Luontojärjestöjen mielipide Raatesuon yritysalueen kaavasta

Asia: 

Raatesuon yritys- ja työpaikka-alueen kaavoittaminen kansallisesti arvokkaalle Raatesuolle

Lausujat:

Kontiolahden luonnonystävät ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry

Joensuun seudun luonnonystävät ry

Mielipide:                                                                 

Raatesuolle ollaan kaavoittamassa yritys- ja työpaikka-aluetta, joka yltäisi Raatesuon keskiosiin. Tällä hetkellä Raatesuo on pääosin luonnontilainen, Etelä-Suomessa vaarantunut (VU) isovarpuräme. Toisin kuin Raatesuon luontoselvityksessä todetaan, isovarpuräme ei siis ole alueellisesti uhanalainen ja muuten säilyvä (LC), vaan vaarantunut (VU) koko Etelä-Suomessa, säilyvä (LC) Pohjois-Suomessa ja koko Suomen mittakaavassa silmälläpidettävä (NT). Yritysalueen rakentamisen suota kuivattava vaikutus tulee yltämään laajemmin suon arvokkaimpaan keskiosaan, vaikka kaavatyössä sen sanotaankin jäävän ulkopuolelle. Kaavatyössä ei kuitenkaan selvitetä, miten keskiosan kuivumista yritettäisiin tai edes voitaisiin estää. Suon eliöstö ja elinympäristöt tulevat muuttumaan kaava-aluetta laajemmin. Puustoiset suot ovat EU:n luontodirektiivin ensisijaisesti suojeltu luontotyyppi, millä tulee olemaan merkitystä myös EU:n ennallistamisasetusta toimeenpantaessa.

Lehmon osayleiskaavan luontoselvityksessä suo on luokiteltu kansallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Suolla esiintyy monipuolinen ja arvokas perhosfauna. Kontiolahden Luonnonystävien osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassa lausunnossa on jo selostettu lajistoa. Myös lupa- ja valvontaviraston OAS-lausunnossa on nostettu esiin suon arvokas perhoslajisto ja edellytetty, että luontoselvityksessä arvioidaan alueen merkitystä alueella tavatuille uhanalaisille ja silmälläpidettäville lajeille. Kuitenkaan nyt tehdyssä luontoselvityksessä ei ole selvitetty kaavan vaikutusalueen eliöstöä eikä ole otettu huomioon esim. sitä, mitä Kontiolahden Luonnonystävien lausunnossa on jo perhoslajistosta kerrottu. Selvityksessä on vain katsottu, mitä lajitietokannasta löytyy kaava-alueelta varsin hyvin tietäen, että sinne ei todennäköisesti ole takautuvasti viety harrastajien vuosikymmenten aikana suolta tekemiä vanhoja havaintoja. Vanha paikallistietous tulee kerätä muutoin ja/tai tehdä suolla huolellisia eliöstö- ja perhoskartoituksia. Kaikkiaan nyt tehty luontoselvitys on kevyt ja pintapuolinen eikä siis ole lainkaan riittävä.

Kaava-alueella on havaittu hyvin harvinainen vahakeltasiipi Eilema cereola, joka on erittäin uhanalainen ja  luonnonsuojeluasetuksen mukaan erityisesti suojeltava laji, sekä harvinainen, alueellisesti uhanalainen rämepörhömittari Lycia lapponaria. Molempien esiintymisalueet ulottuvat kaava-alueelle ja myös sen vaikutusalueelle. Luontoselvityksessä on tehty myös täysin harhaanjohtava tulkinta, kun arvioidaan, ettei ole täyttä varmuutta vahakeltasiipihavainnon sijoittumisesta kaava-alueelle havainnon 100 m tarkkuusalueesta johtuen. Perhoslajin esiintymisalue ei luonnollisestikaan tuolla alueella rajaudu hyvin pienialaisesti yhden havainnon pohjalta, vaan havainto osoittaa lajin esiintyvän kaava-alueella ja sen tuntumassa vaikutusalueella. Havainto koski tuoretta vastakuoriutunutta koirasyksilöä ja viittasi lennon alkuun.  Eilema cereola on Suomessa erityisesti ja kiireellisesti suojeltava laji, josta ei maakunnassa ole tehty Raatesuon lisäksi muita havaintoja vuosikymmeniin. Suomen Perhostutkijain Seurasta saadun tiedon mukaan Eilema cereola on ollut häviämässä ja sillä on enää muutamia tunnettuja esiintymispaikkoja Suomessa.

Raatesuon keskisillä alueilla tiedetään esiintyvän mm. seuraavia perhoslajeja: Runsaana esiintyy mm. rämekylmänperhonen Oeneis jutta, joka on silmälläpidettävä ja ns. Suomen vastuulaji ja runsaana myös silmälläpidettävä ja alueellisesti uhanalainen rahkahopeatäplä Boloria frigga. Lisäksi alueella tiedetään esiintyvän silmälläpidettävä ja alueellisesti uhanalainen muurainhopeatäplä Boloria freija. Em. rämepörhömittarin yleisesti tiedetään esiintyvän suolla ainakin kaavan luontoselvityksessä osoitetun rahkarämekuvion tuntumassa. Esim. Kontiolahden Luonnonystävillä on tiedossa 6 näytettä lajista vuosien 1995, -96 ja -99 keväiltä tuolta rahkarämealueelta. On myös vanhaa tietoa harvinaisen, vaarantuneen ja erityisesti suojeltavan suovenhokkaan Nola karelica (runsaahkosta) esiintymisestä Raatesuolla. 

Suo on vaativa ja kallis rakentamiskohde yritys- ja teollisuusalueeksi. Sen rakennettavuus on huono ja edellyttää raskaita perustamismenetelmiä massanvaihtoineen. Muutenkin suon ylöskaivaminen rakentamisen alta on kyseenalaista. Painotamme, että Raatesuo voi muuttua uhatulle lajistolle elinkelvottomaksi rakentamisen heikentäessä säästyvän elinympäristön laatua.

Luonnontilaista Raatesuota ei tule sen luontoarvojen vuoksi turmella rakentamisella.

Joensuussa 2.10.2026

Kontiolahden luonnonystävät ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry

Joensuun seudun luonnonystävät ry