Saimaannorppa on edelleen välittömässä vaarassa kuolla sukupuuttoon, joten paljon on vielä tehtävä, jotta laji ilahduttaa olemassaolollaan myös tulevia sukupolvia. Saimaannorpan suojelemiseksi on kuitenkin tehty paljon, ja sen selviytymismahdollisuuksia on saatu suojelun avulla lisättyä.

Merkkipaalut sai­maan­nor­pan suojelussa

Kuva: Markus Sirkka

Siirry sisältöön
  • 1900-luvun alkuvuosina eläintieteen professori J. A. Palmén:
    • ”Sitä vastoin ei suinkaan ole yhtä välttämätöntä hävittää sukupuuttoon erästä toista meikäläistä nisäkästä, Saimaan hyljettä, joka on ainoa suomalainen nisäkäs, jota tiettävästi ei muualta löydy, se kun, jos kohta vähän, eroaa Suomen lahdessa, Laatokassa y.m. elävästä hyljemuodosta. Luonnonhistorian edun takia pitäisi kalastuksen Saimaan vesissä sallia hylkeen esiintymisen siellä, sen sijaan, että nykyään ehdoin tahdoin, tapporahoja maksamalla, koetetaan saada se kokonaan hävitetyksi.”
  • 1948 Tapporahan maksaminen lopetetaan
    • Saimaannorppa luokiteltiin 1800-luvun lopussa kalastuksen viholliseksi, minkä vuoksi se haluttiin hävittää kokonaan Saimaalta. Tappaminen oli paikoin niin tehokasta, että joistakin Saimaan osista (esim. Luonteri ja Puruvesi) norppa onnistuttiin hävittämään lähes sadaksi vuodeksi.
  • 1955 Saimaannorppa rauhoitetaan metsästyslain nojalla
  • 1956 Saimaalle perustetaan Linnansaaren kansallispuisto
    • Puistoa ei varsinaisesti perusteta saimaannorpan suojelemiseksi, mutta alue on yksi keskeisimpiä norpan elinalueita.
  • 1966–1970-luku Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos alkaa arvioida norppien määrää
    • Ilkka Koiviston johdolla jääretkiä. Myös lentolaskentoja kokeillaan. Karkea arvio 260 norppaa –>  v. 1971 jääretkien perusteella 180 norppaa.
  • 1966 Norppa merkitään Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN/SSC) punaiseen kirjaan
  • 1974 Graafikko Erik Bruun tekee kuuluisan saimaannorppajulisteen, josta tulee myöhemmin Suomen luonnonsuojeluliiton tunnus
  • 1975 Elokuva ”Saimaannorppa” (Veikko Kilkki, Matti Pulliainen)
  • 1979 WWF:n Suomen rahasto perustaa saimaanhyljetyöryhmän
  • 1981 Saimaanhyljetyöryhmä luovuttaa maa- ja metsätalousministerille raportin, jossa esitetään keväisiä verkkokalastusrajoituksia, korvauksia kalastajille sekä ympäristömyrkkytilanteen ja vedenpinnan seurantaa
  • 1982 Maa- ja metsätalousministeriö asettaa toimikunnan laatimaan norpan suojeluohjelman
  • 1982 Ensimmäiset kalastusrajoitusalueet perustetaan sopimuksilla
    • Ajalle 15.4.–30.6. WWF maksoi korvauksia
Verkkokalastusrajoitus. Kuva: Tero Sipilä
  • 1983 Valtio alkaa osallistua saimaannorpan suojelutoimen rahoitukseen
  • 1984 Kirja ”Saimaannorppa” ilmestyy (Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy)
  • 1980-luvun alussa saimaannorppakannaksi arvioidaan noin 120–150 norppaa
  • 1980-luvulla vesiensuojelu tehostuu ja ympäristömyrkkyjen määrä alkaa vähentyä
  • 1983–1990 Suojelukeinona kokeillaan tarhausta Enonkosken Olavinlammessa
    • Norpat eivät menesty tarhausolosuhteissa eikä lisääntyminen onnistu, joten tarhaus lopetetaan. Kokeilu osoittaa, että keinotekoisesti norpan sukua ei voida säilyttää.
Saimaannorpan tarhauskokeilu. Kuva: Tero Sipilä
  • 1990 Tarhauskokeilusta vapautettu urosnorppa päästetään Saimaaseen radiolähetin selässään
  • 1990 Saimaalle perustetaan Koloveden kansallispuisto
  • 1991 Kirja ”Unelma Saimaasta” ilmestyy (Juha Taskinen)
  • 1991 Juoksutussääntö (valtiosopimus) Neuvostoliiton kanssa
    • Saimaannorpan pesinnän turvaamiseksi sovitaan, että jääpeitteen aikana poikkeusjuoksutuksin voidaan taata se, että Saimaan veden pinta ei nouse tai laske yli 20 cm.
  • 1992 Siirtoistutuskokeilu
    • Haukivedeltä pyydystetty Venla-naaras siirretään radiolähettimin varustettuna etelämpään Lietvedelle. Venla ui Etelä-Karjalan puolelle, jossa yksi norppapopulaatioista on jo ollut hiipumassa. Siirtoistutus onnistuu ja Venlasta on ilmeisimmin tullut tänä päivänä jo moninkertainen isoäiti. Venla on tavattu vuonna 2020 ja on vanhin tiedossa oleva saimaannorppa: ainakin 35-vuotias.
  • 1990-luvulla Natura 2000 -ohjelma
    • Saimaannorpan pesimäalueet otetaan mukaan EU:n Natura 2000 -ohjelmaan. Kaavoituksen keinoin ja suojelualueita perustamalla siirretään rakennuspaikkoja pois keskeisimmiltä norppa-alueilta, jotta voidaan turvata rauhalliset pesimäalueet.
  • 1996 Ympäristöministeriö ottaa kannanseurannan ja suojelutyön vastuulleen WWF:ltä.
  • 1999 Annetaan pyydystyyppiasetus
    • Ympärivuotinen pyydystyyppiasetus kieltää norpille kaikkein vaarallisimpien pyydysten käytön niiden keskeisimmillä elinalueilla (Natura-alueet)
  • 2001 Uhanalaistarkastelun luokituksessa norppa todetaan erittäin uhanalaiseksi (EN)
  • 2004 Kirja ”Hyle” ilmestyy (Heikki Hyvärinen, Mervi Kunnasranta, Petteri Nieminen, Juha Taskinen)
  • 2004 Luonnonsuojeluliiton norppaympäristökasvatustyö alkaa
    • Luonnonsuojeluliiton ensimmäinen norppakoulutuspaketti valmistuu ja koulu- ja päiväkotivierailut alkavat
  • 2005 Saimaannorppakanta on noin 280 yksilöä
  • 2007–2008 Saimaannorppakanta on noin 260 yksilöä
    • Vuosituhannen alun leudot talvet aiheuttavat tavallista runsaamman pesäpoikaskuolleisuuden. Yhdessä korkean kalanpyydyskuolleisuuden kanssa kanta ei näitä menetyksiä kestä vaan alkaa pienentyä
  • 2008–2009 Maa- ja metsätalousministeriön ”Saimaannorppa ja kalastus” -työryhmä
    • Maa- ja metsätalousministeri nimeää laajapohjaisen työryhmän tekemään esitystä kalastusrajoituksista norpan suojelemiseksi. Kalastusrajoitukset lisääntyvät. Kuuttikuolleisuus pienenee sen verran, että norppakanta saadaan taas kasvuun.
  • 2008 Mielenosoitus saimaannorpan suojelun puolesta Helsingissä
    • Luonnonsuojeluliitto järjestämässä mielenosoituksessa on noin 300 marssijaa
Mielenosoitus saimaannorpan suojelun puolesta Helsingissä. Kuva: Kaarina Tiainen
  • 2008 Luonnonsuojeluliiton ”Taru saimaannorpasta” -näyttely valmistuu
    • Näyttely kiertää vuosina 2008–2016 yhteensä 15 paikkakunnalla 18 eri paikassa.
  • 2008 Luonnonsuojeluliitto järjestää ensimmäisen ”Vaihda verkot katiskaan” -tapahtuman
    • Paikkana on Kangaslampi Pohjois-Savossa ja jaossa on Weke-katiskoja. Jatkossa tapahtumaa järjestetään vuosittain 1–2 paikassa.
Ensimmäinen Luonnonsuojeluliiton Vaihda verkot katiskaan -tapahtuma Kangaslammilla 2008.
  • 2009 Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisluokituksessa Saimaannorppa määritellään äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi (CR).
  • 2009 Kirja ”Paluu Saimaalle” ilmestyy (Juha Taskinen)
  • 2010 Suomen lajien uhanalaisuus 2010 -mietinnössä saimaannorppa nostetaan erittäin uhanalaisesta (EN) äärimmäisen uhanalaiseksi (CR)
  • 2010 Elokuva ”Jäätä rakastavat” (Juha Taskinen)
  • 2010–2011 Ympäristöministeriön saimaannorpan suojelustrategia ja toimenpidesuunnitelma
    • Ympäristöministeriöön perustetaan laajapohjainen työryhmä laatimaan saimaannorpan suojelustrategiaa ja toimenpidesuunnitelmaa. Strategia ja toimenpidesuunnitelma tarkistetaan viiden vuoden välein.
  • 2010-luvulla Luonnonsuojeluliiton norppalähettiläät kiertävät kouluja useana vuonna  ja lasten norppaleirejä järjestetään kesäisin eri puolilla Saimaata
Luonnonsuojeluliiton norppalähettiläät kiertävät Saimaan alueen päiväkodeissa ja kouluissa. Kuva: Kirsikka Pynnönen
  • 2010–2020 Saimaannorppatutkimuksia
    • Itä-Suomen yliopistossa tarkastetaan useita saimaannorppaan liittyviä ja suojelutyötä tukevia tutkimuksia, mm. radiolähetinseurannat, apukinokset, photo-ID, reviirikäyttäytyminen, rantarakentaminen, geneettiset tutkimukset
  • 2011 Verkkokalastusrajoitusalueita sopimuksilla n. 2000 km²
  • 2011 Valtioneuvoston asetus keväisistä kalastusrajoituksista ja pyydystyyppiasetuksesta uusitaan
    • Asetuksilla ja sopimuksilla kalastusrajoitusalueita laajennetaan n. 2000 km²:iin, mutta keväinen verkkokalastusrajoitusaika on edelleen 15.4.–30.6.
  • 2012–2013 Saimaannorpakanta on noin 310 yksilöä
  • 2012 Suomen luonnonsuojeluliiton nielurajoitinkampanja alkaa
    • Nielurajoittimia jaetaan Saimaan alueen Osuuskaupoissa vuoteen 2019 asti. Nielurajoittimen avulla tavallisesta katiskasta saa norppaturvallisen. Nielurajoittimia jaetaan lähes 20 000 kpl, ja laittomien löysänieluisten katiskojen määrä Saimaassa vähenee selvästi.
  • 2012 alkaen Luonnonsuojeluliitto tekee Saimaan ja Laatokan norppiin liittyvää ympäristökasvatustyötä myös yhdessä venäläisten kanssa
  • 2013–2018 EU-rahoitteinen Saimaannorppa-LIFE-hanke
    • Tutkijat, järjestöt ja viranomaiset tekevät yhteistyötä Saimaannorppa-LIFE-hankkeessa: mm. apukinokset, norppaturvallinen kalastus, kalastuksen valvonta, ympäristökasvatus, tiedottaminen,
  • 2014 ja 2016–2018 Apukinoksia kolaamalla autetaan saimaannorpan pesintää vähälumisina talvina
  • 2016 MMM:n työryhmä tekee uuden esityksen viisivuotiskaudeksi
    • Kalastusrajoitusalueita laajennetaan, mutta muikkuverkot vapautetaan keväisestä verkkokalastuskiellosta
  • 2016 Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 -luokituksessa saimaannorppa määritellään erittäin uhanalaiseksi (EN)
  • 2016 WWF:n Norppalive alkaa
    • Toukokuun norppalive tekee Pullervon ja myöhempinä vuosina pari muutakin saimaannorppaa suuren yleisön rakastamiksi
  • 2016 Elokuva ”Järvihylkeiden jäljillä” (Juha Taskinen, Mervi Kunnasranta)
  • 2018 Saimaannorppakanta on kasvanut noin 380–400 yksilöön
  • 2018 Ensimmäinen kuutti syntyy kokeilussa olevaan kelluvaan keinopesään
  • 2018 Norppaturvallinen Saimaa-katiska
    • Luonnonsuojeluliitto järjestetää katiskanrakennustalkoita ja Vaihda verkot katiskaan -tapahtumia vuosittain, jotta kalastajat siirtyisivät verkkokalastuksesta norppaturvalliseen katiskakalastukseen.
Luonnonsuojeluliiton talkoissa on valmistunut jo tuhansia norppaturvallisia Saimaa-katiskoja. Kuva: Hanne Kosonen
  • 2019–2022 Suomalais-venäläinen ENI CBC CoExist -hanke
    • Yhteistyötä saimaannorpan ja laatokannorpan suojelemiseksi: tutkimus, norppaturvallinen kalastus, ympäristökasvatus
  • 2019 Kansalaisaloite verkkokalastuksen kieltämiseksi Saimaalla kerää kahdessa päivässä yli 50 000 nimeä ja etenee eduskunnan käsittelyyn
  • 2019 Kaksi loukkaantunutta ja sairasta kuuttia hoidetaan onnistuneesti
    • Sanelma hoidetaan Saimaalla ja Topias Korkeasaaressa. Topias kuolee myöhemmin. Saimaalle ryhdytään suunnittelemaan loukkaantuneiden saimaannorppien hoitoloita.
  • 2019 Saimaannorppakanta on noin 410 yksilöä
  • 2019–2020 Talvi on ennätyslämmin ja Saimaa paikoin lumeton ja jäätön
    • Apukinoksia ei saada tehtyä kuin paikoin, pesälaskennat jäävät puutteellisiksi
  • 2020 Saimaalla on kokeilussa 21 keinopesää. Kelluvaan keinopesään syntyy kuutti toista kertaa.
  • 2020 Kirja ”Jää hyvin saimaannorppa” ilmestyy (Juha Taskinen)

Toiminta ja saavutukset

Saimaannorppia on noin 410 yksilöä. Pitkäjänteisen suojelu- ja tutkimustyön ansiosta kanta on hitaasti kasvanut 1980-luvun puolivälistä, jolloin norppia oli arviolta vain 120–150 yksilöä.

Lue lisää norpan suojelusta