Suomen luonnonsuojeluliiton ensimmäinen hanke Torotorofotsyn suojelualueella alkoi Suomen ulkoministeriön rahoituksella tammikuussa 2015. Tällä hetkellä käynnissä olevan Tontolo maitso -hankkeen tavoitteena on tukea erityisesti alueen metsien suojelua.

Kotipaikka uha­na­lai­sel­le

Torotorofotsyn tekee ainutlaatuiseksi sen laajat kosteikkoalueet, jotka luovat otolliset elinolosuhteet äärimmäisen uhanalaiselle kultamantella-sammakolle.

Kuva: Titta Lassila

Vajaan 10 000 hehtaarin laajuinen Torotorofotsy toimii elinympäristönä lukuisille uhanalaisille eliölajeille, kuten äärimmäisen uhanalaiselle kultamantellalle (kuvassa yllä), leveänenämakille ja varille. Alue on monipuolinen kokonaisuus kosteikkokasvuston peittämiä laajoja aukeita sekä kukkuloita peittäviä luonnonmetsiä ja eukalyptusplantaaseja. Äärimmäisen köyhä, muutaman tuhannen ihmisen paikallisväestö asuu alueen eri kylissä.

Torotorofotsy kuuluu vuonna 1971 solmitun kansainvälisen Ramsar-sopimuksen alaisiin suojeltaviin, maailmanlaajuisesti merkittäviin kosteikkoalueisiin. Kosteikot ovat yksi maailman uhanalaisimmista elinympäristöistä, ja siksi niiden suojelemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Alueen luonnontilaiset kosteikot on suurelta osin hävitetty riisipeltojen tieltä. Kosteikon täydellinen häviäminen vaikeuttaisi edelleen ilmastonmuutokseen sopeutumista ja heikentäisi alueen ruokaturvaa. Kosteikolla on merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja alueellisen vesitalouden kannalta. Metsiä uhkaavat erityisesti kaskeaminen ja puuhiilen tuotanto.

Ensimmäiset vuodet työskentelyssä keskityttiin turvaamaan kultamantellan kotikosteikkoa tukemalla paikallisen yhteisön kestävää kehitystä. Nykyisin työskentelyn painopiste on siirtynyt alueen metsien suojeluun, mutta suojelutoimet tukevat edelleen myös kosteikonsuojelua.

Luonnonsuojeluliitto ja Korkeasaari ovat tehneet vuosia yhteistyötä uhanalaisen kultamantellan ja muiden alueella elävien uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Yhteistyö tiivistyi uuden Tontolo maitso -hankkeen käynnistyttyä tammikuussa 2021.

Riisinviljely uhkaa Torotorofotsy-kosteikkoa. Torotorofotsyn – joka lausutaan turuturufutsi – nimi tulee kosteikolla aiemmin eläneeltä linnulta, valkoiselta pöllöltä, malagassiksi torotoroka fotsy. Kuva: Titta Lassila

Vaikuttamista ongelmien syntylähteisiin

Työmme päätavoitteena on toteuttaa luonnonsuojelua paikallislähtöisesti ja osallistavasti. Lisäksi alueella tehdään vaikuttamistyötä, jonka tavoitteena on pureutua ongelman syihin ja turvata tulevien sukupolvien toimeentulo.

Paikallisten osallistaminen ja paikallisyhteisöjen kestävän kehityksen tukeminen on hankkeessa keskeistä.

Nykyiset tavoitteemme ovat

  • Puuston määrän lisääminen maatalousmailla tuottamalla vuosittain taimitarhassa 25 000 hedelmäpuuntaimea sekä lisäksi paikallisia, nopeasti kasvavia puuntaimia ekologisesti kestävään polttopuun tuotantoon
  • Puupohjaisen energiankäytön vähentäminen jakamalla polttopuuta säästäviä helloja
  • Tukea yhä uusien paikallisten siirtymistä ekologisesti kestävään maatalouteen (esimerkiksi perunan ja vihannesten viljelyyn tai siipikarjankasvatukseen) ja hyödyntämään vähemmän maa-alaa vaativiin riisinviljelytekniikoihin
  • Viljelijäyhdistysten perustaminen sekä
  • Makipopulaatioiden säännöllinen seuranta

Puuston lisäämisellä maatalousmaille on monia suotuisia vaikutuksia: ne suojelevat maaperää ja parantavat sen laatua, luovat kaikelle kasvulle otollisempaa mikroilmastoa, parantavat muiden viljelykasvien ravinnon ja veden saantia sekä toimivat elinympäristöinä ja ekologisina käytävinä useille eliölajeille. Puut myös sitovat hiiltä ilmakehästä, helpottavat paikallisten sopeutumista sään ääri-ilmiöihin, lisäävät ruokaturvaa ja toimivat suojavyöhykkeenä luonnontilaiselle metsälle.

Paikallisten ainoa energianlähde tällä hetkellä ovat polttopuu ja puuhiili, joita tarvitaan päivittäin ruoanlaitossa. Yksinkertaisilla helloilla saadaan vähennettyä molempien tarvetta jopa puoleen.

Viljelijäyhdistykset mahdollistavat paikallisten omien hankkeiden aloittamisen alueen kehittämiseksi sekä parantavat heidän mahdollisuuksiaan myydä tuotteitaan eteenpäin markkinoilla tai jälleenmyyjille. Myös uusiin, kestäviin tulonlähteisiin siirtymistä tuetaan. Alueen makipopulaatioista ei ole tällä hetkellä ajankohtaista tietoa, joka on kaiken suojelutoiminnan perusta.

Aiempina vuosina olemme tukeneet esimerkiksi

  • Ekoturismin kehittymistä kartoittamalla uusia luontopolkuja alueella ja helpottamalla pääsyä kosteimmille alueille rakentamalla pitkospuita
  • Järjestämään lukuisia koulutuksia ympäristöystävällisemmistä maanviljelystekniikoista ja saaneet kymmenet perheet siirtymään pysyvästi näihin
  • Lähikylien naisten perustamaa käsityöyhdistystä kouluttamalla naisia uusissa menetelmissä
  • Järjestäneet säännöllistä ympäristökasvatusta kaikissa alueen kouluissa sekä erilaisia ympäristökoulutustapahtumia

Hankkeissamme mukana olleet viljelijäperheet ovat halukkaita saamaan koulutusta ja vaihtamaan uusiin menetelmiin. Heidän onnistumi­sensa toimii esimerkkinä ja vahvana kannustimena muille siirtyä käyttämään ympäristölle ystäväl­lisempiä viljelymenetelmiä. Koulutusten lisäksi tarjoamme jatkuvaa yksilöllistä tukea viljelijöille asiantuntijoiden viikoittaisilla kierroksilla, minkä on nähty lisäävän paikallisten sitoutumista merkittävästi. Viljeltävien kasvilajien runsastuminen monipuolistaa myös perheiden ruoka­valiota ja sitä myöten edistää terveyttä. Kalojen, kanien ja kanojen kasvatus on vähentänyt merkittävästi tarvetta salametsästykselle haastavampina aikoina, kun yleistyvät sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus tai runsaat sateet, ovat tuhonneet viljelyksiä.

Menalamba-yhdistyksen naiset valmistavat upeita, värikkäitä käsitöitä. Suomen luonnonsuojeluliitto on tukenut yhdistystä usean vuoden ajan. Kuva: Titta Lassila.

Paikalliset naiset valmistavat kosteikolta saatavista kasviraaka-aineista käsitöitä, joille haetaan markkinoita sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Tämä luo heille taloudellisen kannustimen pitää kosteikosta huolta. Tarjoamiemme intensiivikoulutusten avulla naiset ovat kyenneet kehittämään käsitöidensä laatua sekä jalostamaan perinteisiä taitojaan yhä paremmiksi. Käsityöyhdistys tarjoaa naisille mahdollisuuden omaan toimeentuloon ja sitä kautta tukee lasten mahdollisuuksia koulunkäyntiin. Tuotteita myydään Suomessa esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Luontokaupassa.

Lisätietoja:

Kehitysyhteistyökoordinaattori Laura Blomberg