Mielipide: Saimaannorpan suojaksi laadittavaa kalastusrajoitusasetusta on valmisteltu virheellisin ja puutteellisin tiedoin

Blogi

Kalastusrajoitusasetuksen luonnos saimaannorpan turvaksi seuraavalle viisivuotiskaudelle on lausuntokierroksella. Kuohuntaa aiheuttaa taas se, kuten aikaisempinakin kertoina, ettei verkkokalastuskieltoa esitetä jatkettavaksi heinäkuun loppuun huhti-kesäkuun jatkoksi.

Kalastusrajoitusasetuksen luonnos saimaannorpan turvaksi seuraavalle viisivuotiskaudelle on lausuntokierroksella. Kuohuntaa aiheuttaa taas se, kuten aikaisempinakin kertoina, ettei verkkokalastuskieltoa esitetä jatkettavaksi heinäkuun loppuun huhti-kesäkuun jatkoksi.

Nykyisen kaltaisen asetuksen aikana jaksolla 2011–2025 heinäkuu on ollut synkin kuukausi kuuttien kalanpyydyskuolleisuudessa. Siksi saimaannorppatutkijat, ympäristöjärjestöt ja -viranomaiset ovat vuosien ajan vaatineet verkkokalastuskiellon ulottamista heinäkuun loppuun. Samalla kannalla on ollut myös enemmistö toistuviin kyselyihin vastanneista Saimaan alueen asukkaista samoin kuin muistakin suomalaisista.

Asetusluonnoksessa ei kuitenkaan piitata näistä vaatimuksista ja niiden perusteluista. Röyhkeää tilanteessa on se, että asetuksen pohjana olevaa raporttia ovat olleet laatimassa ainoastaan kalatalousviranomaiset ja -asiantuntijat. Raportissa on runsaasti saimaannorppaa koskevia virheitä, puutteita ja väärintulkintoja. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on ilmoittanut jo lausuntokierroksen kesken ollessa haluavansa toimia raportin esityksen mukaisesti. Häntä ei tunnu kiinnostavan se, etteivät saimaannorppa-asiantuntijat ja -tutkijat ole päässeet vaikuttamaan raportin sisältöön eivätkä asetusvalmisteluun millään lailla.

Pohjois-Saimaalla norpan tilanne on huolestuttava. Kanta ei ole kasvanut vuosiin, ja syntyvyys on pienentynyt. Osapopulaatioissa elävälle saimaannorpalle sattuma voi aiheuttaa vastaavan tilanteen muuallakin Saimaalla, erityisesti levinneisyy-den reuna-alueilla.

Ainoa keino turvata norpan tulevaisuus on saada kanta kasvamaan nykyistä nopeammin muun muassa estämällä norppien kalanpyydyskuolemat.

Me Saimaan alueen asukkaat olemme vastuussa saimaannorpan riittävästä kannan kasvusta ja norpan selviytymisestä muuttuvassa ilmastossa. Viimeisimpien tutkimusten mukaan kalanpyydyskuolleisuus on merkittävästi liian suurta, jotta tähän tavoitteeseen voidaan päästä. Siksi kalanpyydyskuolleisuutta on ryhdyttävä määrätietoisesti vähentämään aloittamalla verkkokalastusrajoitusten jatkamisesta heinäkuulle. Kalastaa voi norppaturvallisilla menetelmillä.

Kaarina Tiainen
saimaannorppa-asiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Lappeenranta

Annamari Markkola
puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry, Joensuu

Mielipidekirjoitus on julkaistu 27.2.2026 Sanomalehti Karjalaisessa.

Ajankohtaista