Suomen luonnonsuojeluliitto on vuodesta 2011 lähtien toiminut metsien suojelun edistämiseksi Madagaskarilla. Manondroala-hanke aloitettiin Madagaskarin itäisellä sademetsävyöhykkeellä vuonna 2012 Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyötuella. Hankkeessa kehitetty metsien tilaa kuvaava karttaportaali tukee paikallisyhteisöjen osallistumista ympäristöön ja maankäyttöön liittyvään päätöksentekoon, mikä on ratkaisevaa tasa-arvon ja demokratian kehittymiselle koko Madagaskarilla. Hankkeen päätavoitteena on ollut kehittää kokonaisvaltainen toimintamalli ja -verkosto Madagaskarin metsien säilyttämiseksi yhteistyössä paikallistoimijoiden kanssa.

Vuoden 2019 alusta Manondroala-hanke on keskittynyt läntisen Madagaskarin kuivien trooppisten metsien kartoittamiseen ja ennallistamiseen. Pysyvien tulosten saavuttamiseksi tuemme sekä paikallistason toimijoita että ympäristöhallintoa metsiensuojelussa niin paikallisella kuin kansalli­sellakin tasolla monipuolisin menetelmin.

Sademetsien suojelua sa­tel­liit­ti­tek­no­lo­gial­la

Suomen luonnonsuojeluliitto on luonut avoimeen tietokantaan perustuvan karttajärjestelmän metsänkartoitukseen. Pääsy korkealaatuiseen maantieteelliseen dataan avaa portin pienillä resursseilla toimiville kansalaisjärjestöille.

Kuva: Titta Lassila

Siirry sisältöön

Kartoitusmenetelmä työkaluna metsien suojelussa

Suomen luonnonsuojeluliiton ja sen kumppanijärjestöjen kehittämä kartoitusmenetelmä yhdistää maastossa kerättävän metsätiedon ja maksuttomat satelliittikuvat metsien tilaa kuvaaviksi kartoiksi. Monitorointimenetelmä perustuu satelliittikuvapankkeihin, joiden tarjonta ja laatu on viime vuosien kuluessa jatkuvasti parantunut. Erona aiempiin menetelmiin on se, että Suomen luonnonsuojelu­liiton luoma tietokanta on kaikille avoin. Kenellä tahansa on mahdollisuus päästä käsiksi korkea­laatuiseen maantieteelliseen dataan, mikä avaa portin myös pienillä resursseilla toimiville kansalais­järjestöille.

Madagaskarilla tehtävien metsityshankkeiden haasteena on yleensä toimivien seuranta- ja monitorointimenetelmien puuttuminen. Suomen luonnonsuojeluliiton hankkeessa kehitetyn monitorointimenetelmän avulla voidaan internetin välityksellä seurata sekä metsityshankkeiden onnistumista että muita, esimerkiksi laittomista hakkuista tai metsäpaloista johtuvia, metsäpeitteen muutoksia. Menetelmässä metsien luokittelu pohjautuu alueen asukkaiden tietoon metsien kehityksestä, ja metsätyyppien luokittelu toteutetaan malagassin kielellä. Paikallisyhteisöt voivat näin osallistua paremmin ympäristöön ja maankäyttöön liittyvään päätöksentekoon, mikä on ratkaisevaa tasa-arvon ja demokratian kehittymiselle koko Madagaskarilla.

Suomen luonnonsuojeluliitto on kehittänyt menetelmää paikallisissa olosuhteissa toimivaksi yhteistyössä Madagaskarin paikallisten toimijoiden kanssa. Ruohonjuuritason järjestöjä sekä kansallispuistojen ja ympäristöhallinnon edustajia on koulutettu menetelmän käytössä. Olosuhteissa, joissa byrokratia on raskas ja joissa paikallisen metsähallinnon voimavarat valvontaan ovat rajalliset, kansalaisjärjestöille avautuu näin virallisia elimiä täydentävä rooli metsien tilan seurannassa. Uusien teknologioiden käyttöönotto auttaa paikallisjärjestöjä myös saamaan tukea pyrkimyksilleen osana globaaleja metsiensuojeluliikkeitä.

 

Metsäkartoituksen koulutusta Madagaskarilla. Kuva: Titta Lassila

Uudelleenmetsityksellä pirstaloitumista vastaan

Kartoituksen ohella Suomen luonnonsuojeluliiton hankkeessa on tuettu metsien ennallistamista Andasibessa, Madagaskarin sademetsävyöhykkeen keskivaiheilla. Uudelleenmetsityksen avulla on yhdistetty pahoin pirstaloituneita metsälaikkuja ja niissä elävien uhanalaisten lajien, kuten maailman viimeisten indrien ja sifakojen, eristyksiin joutuneita kotimetsiä toisiinsa. Uudelleen­metsityksessä pyritään ehkäisemään myös alkuperäiselle metsäekosysteemille haitallisten vieraslajien leviäminen. Metsityksestä vastaavan paikallisen luontojärjestön Mitsinjon taimitarhassa kasvaa istutettavaksi yli 100 kotoperäistä puulajia. Metsityksen yhteydessä on järjestetty ympäristö­kasvatusta sadoille koululaisille, opiskelijoille ja turisteille.

Metsitystä Madagaskarilla. Kuva: Titta Lassila

Vuodesta 2019 lähtien Manondroala-hanke on painottunut läntisen Madagaskarin kuivien trooppisten metsien kartoittamiseen ja ennallistamiseen. Tietoa Manondroala-menetelmästä levitetään uusille alueille ja paikallisyhteisöjä perehdytetään kartoitukseen järjestämällä koulutusta. Jo olemassa olevaa verkostoa hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välillä vahvistetaan demokraat­tisen maankäytön suunnittelun edistämiseksi ja metsien tilan seuraamiseksi. Mitsinjon kehittämiä kosteiden trooppisten metsien ennallistamismenetelmiä tehdään tunnetuksi ja jaetaan tietoa parhaista käytänteistä niin asiantuntijoille ja ympäristöhallinnolle kuin metsiä ennallistaville paikallisille ryhmille. Tuemme Mitsinjoa verkostoitumisessa ja osaamisensa siirtämisessä uusille alueille ja toimijoille. Kumppanimme perustaa Andasibeen asiantuntemuskeskuksen, jossa annetaan koulutusta metsien ennallistamisessa tutkijoille, opiskelijoille ja muille kiinnostuneille. Muiden sidosryhmien kanssa keräämme tietoa parhaista ennallistusmenetelmistä ja jaamme sitä eri toimijoiden kesken. Lisäksi rahoitamme eri yhteistyöjärjestöjen metsien ennallistamista kuivilla alueilla ja näiden alueiden seurantaa kaukokartoitusmenetelmiin pohjautuen.

Yhteistyökumppanit

Lähialue- ja kehitysyhteistyökoordinaattori Olli Turunen

  • +358 40 755 3815
  • olli.turunen(a)sll.fi

Kehitysyhteistyökoordinaattori Laura Blomberg