Hiidensalmen asuntomessualueella on käytetty näkyvästi erilaisia kiviä varsinkin Kaarnapuiston rakentamisessa. Rannan louhikko, reunakiveykset, kivikorit ja hulevesioja ovat esimerkkejä kivien hyödyntämisestä puiston toteutuksessa.

Rannan louhikko

Rannan kävelyreitin ja järven väliin on tehty louhikko. Siihen käytetyt kivet ovat suurelta osin peräisin suoraan asuntomessualueelta: kivet on irrotettu kallioperästä rakentamisen yhteydessä.

Kivet koostuvat kvartsi-maasälpäliuskeesta ja migmatiitista, joka on seoskivi. Nämä ovat alueelle tyypillisiä, metamorfoosissa muuttuneita, osin sulaneita vanhoja sedimenttikiviä. Ne koostuvat useimmiten jossain määrin suuntautuneesta, raidallisesta kivestä, jonka päämineraalit ovat kvartsi, maasälpä sekä vaihtelevissa määrin kiille ja esimerkiksi kuvan 1 kivessä näkyvä granaatti.

Lähelle kävelyreittiä on sijoitettu tummempia kiviä, jotka on voitu tuoda alueelle muualta. Muutamaan kohtaan on laitettu isompia lohkareita, jotka koostuvat karbonaattikivestä. Nämä voivat olla peräisin Nordkalk Oy Ab:n Tytyrin kaivokselta, tai ne ovat löytyneet asuntomessualueen rakennustöiden yhteydessä.

Yhden isomman lohkareen suora pinta on punainen (kuva 2). Tämä johtuu siitä, että kivi on lohjennut pitkin rakopintaa, jossa esiintyy rautapigmenttiä. Toisesta karbonaattikivilohkareesta löytyy pieniä onkaloita, joihin on kasvanut omamuotoisia kalsiittikiteitä (kuva 3).

Reunakiveykset

Asuntomessualueella on hyödynnetty myös läheisestä Liessaaresta aikoinaan louhittua kiveä (kuva 4). Liessaaren graniitti koostuu hieno–keskirakeisesta graniitista, joka sisältää kvartsia ja maasälpiä ja josta voi paikoitellen löytyä vaihtelevia määriä biotiittia ja granaattia.

Kivikorit

Leikkipaikan ympärillä on verkkokoreja, jotka on täytetty mustilla kivillä (kuva 5). Ne sisältävät pääasiassa amfibolia ja plagioklaasia. Paikoitellen näyttäisi olevan myös pyrokseenia.

Kivilaji on hieno–keskirakeinen, melko suuntautumaton magmakivi. Kivet on tuotu Rudukselta Hyvinkäältä¹. Siellä sijaitsee louhos, jonka kivilaji on luokiteltu mafiseksi vulkaniitiksi².

Hulevesioja

Hulevesiojan (kuva 6) koristeluun on käytetty valkoista kalkkikiveä, geologisen määritelmän mukaan marmoria, joka on tuotu Nordkalkin Paraisten louhokselta ja osin myös Mustion avolouhokselta (pohjoisin kärki). Hulevesiojan mustat koristekivet lienevät samoja, joita on käytetty alueen kivikoreissa.

Lisäksi taiteellisessa notkossa on pyöreitä kiviä, jotka ovat peräisin soranottamolta melko läheltä*. Pyöreät kivet koostuvat useista kivilajeista. Ne ovat voineet kulkeutua jäätikön mukana kaukaakin ennen sijoittumistaan Salpausselkä I reunamuodostumaan, jota pitkin kulkee Hanko–Hyvinkää-tie. Samoja pyöristyneitä kiviä on hyödynnetty alueella myös esimerkiksi puiden ympärillä (kuva 7).

Lähteet

1. Uudenmaan Pihamestarit
2. Hyvinkään Jukolan ja Haratan kalliokiviaineksen ottotoiminta: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma. 13.5.2008.