Kansainvälisen yhteistyömme tavoitteisiin kuuluvat sekä ympäristönsuojelu että inhimillisen kehityksen tukeminen. Autamme paikallisia järjestöjä ja yhteisöjä toteuttamaan luonnonsuojelua ja edistää lähiympäristönsä kestävää maankäyttöä.

Lä­hia­lueyh­teis­työ

Suomen luonnonsuojeluliitto tekee lähialueyhteistyötä Venäjän, Ruotsin ja Viron ympäristöjärjestöjen kanssa. Lähialueyhteistyön tarkoitus on edistää luonnonsuojelua, etupäässä metsiensuojelua, Suomen lähialueilla: Luoteis-Venäjällä, Ruotsissa ja Virossa.

Kuva: Tuuli Hakulinen

Yhteistyötä yli rajojen

Kokemuksien ja käytäntöjen vaihto, koulutukset ja kansainvälinen yhteistyö parantaa myös kunkin osallistujajärjestön sisäistä tehokkuutta ja asiantuntemusta metsiensuojelussa. Lähialueyhteistyön puitteissa on mm. kartoitettu Luoteis-Venäjän, Viron ja Ruotsin arvometsiä, tutustuttu paikalliseen metsiensuojeluun ja laadittu suojelualue-ehdotuksia arvokkaille metsäalueille.

Etenkin Venäjällä on vielä jäljellä suhteellisen suuria yhtenäisiä luonnontilaisia metsiä, missä elää useita, Suomessa ja uhanalaisia vanhojen metsien lajeja. Mikäli saamme nämä luonnontilaiset metsät suojelun piiriin, niiden lajit voivat ajan myötä levitä takaisin myös Suomen ja Ruotsin luonnontilaisille metsäalueille. Luoteis-Venäjän metsät ovat kuitenkin jatkuvan hakkuuriskin alla, ja niiden suojelun edistäminen vaatii pitkäjännitteistä valmistelua, yhteistyötä ja lobbausta.

Venäjän Karjalassa suurin osa suojelemattomista arvokkaista metsistä on saatu väliaikaisesti suojeltua paikallisten ympäristöjärjestöjen, metsäyhtiöiden ja hallinnon välisellä sopimuksella. Väliaikaisten suojelualueiden rajaukset tehtiin pääosin Suomen luonnonsuojeluliiton ja petroskoilaisen ympäristöjärjestö SPOKin maastotietojen pohjalta. Osa näistä alueista, kuten Vienanmenen rannalla sijaitseva Gridinon suojelualue (8000 ha), on jo saatu pysyvän suojelun piiriin. Työ jatkuu edelleen muiden tärkeiden alueiden, kuten Laatokan luotojen suojelualueen perustamisen edistämiseksi.

Lähialueyhteistyön saavutukset:

  • Metsäyhtiöiden toimintatavat ovat muuttuneet ympäristömyönteisempään suuntaan Venäjän Karjalassa. Esimerkiksi Karjalan suurin metsäyhtiö otti käyttöönsa FSC-metsäsertifikaatin ja luopui vanhojen metsien hakkuista vuokraamillaan metsäalueilla.
  • Suomen luonnonsuojeluliiton ehdottamat vanhat metsät sisällytettiin Karjalan luonnonsuojeluohjelmaan.
  • Suomen luonnonsuojeluliitto on ollut mukana rajaamassa Laatokan luotojen suojelualuetta, joka onnistuttiin saamaan Venäjän viralliselle perustettavien kansallispuistojen listalle.
  • Suomen luonnonsuojeluliitto on yhdessä venäläisten järjestöjen kanssa ollut edistämässä Pääjärven metsän ja Lapin metsän suojelua.

Madagaskar

Suomen luonnonsuojeluliitto on toiminut Madagaskarilla vuodesta 2012 lähtien. Saaren luonnon ja sen asukkaiden hätätila ei kuitenkaan ollut ainoa syy sille, että Suomen luonnonsuojeluliitto päätti laajentaa toimintaansa näinkin kauas.

Kuva: Titta Lassila

Madagaskarin saarella on reilut 600 kilometriä etäisyyttä Afrikan itärannikosta. Se on kooltaan noin 1,7 kertaa Suomen kokoinen. Saari erkaantui Afrikasta 160 miljoonaa ja Intiasta 80 miljoonaa vuotta sitten. Tämä on syy sille, että Madagaskaria kutsutaan joskus maailman kahdeksanneksi mantereeksi: miljoonien vuosien yksinäisyydessä saaren luonnosta kehittyi erikoislaatuinen.

Miksi Suomen luonnonsuojeluliitto toimii Madagaskarilla?

Madagaskar on ainutlaatuisen luontonsa vuoksi yksi maailman biodiversiteetin tärkeimmistä keskittymistä. Saarella elää peräti viisi prosenttia kaikista maailman tunnetuista eliölajeista. Lähes 90 prosenttia kasvi- ja eläinlajeista on kotoperäisiä eli sellaisia, joita ei tavata missään muualla maailmassa. Saarelta löytyy muun muassa yli 1000 erilaista orkideaa, 200 palmulajia, satoja sammakkolajeja, ja noin puolet maailman kaikista kameleonttilajeista.

Samaan aikaan Madagaskar on yksi maailman köyhimmistä valtioista. Jatkuvat, laajat metsähakkuut ja niihin liittyvä maaperän köyhtyminen uhkaavat saaren luontoa ja samalla sen miljoonien asukkaiden elinkeinoa, maanviljelyä. Aiemmin vehreä saari on muuttumassa punaiseksi kun metsien raivaus paljastaa altaan karun punaisen maaperän.

Kuva: Wikimedia Commons / CC BY-SA 3.0

Suomen luonnonsuojeluliitto on toiminut Madagaskarilla vuodesta 2012 lähtien. Saaren luonnon ja sen asukkaiden hätätila ei kuitenkaan ollut ainoa syy sille, että Suomen luonnonsuojeluliitto päätti laajentaa toimintaansa näinkin kauas. Jotta hankkeilla voidaan saavuttaa kestäviä tuloksia, on sujuva yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa ensiarvoisen tärkeää. Näin ollen jo entuudestaan hyvät kontaktit paikallisiin luonnonsuojelutahoihin edistivät hakkeiden käynnistämistä Madagaskarilla.

Luonnonsuojeluliitolla on Madagaskarilla kaksi hanketta – Manondroala ja Torotorofotsy – joista voi lukea lisää niiden omilta sivuilta.

Tietoa Madagaskarista

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Madagaskarille arviolta noin 2000 vuotta sitten. Siitä, tulivatko he Indonesiasta vai Afrikasta, ei ole edelleenkään täyttä varmuutta. Saarta yrittivät aikojen kuluessa valloittaa sekä ranskalaiset, britit että portugalilaiset, mutta vasta 1800-luvun lopussa Ranskan onnistui julistaa se siirtomaakseen. Ranskan vallan alta valtio itsenäistyi vuonna 1960.  

Madagaskarin asukasluku on yli 22 miljoonaa. Yhä useammat madagaskarilaiset muuttavat maalta kaupunkeihin, vaikkakin noin 70 prosenttia väestöstä elää yhä maaseudulla. Pääkaupunki Antananarivossa eli ”Tanassa” asukkaita on yli puolitoista miljoonaa.

Syntyvyysluvut ovat Madagaskarilla korkeat, eikä viljelysmaan määrä tahdo riittää ruokkimaan kasvavaa väestöä. Mikään ei ole malagasseille tärkeämpää kuin riisi eli vary. Sitä syödään niin aamiaiseksi, lounaaksi kuin päivälliseksikin, eri lisukkeilla höystettynä. Riisinviljely kuitenkin vaatii paljon maata ja runsaasti kastelua, mikä johtaa edellä kuvattuihin ongelmiin ja maaperän köyhtymiseen.

Madagaskarilaiset jakautuvat yli kahteenkymmeneen etniseen ryhmään eli heimoon. Toisin kuin monissa manner-Afrikan valtioissa, Madagaskarilla ei silti ole erilaisten heimokielten kirjoa. Sen sijaan asukkaat jakavat yhteisen äidinkielen, malagassin. Kielen lausuminen on suomalaiselle helppoa. Malagassiksi heion SALAMA!

Manondroala

Suomen luonnonsuojeluliitto on vuodesta 2011 lähtien toiminut metsien suojelun edistämiseksi Madagaskarilla.

Lue lisää

To­ro­to­ro­fot­sy

Suomen luonnonsuojeluliiton hanke Torotorofotsyn kosteikon suojelemiseksi alkoi Suomen ulkoministeriön rahoituksella tammikuussa 2015.

Lue lisää

Yhteistyön saavutuksia Madagaskarilla:

  • Itäisellä sademetsäalueella Andasibessa on vuodesta 2012 alkaen ennallistettu yhteensä lähes 100 hehtaaria metsää. Taimitarha- ja metsitystyö antaa lisätoimeentuloa yli 30 kyläläiselle Andasibessa. Kumppanijärjestömme Mitsinjon ympäristökasvatus tavoittaa vuosittain useita satoja koululaisia, opiskelijoita ja kansainvälisiä turisteja, jotka oppivat metsän merkityksen ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnille.
  • Luonnonsuojeluliitto on tarjonnut metsäkartoitus- ja paikkatietokoulutusta ruohonjuuritason toimijoille syrjäisimmilläkin alueilla. Tähän mennessä koulutukset ovat tavoittaneet reilusti yli sata henkeä; edustajia niin kyläyhdistyksistä, kansalaisjärjestöistä kuin ympäristöhallinnostakin.
  • Metsäkartoituksen ja -monitoroinnin yhteistyöverkosto on kasvanut koko maan kattavaksi. Mukana on luonnonsuojeluhallintoa, tutkimusinstituutteja, Antananarivon ja Helsingin yliopistot sekä suuria ja pieniä kansalaisjärjestöjä. Luonnonsuojeluliitto on vuodesta 2014 lähtien ollut mukana Madagaskarin kansallisen GIS-päivän järjestämisessä.
  • Yhdessä kumppanijärjestömme Mitsinjon kanssa olemme vaikuttaneet siihen, että ainutlaatuinen Ramsar-kosteikko Torotorofotsy sai virallisen suojelustatuksen vuonna 2015. Kosteikon säilyminen on elintärkeää sekä uhanalaiselle lajistolle että kosteikon vesivarannoista riippuvaisille viljelijöille.
  • Tukemme avulla syrjäisten kylien naiset ovat saaneet mahdollisuuden omaan toimeentuloon käsityöyhdistystoiminnan kautta. Sukupuolten välisen tasa-arvon eteen on myös jatkossa tehtävä paljon työtä.

Kan­sain­vä­li­sen yhteistyömme tavoitteet

Autamme paikallisia järjestöjä ja yhteisöjä toteuttamaan luonnonsuojelua ja edistämään lähiympäristönsä kestävää maankäyttöä.

Lue lisää

Näin voit auttaa

Voit tukea kansainvälistä työtämme vaikkapa lahjoittamalla lentopisteesi. Kehitysyhteistyötämme voi tukea myös yritysyhteistyöllä, josta on etuja molemmille osapuolille.

Lue lisää