisessä. Maakunnalla on mahdollisuus olla näissä teemoissa edelläkävijä. Metsienkäytön kohdalla täytyy tehdä monikäytön kestävyyskriteereihin perustuvaa yhteensovittamista – esimerkiksi luonnonmarjojen käyttö ja luontomatkailu sopivat huonosti yhteen tehometsätalouden kanssa. 

Mineraalitalouden kohdalla tärkeintä on vähentää neitseellisten resurssien käyttöä ja tehostaa huomattavasti resurssien kiertoa. Johtuen talouskasvun ja resurssien käytön välisen irtikytkennän mahdottomuudesta, tulee tämä pelkän kiertotalouden lisäksi väistämättä tarkoittamaan myös tuotannon ja kulutuksen laskemista kestävälle tasolle. Tämä tulee huomioida myös maakuntaohjelmassa. Mineraalitalouden kehittäminen ei saa tarkoittaa viherpesua ja piiri suhtautuu kriittisesti maakuntaohjelmassa oleviin “Kehitetään systemaattisesti kaivannaisalan vuorovaikutusta ja julkisuuskuvaa” -tyyppisiin kirjauksiin. 

Piirin mielestä kaivosteollisuudessa tavoitteena tulee olla aidosti suljetun vesikierron kaivosten kehittäminen. 

Lisäys- tai muutosehdotuksia: 

• Lisätään ennallistamiseen ja kestävään luonnonhoitoon liittyvä osaaminen yhdeksi maakunnan painopistealueeksi. 
• Lisätään biokiertotalouteen selkeä kirjaus siitä, etteivät toimenpiteet lisää metsiin kohdistuvaa hakkuupainetta. 

2.2.1 Metsäbiotalous – vetureina jalostusarvon nosto ja ilmastokestävyys 

Mielestämme ilmastokestävyyden tulee näkyä ohjelmassa nykyistä voimakkaammin sekä tekstissä että tavoitteissa. Tällä hetkellä ilmastokestävyys mainitaan, mutta sen rooli jää liian vähäiseksi suhteessa metsäbiotalouden merkitykseen ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.

Lisäksi korostamme, että ilmastokestävyyden rinnalla on välttämätöntä panostaa luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen kaikentyyppisissä metsissä – ei vain suojelualueilla. Talousmetsien luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on keskeinen osa ekologisesti kestävää metsäpolitiikkaa.

Lisäys-  tai muutosehdotuksia:

• Metsätalouden kehitys- ja koulutustoiminnan keskiössä tulee olla kestävyys.
• Lisätään systemaattisesti luonnon monimuotoisuutta talousmetsissä.
• Hyödynnetään ennallistamisen tuomat hyödyt maakunnassa. Tämä tarkoittaa alueellista koulutusta, osaamisen kehittämistä sekä metsänomistajien tukemista ennallistamistoimenpiteissä.
• Nostetaan myös tässä osiossa esiin, että panostetaan maakunnan alueella metsätalouden vesistövaikutusten minimoimiseen. 
• Vahvistetaan metsäammattilaisten osaamista luonnonmonimuotoisuuden huomioonottamisessa. 

Lisäksi ohjelman tavoitteena tulisi olla selkeä periaate: enemmän arvoa pienemmillä hakkuumäärillä. Tämä linjaus tukisi sekä ilmastotavoitteita että luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, ja ohjaisi metsäbiotaloutta kohti korkeamman jalostusasteen tuotteita.

2.2.5 Matkailu – tavoitteena miljoona majoitusvuorokautta 

Mielestämme matkailun kehittämisessä on tärkeää huomioida myös sen ilmastovaikutukset. Ohjelmassa tulisi tunnistaa matkailun päästövaikutukset ja asettaa tavoitteita niiden vähentämiseksi.

Yksi keskeinen keino on pyrkiä siihen, että matkailijoiden viipymä alueella on mahdollisimman pitkä. Tämä paitsi vähentää liikkumisen suhteellisia päästöjä, myös kasvattaa aluetaloudellisia hyötyjä. Näin voidaan yhdistää ekologinen ja taloudellinen kestävyys matkailun kehittämisessä.

Ohjelmassa on myös huomioitava, että alueen markkinointi luontomatkailun kehtona tarkoittaa eri tavoitteiden yhteensovittamista. Luontomatkailu ja nykyisen kaltainen tehometsätalous, turpeennosto ja kaivosteollisuus sopivat huonosti yhteen. Piirin mielestä maakuntatasolla on tehtävä myös suunnitelmallista työtä sen eteen, että matkailupaine ja toisaalta sen tuomat hyödyt jakautuvat laajasti koko maakunnan alueelle. 

Lisäys- tai muutosehdotuksia: 

• Kolin alueen matkailua kehitetään luonnon kestokyky huomioiden ja panostetaan matkailupaineen jakamiseen sekä matkailijoiden viipymän kasvattamiseen. 
• Ohjelmassa on nostettava esiin, että pelkän matkailun kehittämisen ja luontomatkailukohteiden esiinnostamisen ja markkinoinnin lisäksi tarvitaan myös luontokohteiden suojelua. 
• Huomioidaan suoluonto ja perinnebiotoopit alueen vahvuuksina myös luontomatkailussa. 

3.1 Hyvinvointi – hyvä ja merkityksellinen elämä on kaikkien oikeus 

Ohjelmassa olisi hyvä nostaa selkeämmin esiin ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden linkittyminen toisiinsa kokonaisvaltaisella tasolla. Piiri pitää tärkeänä, että ohjelmassa tunnistetaan lähiluonnon merkitys hyvinvoinnille. Lähiluonto tukee sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä, ja sen saavutettavuus on erityisen tärkeää haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. Mielestämme lähiluonnon roolia tulisi vahvistaa konkreettisilla toimenpiteillä, kuten lähivirkistysalueiden kehittämisellä ja suojelulla.

4.1 Ilmastoviisas Pohjois-Karjala

Pidämme erittäin tärkeänä, että tämän kohdan huomioista tehdään koko ohjelmaa läpileikkaavia. Ilmastoviisaus ei voi olla vain yksi osa-alue, vaan sen tulee ohjata kaikkia maakunnan kehittämistoimia. Ilmastoviisauteen ja kestävyyteen liittyvien teemojen osalta pidämme tärkeänä, että tavoiteet kirjataan konkreettisesti. 

Erityisesti seuraava linjaus tulisi nostaa ohjelman keskeiseksi periaatteeksi:

”Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ilmastokestävä toiminta asettavat reunaehdot elinkeinotoiminnalle ja energiamurrokselle.”

Tämä ajattelu tukee kestävää kehitystä ja varmistaa, että maakunnan elinkeinotoiminta rakentuu ekologisesti kestävälle pohjalle. Ilmastoviisauden rinnalla täytyy huomioida myös elonkirjon hupenemisen pysäyttäminen. Ilmastotoimenpiteitä ei pidä toteuttaa luonnon monimuotoisuuden kustannuksella. 

Lisäys- ja muutosehdotukset:

• Sopeutumiseen tarvitaan lisää tarkkuutta.
• Maakuntaohjelmassa tulee olla selkeänä tavoitteena energiankäytön vähentäminen. 

4.2. Luonnon monimuotoisuuden aktiivinen kehittäminen

Maakuntaohjelman luontoa käsittelevässä osiossa kuvataan monipuolisesti luonnon tilaa ja monimuotoisuuteen liittyviä työkaluja. Kohdassa ei kuitenkaan kuvata ollenkaan monimuotoisuuden vähenemisen taustalla olevia asioita, kuten tehometsätaloutta. Kohdassa keskitytään muutenkin kuvaamaan luonnonhoitotoimenpiteiden kohdealueita, luonnonsuojelualueita sekä kansallispuistoja. Piirin mielestä maakuntaohjelmassa täytyy huomioida myös ns. tavallisen luonnon turvaaminen ja vahvistaminen ja monimuotoisuuden lisääminen kaikenlaisissa metsissä. 

Muutos- tai lisäysehdotuksia: 

• Varmistetaan, että kohdat 4.1. ja  4.2. sekä 2.2.1 ovat aidosti yhtenevät. Ilmasto- ja luontotavoitteet eivät ole erillisiä metsäbiotaloustavoitteista. 
• Tästä kohdassa olevat huomiot maakunnan ennallistamiseen liittyvästä osaamisesta on huomioitava myös kohdassa 2.2.1.
• Kohdassa on huomioitava, että tavoiteena tulee olla luonnon monimuotoisuuden lisääminen myös talousmetsissä. 
• Vahvistetaan vesiensuojelua metsätaloudessa paremmalla ennakkosuunnittelulla sekä suojavyöhykkeitä ja käsittelytapoja parantamalla. 

5.2. Energiamurroksen mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa

Kohdassa kuvataan energiamurrosta pääasiassa energiantuotannon sekä teknologian ja talouden 

näkökulmasta. Maakuntaohjelmassa energiamurros näyttäytyy pääasiassa energiantuotannon ja -käytön lisääntymisenä. Piirin mielestä tärkeintä on fossiilisten korvaaminen kestävillä uusiutuvan energian muodoilla ja energian tuotannon lisäämisessä tavoitteena tulee olla kestävä yhteiskunnan sähköistäminen.

Muutos- ja lisäysehdotuksia: 

• “Toteutetaan energiamurros sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja kestävän kehityksen hengessä” muutetaan muotoon: “Toteutetaan energiamurros sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja vahvistaen luonnon monimuotoisuutta”
• Kehitetään työkaluja, joilla voidaan yhteensovittaa energiamurrosta ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamista. 

Lopuksi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin mielestä maakuntaohjelmassa korostuu liikaa jatkuvan taloudellisen kasvun tavoittelu luonnon monimuotoisuuden ja ilmastokestävyyden kustannuksella. Elonkirjon ja ilmastokestävyyden  tulee olla myös nykyistä luonnosta voimakkaammin koko ohjelman läpileikkaavia teemoja.