Aurinkoinen retki Eitikansaloa ympäröiville soille

Artikkelit

–

2.5.2026

Retkemme onnistui loistavasti. Aurinko paistoi ja kesäinen lämpö helli joukkoamme. Kahdeksan retkeläisen voimin vaeltelimme hiljakseen Eitikansuolla ja suon keskellä olevan Pahalammen ympäristössä. Puolenpäivän jälkeen vielä innostunein kolmen hengen ryhmä käväisi Ristikkosuolla.

Retkemme tarkoitus oli tutustua alueen jo rauhoitettuihin kohteisiin ja keskustella kokemamme pohjalta Aapo Snellmanin tekemästä Kuntalaisaloitteesta, jossa ehdotetaan laajemman suojelualuueen perustamista Eitikansalon ympäristöön. Alue käsittäisi jo olemassaolevat Natura -suojelualueet (Eitikansuo, Ristikkosuo ja Pajusuo) ja Eitikansalon sekä näiden alueiden väliin jäävät metsäiset saarekkeet ja niiden ympärillä olevat suojuonteet, jotka ovat 1900-luvun loppupuolella ojitetut, mutta nyttemmin jo pitkälle umpeen kasvaneet. Alueen metsäomistajia ovat Metsähallitus, Tornator ja UPM.

Metsän kasvu ojitetuilla soilla on jäänyt pieneksi ja umpeen kasvaneet ojat lopettaneet sen kokonaan. Alueesta suunnitellaan nyt Kuopion Nilsiän suurinta, noin 700 hehtaarin laajuista yhtenäistä luonnonsuojelu- ja ennallistamiskohdetta.

Suot ovat todella luonnontilassa, joilla vallitsee täydellinen luonnonrauha. Retkemme tavoite oli myös tarkkailla lintuja sekä taivaalla että vetisiltä soilta. Aamuvarhaisella koko tienoon täytti teeren soidinmenot, joita yksi retkeläisemme, Sami Rissanen, oli kuuntelemassa yöpyessään paikan päällä.

Erityisen vaikuttava paikka oli Eitikansuon Pahalampi. Ollessamme lammen läheisyydessä nauttimassa eväitä lammelle laskeutui joutsenpari, joka ylväänä ja ylpeänä saattoi vallata lammen rauhan pesintäympäristökseen.

Eitikansuon Pahalammen joutsenpari. Kuvan ottanut Liisa Hartikainen.

Samaisen lammen päältä kuului hetkeä ennen valkoviklo pariskunnan soidinääntelyä ja kiihkeä lentonäytös. Pieneksi toviksi toinen valkovikloista laskeutui kelon päähän ja Liisa Hartikainen taitavana kuvaajana ikuisti hetken.

Valkoviklo Eitikansuon mäntykelon latvassa häälentonsa tauolla. Kuvan ottanut Liisa Hartikainen.

Kierrettyämme Pahalammen ja evästeltyämme, josta artikkelin johdantokuva kertoo, lähdimme paluumatkalle. Autoilla osa retkeläisistä oli valmiita lähtemään jo kotiin, mutta osa halusi jatkaa toiselle suolle, Ristikkosuolle, joka sijaitsi metsäautotien vastakkaisella puolella. Retken toisella osuudella mieleenpainuvin havainto oli kalasääsken liitely taivaalla.

Kalasääski liitelemässä taivaalla Ristikkosuon päällä. Kuvan ottanut Mauri Tiainen.

Juhlavasti liidellen ja kaarrellen suon päällä saatoimme ihailla sääksen lentoa, kunnes se laskeutui suon vastakkaisella reunalla sijaistevaan mäntyyn, jonka latvassa saatoimme kaukoputkella havaita risupesän. Paikalla oli todennäköisesti vain uros, joka oli vasta saapunut ja otaksuttavasti odotteli lähipäivinä naaraan tuloa.

Kalasääski pesällään odottamassa puolisonsa saapumista Ristikkosuolla sijaitsevassa pesässään. Kuvan ottanut Liisa Hartikainen.

Kovasti iloitsimme meille suodusta havainnosta ja tyytyväisin mielen lähdimme palaamaan metsäautotien suuntaan.

Yhteenvetona kokemastamme retkipäivästä voi sanoa, että alue muodostaa upean suojelukokonaisuuden, jonka yhtenäiseksi luonnonsuojelualueeksi perustamisen eteen kaikki ponnistelut ovat paikallaan. Sinä voit auttaa asiaa allekirjoittamalla kuntalaisaloite. Löydät aloitteen osoitteesta https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/47310