Reunamuodostuma
Reunamuodostumat ovat jääkauden jälkeisten sulamisvesien kerrostamia muodostumia, jotka syntyivät jäätikköjokien seurauksina. Suomessa näitä ovat muun muassa Salpausselät I–III ja Sisä-Suomen reunamuodostuma. Lohjanharju on osa Ensimmäistä Salpausselkää (Salpausselkä I).
Reunamuodostumat syntyivät jäätikön reunan eteen rinnakkaisina deltoina, sandureina tai niiden yhdistelminä, sanduri-deltoina. Ne ovat jäätikön sulamisvesien kuljettaman maa-aineksen tuottamia jokisuistoalueita. Deltoja kerrostui jäätikköjokien laskiessa mereen, sandureja kun joet purkautuivat kuivalle maalle.
Salpausselät, joista Ensimmäinen (I SS) ja Toinen (II SS) kulkevat kahtena rinnakkaisena selänteenä Etelä-Suomen poikki, ovat tällaisia kompleksireunamuodostumia. Salpausselkien proksimaaliosissa on moreenia ja usein myös suppia (harjuhautoja tai -kuoppia). Distaaliosissa on pääasiassa lajittunutta ainesta, jonka paksuus voi olla useita kymmeniä metrejä.
Kun Ensimmäinen ja Toinen Salpausselkä syntyivät 12 250–11 590 vuotta sitten, jäätikön reuna pysyi kummankin reunamuodostuman kerrostuessa paikallaan pari sataa vuotta. Ensimmäinen Salpausselkä syntyi 12 250–12 050 vuotta sitten ja Toinen Salpausselkä 11 790–11 590 vuotta sitten. Lounais-Suomeen kerrostunut Kolmas Salpausselkä ja Pielisjärven reunamuodostuma Itä-Suomessa syntyivät 11 400–11 300 vuotta sitten. Sisä-Suomen reunamuodostuma syntyi 11 000–10 900 vuotta sitten (1).
Pohjaveden muodostuminen
Pohjavesi on maanpinnan alapuolella esiintyvää vettä, joka täyttää tyhjiä tiloja maa- ja kallioperässä. Pohjavettä muodostuu, kun sade ja muu pintavesi suotautuu maakerrosten tai kallioperän rakojen läpi.
Runsaimmin ja parhaimman laatuista pohjavettä muodostuu hyvin vettä läpäisevien maakerrosten alueella kuten harjujen tai reunamuodostumien yhteydessä. Esimerkiksi Salpausselkä I, johon ympäristömme täällä Neidonkeitaallakin kuuluu, on tärkeä pohjaveden muodostumisen kannalta. Tämän voi todeta Lohjan karttapalvelun pohjavesialueita kuvaavasta aineistosta (kuva 1).
Teksti: Karitta Laitinen & Annika Nyström
Lähteet
- GTK (2005). Jäätikköjokimuodostumat. Maaperäkartan käyttöopas. Geologian tutkimuskeskus. Verkkojulkaisu
- SKGK (11.12.2019). Pohjavesi. Suomen Kansallinen Geologian Komitea. Verkkojulkaisu
- Syke (2.5.2022). Pohjavesien tila on Suomessa yleisesti hyvä. Suomen ympäristökeskus. Verkkojulkaisu
