Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Lohjan seudun yhdistys

Lohja
Navigaatio päälle/pois

Teksti: Annika Nyström

Geologia – kallioperä

Tytyrin Törmän esiintymän avolouhoksesta on louhittu valkoisenharmaata uudelleenkiteytynyttä kalkkikiveä (geol. marmori) kuva 1. Kalkkikivisiintymää leikkaa graniittiset pegmatiittijuonet (kuva 2), joiden kanssa paikoitellen esiintyy yhdessä tai erikseen emäksisiä, tummia, juonikiviä tai ns. amfiboliittia (tarkemmin pyrokseniamfiboliitti, hypersteeni-biotiittigneissit ja albiitti-sarvivälkekivet (Similä 1956)). Pegmatiittijuonet voivat olla harmaita tai punertavia.

Törmän harmahtavan valkoinen kalkkikivi
Kuva 1. Tytyrin Törmän esiintymän harmahtavan valkoista kalkkikiveä (geol. marmoria).
Törmän harmahtava ja punertavaa graniittista pegmatiittia
Kuva 2. Tytyrin Törmän esiintymän harmahtavaa ja punertavaa graniittista pegmatiittia.

Jäkälistä, sammaleista ja pölystä harmaantuneista seinämistä näiden erottaminen näköalapaikalta on kuitenkin melko hankalaa. Kivilajeihin voi tutustua tarkemmin irtolohkareissa näköalapaikan ja Hiidensalmeen vievän polun varrella ja esim. Elämyskaivoksen parkkialueella varovaisuutta noudattaen.

Mustavalkoisissa kuvissa vuosilta 1952 (Kalla) ja 1956 (Similä) näkyy avolouhoksen pohjoisreuna (pohjoisen näköalapaikan alapuoli) (kuva 4) ja siinä esiintyvät juonikivet ja länsireunan poimuttuneita pegmatiittijuonia.

Kalkkikiviesiintymää reunustavat mm. ns. kalkkigneissi, diopsidigneissi ja leptiitti (kvartsi-maasälpägneissi).

Avolouhoksen länsiseinä
Kuva 4. Avolouhoksen länsiseinä, jossa näkyy poimuttuneita pegmatiittijuonia (mustavalkoinen valokuva, Similä, 1956).
Avolouhoksen pohjoisseinä
Kuva 5. Avolouhoksen pohjoisseinä, jossa näkyy yhdessä ja erikseen esiintyviä pegmatiitti-, ja amfiboliittijuonia (mustavalkoinen valokuva, Kalla, 1952).

Geologia – rakenne

Avolouhoksessa voidaan erottaa vaaleampia alueita seinämissä esim. oikealla. Näissä kohdissa pakkasrapautuminen on irrottanut lohkareita, kun vesi on jäätynyt raoissa, ja puhtaampi kallion pinta on paljastunut. 

Geologia – maaperä

GTK:n maaperäkartoissa Tytyrin avolouhoksen ympäristö on merkitty kartoittamattomaksi. 

Biologia

Kalkkikivi tuo ravinteita maaperään ja sen lisäksi että kalkkikivijauheita levitetään pelloille, voi kalkkikiven esiintymisalueilla usein havaita luonnostaan rehevää kasvustoa. Esim. taikinamarja suosii kalkkikivipitoista maaperää.

Ympäristö

Louhittua kalkkikiveä, jota on prosessoitu Tytyrin kalkkitehtaalla käytetään mm. vedenpuhdistusprosesseissa.

Teollisuushistoria

Virkkalan kalkkitehdas aloitti toimintansa 1897 Forsström-suvun toimesta, ja siihen liittyen allekirjoitettiin ensimmäiset kalkkikiven louhintasopimukset 1896 Lohjalla. Tytyrin kalkkikiviesiintymää on louhittu vaiheittain ainakin 1800-1900 vuosisadan vaihteesta nykypäivään. Aluksi käytettiin avolouhintaa ja kivet kuljetettiin proomulla Virkkalaan poltettavaksi kalkkiuunissa. 1946-47 alettiin mennä maan alle ja nykyisen elämyskaivoksen tason +110 valmistuttua avolouhoksesta louhittiin pudottaen kivet alas kaivokseen, missä sijaitsi esimurskaamo 1948 alkaen. Kiviä voitiin alkaa prosessoida edelleen myös Tytyrin omalla tehtaalla jonka ensimmäiset tuotantolinjat valmistuivat 1949-1950. Ensimmäinen uuni otettiin käyttöön 1950 ja sammutuslaitos 1952.

1956 katsotaan Tytyrin kaivoksen siirtyneen kokonaan maanalaiseen louhintaan, kun kivennosto alettiin suorittaa nostokoneella kaivoksen 200-tasolta. 1960-70-luvun vaihteessa louhittiin kuitenkin vielä lisäosa hyvälaatuista kalkkikiveä avolouhoksen luoteisnurkassa (suullinen tiedonanto S. Lahtinen 19.4.2021).

Louhinta Tytyrin kaivoksessa jatkuu nykyään Nordkalk Oy Ab:n toimesta, mutta vain maanalaisena.

Lohjan kivikierros

Hiidensalmen asuntomessualue

Hiidensalmi

Avolouhoksen räjähdevarasto

Kalkkipitoinen‌ ‌maaperä‌ ‌Lohjan‌ ‌rikkaan‌ ‌luonnon‌ ‌perusta‌ ‌

Kokkokallio

Lojo stenrunda

En kort presentation av projektet

Lue lisää