Turpeen käyttö lopetettava

Turpeenkäyttö lopetettava

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri vaatii, että turpeenkäyttö tulee ajaa alas. Lisäksi piiri huomauttaa, ettei vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia turve- tai rahkasammalraaka-aineelle tule enää edistää tai rahoittaa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tällä hetkellä ihmiskunnan suurin haaste, eikä mitään toimia, joilla hillitsemistä hidastetaan, tule sallia.

Maakunnan toimijoiden tulisi keskittyä nyt turpeenkäytön alasajon hallintaan niin, että turpeennostoon ja -käyttöön liittyville työpaikoille löytyy korvaavia toimia. EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta on tähän tarkoitukseen luvassa satoja miljoonia euroja. Turvetuotannon osuus maamme energiankulutuksesta on vain 6 %, kun turpeenpolton osuus maamme energiasektorin hiilidioksidipäästöistä on jopa 20 %. Tämän lisäksi turpeennostoalueilta ja turpeen säilytyksestä vapautuu ilmaan suoraan kasvihuonekaasupäästöjä.

Turvepohjaisten tuotteiden ilmastovaikutus on arvioitu olevan sama kuin turpeen poltolla, jos tehdyt tuotteet, kuten aktiivihiili, hajoavat nopeammin kuin 50–100 vuodessa. Aktiivihiilen tuotantoa varten täytyy myös avata aivan uusia soita, koska laatuvaatimukset ovat erilaiset kuin polttoturvetta varten jo avattujen soiden turpeen. Vapon tulisi valtio-omisteisena yhtiönä pyrkiä kaikin keinoin irti uusiutumattomista ja ilmastonmuutosta kiihdyttävistä raaka-aineiden käytöstä, joiden tuotanto vaarantaa myös paikallisen luonnon monimuotoisuuden.

Hallitusohjelmassa todetaan, että turpeen pääasiallinen energiakäyttö päättyy nykyennusteiden mukaan 2030-luvun aikana päästöoikeuden hinnan noustessa. Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Energiaverotuksen kokonaisuudistuksen osana arvioidaan turpeen verotukseen tarvittavat muutokset, jotta turpeeseen liittyvä tavoite vuonna 2030 toteutuu. Nyt avattavien turvetuotantoalueiden käyttöikä tulisi ulottumaan 2050-luvulle asti.

Kuopion kaupungin ilmastopolitiikka ristiriitaista

Kuopion kaupungin kokonaan omistama Kuopion energia ei ole aikeissa luopua turpeesta energiantuotannossa. Kuopion kaupungin oman ilmastopoliittisen ohjelman mukaan kaupunki on toiminut pitkään ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. Kuitenkin saman aikaan esitettyjen ilmastotavoitteiden kanssa Kuopion Energia on vielä avannut, tulee avaamaan sekä nyt vielä hakee uusia turpeenottoalueita Haapaniemen voimalaitoksella tapahtuvaa turpeenpolttoa varten. Kuopion kaupungin ilmastopoliittisessa ohjelmassa eivät myöskään näy Juuan turvekenttien ilmastopäästöt tai haitalliset vaikutukset esimerkiksi kalataloudellisesti arvokkaalle Vaikkojoelle ja tai Vaikon alueen metsähanhille.

Pohjois-Karjala on asettamassa kunnianhimoista tavoitetta maakunnan hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä, mutta maakunnan soilta kaivetaan edelleen turvetta myös naapurimaakunnan energiantarpeeseen. Ovatko Kuopion energian asiakkaat tietoisia siitä, että osa heidän käyttämästään lämmöstä ja sähköstä on peräisin pohjoiskarjalaisilta soilta?

Kuopion energia on hakenut uudelleen muutetun suunnitelman mukaista ympäristölupaa Itä-Suomen aluehallintovirastolta Juuan Ruostesuon turvetuotannolle. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin, Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin, Joensuun seudun luonnonystävien, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen ja Koillis-Savon luonnonystävien yhteiset muistutuksen mukaan muutetunkaan lupahakemuksen mukainen turpeenotto ei täytä ympäristönsuojelulain tarkoittamia luvan myöntämisen ehtoja, joten yhdistykset vaativat, että lupahakemus on hylättävä. Yhdistysten mielestä Kuopion kaupungin tulisi ilmastopolitiikkansa uskottavuuden vuoksi lopettaa turpeen energiakäyttö mahdollisimman nopeasti ja samalla luopua kokonaan Juuassa sijaitsevien uusien luvan saaneiden turvekenttien avaamisesta Ahmonsuolla, Konosensuolla ja Pahakalansuolla sekä jo avatulla Kylysuolla.

Turvetuotannon ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaharkinnassa ei tarvitse arvioida vaikutuksia ilmastonmuutokseen, vaikka lain tarkoituksena on myös torjua ilmastonmuutosta (YSL 1:2 §). Turpeennoston sekä turpeenpolton ilmastovaikutuksia ei voida sivuuttaa ympäristöluvassa enää tänä päivänä. Turpeenpolton lopettamisen tavoiteaikataulun tulisi olla kireämpi ja ilmastotavoitteiden tulisi ohjata jo nyt käsiteltäviä ympäristölupia, koska nyt luvan saavien turvetuotantoalueiden käyttöikä tulee olemaan noin 30-35 vuotta. Avaamattomien, jo luvan saaneiden turvetuotantoalueiden ottaminen käyttöön on myös tässä valossa vastuutonta.

Vesiensuojelurakenteiden toteutuksen seurauksena muuttuneita luonnontilaista suota ja pienvesiä sekä rakentamisesta johtuvan kiintoaineksen vaikutuksesta mahdollisesti muuttunutta vesiympäristöä ei voida jälkikäteen tehtävillä toimenpiteillä palauttaa. Ruostesuolle suunnitellun turpeenoton kuormitus aiheuttaa yhdessä alueen muiden tuotannossa olevien ja tuotantoon valmistelussa olevien turpeenottoalueiden kanssa vesistön pilaantumista hankealueen alapuolisissa Saarilammessa, Saaripurossa ja kalataloudellisesti arvokkaalla Vaikkojoella. Kuormituksen johdosta vesipuitedirektiivin mukainen vesistöjen hyvän tilan tavoite voi heikentyä Saarilammella ja Saaripurossa.

Yhdistysten näkemysten mukaan myös muutetun suunnitelman mukaiset melu- ja pölyhaitat hankealueen lähistöllä sijaitsevan Ruostesuon luonnontilaisen osan linnustolle kuten riekolle, metsähanhelle ja pohjansirkulle ovat edelleen merkittäviä. Ruostesuolle suunniteltu turvetuotanto vaarantaa vesilain vastaisesti hankealueen halki virtaavan norouoman ja alueen lähistöllä sijaitsevan pienen lammen luonnontilaisuuden. Näiden pienvesiluontotyyppien vaarantamiseen hakijan on haettava vesilainsäädösten mukainen poikkeus ennen hankkeen ympäristöluvan käsittelyä.

Metsähallituksen soiden vuokraus turvetuotantoon vastoin ilmastotavoitteita

Kuopion Energia on vuokrannut Juuassa sijaitsevat käytössä olevat ja ympäristöluvan saaneet tupeenottoalueet (Pahankalansuo, Konosensuo, Ahmonsuo, Kylysuo) Metsähallitukselta. Turpeenoton ja -polton haitalliset ilmastovaikutukset tai hallitusohjelman mukaiset tavoitteet turpeen käytön vähentämisestä eivät ole vaikuttaneet mitenkään Metsähallituksen soiden vuokraamiseen turvetuotantoon.

Helmiohjelman asettamien ojitettujen soiden tavoitteiden mukaisesti Metsähallituksella tulee olemaan tulevaisuudessa myös merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Tämä on ristiriidassa Metsähallituksen harjoittaman uusien turpeenottoalueiden maanvuokrauksen kanssa, jolla kiihdytetään ilmastonmuutosta.  Metsähallitus on jo tähän mennessä tehnyt alueillaan paljon ojitettujen soiden ennallistamistoimintaa ja tähän tulisi jatkossa keskittyä entistä enemmän.

Soiden ennallistamisesta uutta työtä – Pohjois-Karjalan maakuntakaava toteuttamaan ilmastopolitiikkaa

Maakunnassa on käynnistynyt Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2040 vaihekaavaprosessi, jossa käsitellään mm. arvokkaat suot ja turvetuotantoalueet. Tässä kaavatyössä tulee ottaa vakavasti ilmastonmuutoksen hillintää koskevat tavoitteet. Soihin on sitoutunut suuri määrä hiiltä, ja sen hiilen pitäminen poissa ilmastostamme on hyvin yksinkertaista ilmastopolitiikkaa. Turve ei ole uusiutuva luonnonvara, ei energiana tai muunakaan raaka-aineena.

Turvevarausten sijaan tulisi kaavassa keskittyä ojitettujen soiden ennallistamiseen ja soidensuojeluun, jotka molemmat edistävät sekä ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista että luonnon monimuotoisuuden suojelua. Ennallistamisella voidaan lisäksi vaikuttaa paikalliseen vedenlaatuun merkittävästi. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden suojelun tavoitteilla suora yhteys niin pohjoiskarjalaisten kuin koko ihmiskunnan tulevaisuuteen.

Piiri ehdottaa, että laadittavassa olevassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa varattaisiin turvealueiden sijaan kaavamerkinnöin soiden ennallistamiskohteita. Siirtymäkauden rahaston turvin nykyisiä turveyrittäjiä koulutettaisiin ennallistamisyrittäjiksi. Ennallistamistoimet sopivat turvetuotantoa paremmin kansalliseen ja maakunnalliseen ilmastopolitiikkaan sekä elonkirjon ja vesien suojeluun. Helmi-elinympäristöohjelman turvin on suojeltu vapaaehtoisesti jo nyt maakunnassa suuria suoalueita korvausta vastaan ja ohjelma tulee jatkumaan ainakin vuoteen 2030 asti. Ohjelman kohteissa tullaan tarvitsemaan ennallistamisyrittäjiä. Ennallistamiskohteita maakunnasta löytyy runsaasti.

Nykyisten käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden ennallistamisen ja vesiensuojelutoimenpiteiden myötä maakuntaan voidaan lisäksi perustaa lukuisia lintupeltoja sekä lintukosteikkoja. Lintupeltoja tarvitaan nopealla aikataululla esimerkiksi valkoposkihanhien levähdys- ja ruokailupaikoiksi. Lintukosteikkojen myötä käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden vesipinta saadaan nostettua niin, että kasvihuonekaasupäästöjen vapautuminen alueilta vähenee merkittävästi.

Nyt haetun Ruostesuon ojitetun hankealueen ennallistamisella voitaisiin edistää turpeenoton ilmastohaittojen sijaan ilmastonmuutoksen hillintää. Ojitettujen soiden ennallistamisella pystyttäisiin lopettamaan niiltä vapautuvat hiilipäästöt ja siten säilyttämään ja lisäämään soihin sitoutuneita hiilivarastoja. Uhanalaisen riekon osalta hankealueen ojien ennallistamisen vaikuttaisi lajin elinympäristöjen parantumisen ohella myös parantaisi myös riekon selviytymismahdollisuuksia ilmastonmuutoksen tuomasta uhasta.

Joensuuss 22.12.2020
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry

Piirin muistutus Kuopion Energia Oy:n muutettuun Ruostesuon ympäristölupahakemukseen.

Lisätietoja järjestöjen Irti Turpeesta -kansalaisaloitteesta.