Maamme metsien suojelutaso on liian alhainen. Metsälajistomme ja metsäelinympäristöt voivat huonosti ja lisääntyvät hakkuut uhkaavat horjuttaa tilannetta entistä huonompaan suuntaan. Suojeluverkostoa on täydennettävä metsillä ja soilla. Luonnonsuojeluliiton tavoite on, että metsiä suojellaan vähintään 17 prosenttia kaikilla kasvillisuusvyöhykkeillä ekologisesti edustavan ja hyvin kytkeytyneen suojelualueverkoston avulla.

Luonnonsuojeluliitto on yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa tehnyt vuosien saatossa lukuisia suojelualoitteita ja -hankkeita ja neuvotellut näiden metsien säilymisestä niin yritysten, kuntien kuin vaikka Metsähallituksenkin kanssa.

Luonnonsuojeluliiton suojelualoitteita

Yhteiset metsämme

Valtion omistamat ja Metsähallituksen hallinnoimat maat, vedet ja metsät ovat kaikkien suomalaisten yhteistä kansallisomaisuutta. Valtio omistaa laajoja maa- ja vesialueita ja arvokkaita luontokohteita. Valtion arvokkaista alueista on tehty järjestöjen yhteinen Kansallisomaisuus turvaan -aloite, jota on sittemmin päivitetty muun muassa hakkuissa hävinneiden kohteiden osalta. Osa näistä alueista on saatu turvaan esimerkiksi Metsähallituksen METSO-paketeissa. Metsähallituksella on useita lakisääteisiä velvoitteita ja sitoumuksia monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Metsäkartat-sivulle

Yhtiöiden metsät

Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja Greenpeace ovat kartoittaneet arvokkaita metsiä suurten metsäyhtiöiden UPM:n ja Tornatorin mailla.

Selvityksissä on paikallistettu suojelunarvoisia alueita, joista on tehty suojeluesityksiä perusteluineen metsäyhtiöille. Kohteisiin kuuluu uhanalaisten kääpälajien esiintymiä, rakentamattomia saaria, erämaisia soiden ja metsien kokonaisuuksia ja suojelualueisiin rajautuvia vanhoja metsiä. Luonnonsuojeluliitto seuraa arvokkaiden metsien säilymistä ja pyrkii neuvottelemaan yhtiöiden kanssa alueiden turvaamisesta. Yksi tällainen metsä on Ärjänsaaressa Kainuussa, jossa järjestöjen yhteinen kampanjjointi pysäytti UPM:n alkaneet hakkuut vuonna 2015. Saari ostettiin valtion omistukseen ja suojeltiin vuonna 2016.

Lisää yhtiömetsistä Metsäkartat-sivulla

SuoMaa-hankkeen metsät

SuoMaa-hanke koostui useasta eri osahankkeesta, joiden yhteisenä tavoitteena oli SuoMaan ekologisen yhteyden säilyttäminen ja parantaminen. Mukana oli maakotkia, taimenia, perhosia ja riekkoja, soita, metsiä ja puroja. Tarkoituksena hankkeessa on ollut edistää soiden, metsien ja pienvesien suojelua, pitkällä tähtäimellä saada käyttöön parempia menetelmiä metsänhoidossa ja lopettaa suoluontoa heikentävät toimet.

SuoMaa-hankkeen suojeluesityksessä on yhteensä 274 kohdetta ja noin 78 000 hehtaaria. Esityksen kohteet levittäytyvät kymmenen maakunnan ja 55 kunnan alueelle.

Valtion omistamat kohteet sisältävät sekä Metsähallituksen että puolustusvoimien maita. Muita omistajaryhmiä ovat metsäyhtiöt (UPM, Tornator, Finsilva), turveyhtiöt (Vapo), kaupungit, kunnat, seurakunnat, muut firmat sekä yhteismetsät.

Lisää SuoMaa-aloitteesta

Metsä-Lappi

Luonnonsuojeluliiton ja muiden luonnonsuojelujärjestöjen kamppailu Metsä-Lapin metsäerämaiden puolesta jatkui. Toukokuussa 2006 ympäristöjärjestöt julkaisivat Metsä-Lapin suojelemattomat metsäerämaat-raportin. Metsähallituksen hakkuiden kohteina oli satoja vuosia vanhoja, luonnontilaisia ikimetsiä. Hakkuut myös heikensivät poronhoidon toimintaedellytyksiä. Syyskuussa 2009 Metsähallitus kutsui ympäristöjärjestöistä Greenpeacen mukaan Lapissa pidettyihin alueellisiin neuvotteluihin, joiden tarkoitus oli löytää sopimus näiden ns. järjestörajausten maankäytöstä. Neuvottelut päättyivät 26.10.2009 sopimukseen, jonka mukaan noin 80% alueiden vielä jäljellä olevista luonnontilaisista kasvullisista metsämaista siirrettiin Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelun päätöksin metsätaloustoiminnan ulkopuolelle.

Lue lisää

Kainuun metsien suojelu

Järjestöt pitävät Kainuun metsienkäytön kehitystä metsä- ja aluetalouden kannalta kestämättömänä. Luontojärjestöt julkistivat Metsähallituksen ehdotuksen rinnalle oman ehdotuksensa metsien, soiden ja vesien kestävästä käytöstä Kainuun valtionmailla. Järjestöjen mukaan hyväksyttävä hakkuutaso Kainuun valtionmailla olisi korkeintaan 900 000 kuutiometriä puuta vuodessa.

Lisää Kainuun metsäneuvotteluista

Dialogineuvottelut

Pohjois-Suomen valtionmetsien lisäsuojelusta käytiin ns. dialogineuvotteluita suojelujärjestöjen (Luonnonsuojeluliitto ja WWF) sekä Metsähallituksen välillä vuosina 2003-2006. Prosessin aikana eri luonnonsuojelujärjestöjen vapaaehtoiset keräsivät massiivisen määrän uutta tietoa keskusteluissa olleiden alueiden luontoarvoista, kuten uhanalaisten lajien esiintymistä. Dialogiprosessin tuloksena metsätalouskäytön ulkopuolelle siirrettiin Metsähallituksen päätöksellä yhteensä 121 000 hehtaaria metsätalouden maata, josta 55 000 hehtaaria on tuottavaa metsää.

Lisää dialogineuvotteluista

Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen

Näin puolustamme metsiä

Luonnonsuojeluliitto haluaa lisätä metsien suojelua sekä vaikuttaa siihen kuinka metsiä käytetään. Vaikutamme muun muassa metsiä koskevan lainsäädännön valmisteluun, vaikutamme suojelua tarvitsevien metsien kohtaloon sekä kampanjoimme avohakkuita historiaan.

Tutustu toimintaamme