Lylyisten kartano: lausunto ranta-asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheesta

Lausunto kokonaisuudessaan

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry kiittää mahdollisuudesta lausua RA4 Lylyisten kartanon ranta-asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheesta.

Ranta-asemakaavan muutos tapahtuu Lylyisten kartanon tiloilla Saunaranta 444-427-5-48 ja Lohjanranta 444-427-5-22. Tavoitteena on suunnitella ja kunnostaa Lylyisten kartanoalue vaiheittain asumis-, hevosharrastus- ja matkailukäyttöön.

Kaavoitettava alue on maisemallisesti ja kulttuuriperinnön näkökulmasta erittäin arvokas.

Lylyisten kylä on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, jossa muu maankäyttö on sovitettava yhteen alueen maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Tässä suhteessa Ympäristöyhdistys pitää hyvänä kaavaluonnosta, jossa matkailua palvelevat rakennukset ja loma-asunnot on koottu ryhmiksi omiin erillisiin korttelialueisiinsa. Mitoitusta tulee vielä tarkistaa ja sen tarvetta perustella.

Alueen kulttuuriympäristö muinaisjäännöksineen, historiallisine kylänpaikkoineen, ja arvokkaimpine rakennuksineen on kaavassa huomioitu suojelumerkinnöin. Näiden merkintöjen riittävyyden osalta Ympäristöyhdistys viittaa museoviranomaisen kantaan.

Ympäristöyhdistys korostaa, että kaavaratkaisun on myös turvattava Lylyistenlahden veden laatu ja luonnon monimuotoisuus alueella. Kaava-alue kuuluu Lohjanjärven osaan, jota on pidettävä erityisen herkkänä kuormitukselle. Kaavaratkaisun on oltava hevostalouden, matkailupalveluiden ja loma-asuntojen osalta sellainen, ettei järveen kohdistu sen tilaa olennaisesti heikentävää kuormitusta.

Luontoselvitys puutteellinen, selvitystä ehdottomasti täydennettävä

Ympäristöyhdistys toteaa, että kaava-aineiston luontoselvitys on monilta osin puutteellinen ja riittämätön. Selvityksen laatimisessa ei ole noudatettu asianmukaista ohjeistusta eikä yleistä käytäntöä, eikä Ympäristöyhdistys voi hyväksyä tällaista toimintatapaa alueiden käytön suunnittelussa.

Ympäristöyhdistys vaatii, että luontoselvitystä on täydennettävä ja työn on perustuttava Suomen ympäristökeskuksen julkaisemaan uusimpaan ohjeistukseen: Mäkelä, Katariina, et al. Luontoselvitykset Ja Luontovaikutusten Arviointi: Opas Tekijälle, Tilaajalle Ja Viranomaiselle. 2. korjattu painos. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 43/2023. Suomen ympäristökeskus (Syke), 2024.

Ympäristöyhdistys katsoo, että luontoselvityksessä on lukuisia täydennystarpeita:

• Luontotyypit ovat nimeämättä ja luontoselvityksestä puuttuvat kuviokohtaiset karttarajaukset. Raportissa on luontotyypeittäin tarkasteltava kuvion puuston ja kasvillisuuden yleispiirteitä sekä lajistoa, määriteltävä kuvion uhanalaisuusluokitus, selostettava sisältääkö kuvio uhanalaista tai huomionarvoista lajistoa, ja etenkin ohjeistettava, miten alue tulee ottaa kaavoituksessa huomioon. (Tarkemmat vaatimukset saatavilla em. ohjeistuksesta.)
• Luontoselvityksestä ei käy ilmi, miten työssä on selvitetty Laji.fi-tietokannan mukaisen uhanalaisen lajiston nykytilaa. On vain todettu, että kaava-alueella on vanhaa tietoa. Luontoselvityksessä nämä tiedot tulee päivittää etenkin jäkälä- ja sammallajiston osalta.
• Kaava-alueella on muinaismuistolailla rajattu kiinteä muinaisjäännös, mutta luontoselvityksestä ei käy ilmi, onko alueen arkeofyytit eli muinaistulokkaat kartoitettu. Kartoitus tulee tehdä ja luontoselvitystä tältä osin täydentää.
• Selvityksestä ei ilmene, käytiinkö viitasammakkoja kuuntelemassa koiraiden soidinäänten perusteella, joka on yleisesti käytetty viitasammakkojen kartoitusmenetelmä. Tämä olisi ollut todennäköisesti helppo toteuttaa muiden kartoitustöiden ohessa.
• Luontoselvityksen luvussa 2 “Selvityksen aineisto ja menetelmät“ kerrotut havaintoajankohdat eivät vastaa selostuksessa annettuja ajankohtia pöllökuuntelun eivätkä lepakkokartoituksen osalta. Tämä hankaloittaa selvityksen laadun arviointia.
  • Onko esimerkiksi pöllökuuntelu toteutettu maaliskuussa vai toukokuussa? 24.–25.5. olisi väärä ajankohta pöllökuuntelulle: paras aika niiden havainnointiin on alkuvuodesta helmi–maaliskuussa tyyninä öinä ennen pesimäkauden alkua. Myöskin kerrottu vuorokaudenaika klo 18.00–23.00 on väärä ajankohta pöllökuuntelulle: suurin osa pöllöistä ääntelehtii vasta aamuyöllä.
  • Luontoselvitystä ei siis voida pitää pöllöjen suhteen luotettavana. Lepakkokartoituksen puutteista lisää jäljempänä.
• Lisäksi Lylyisten Yhteisten Vesialueiden Osakaskunta (LYVO) on lausunut, että luontoselvitysraportti eroaa aikaisemmista ELY:n ja Lohjan kaupungin antamista lausunnoista alueelta. Luontokartoitusta on siis pidettävä kyseenalaisena ainakin vesilinnuston osalta.

Lepakkokartoitus on puutteellinen ja epäselvä eikä anna riittävää tietoa mahdollisista suojelutarpeista

Ympäristöyhdistys katsoo, että luontoselvityksessä esitelty lepakkokartoitus on puutteellinen. Ympäristöyhdistys huomauttaa, että Suomi on sitoutunut lepakoiden suojeluun Euroopan lepakoiden suojelusopimuksessa vuonna 1999 (SopS 104/1999). Lisäksi kaikki Suomen lepakkolajit on kirjattu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajilistaan.

Alueella on paljon vanhoja rakennuksia, jotka saattavat sopia lepakon päiväpiiloiksi. Lisäksi luontoselvityksessä mainittu kallionjyrkänne mahdollisine luolineen ja halkeamineen saattaa sopia lepakon päiväpiiloiksi ja talvehtimispaikoiksi. Elinympäristönä alue käsittää läheisen vesistön sekä saalistukseen sopivaa aukeaa ja metsäistä aluetta.

Suomen lepakkotieteellinen yhdistys on ohjeistuksessaan todennut, että lepakoiden todellisen tilanteen selvittämiseksi alueella tarvitaan mahdollisesti pidemmän ajan seurantaa ja kartoitusta laajemmalta alueelta. Lepakoita on mahdollista kartoittaa pidemmältä aikavälillä käyttäen passiividetektoria sen sijaan, että seuranta käsittää muutaman satunnaisesti valitun ajanhetken.

Annetussa luontoselvityksessä lepakkoja oli seurattu aikavälillä 18.00/19.00–23.00, kun valoisaan kesäaikaan suurin osa lepakoista lähtee yleensä liikkeelle vasta tuon ajan jälkeen. Lisäksi lepakoiden havainnointi saattaa olla esimerkiksi säätilasta riippuvaista. Luontoselvityksessä oli myös epäselvää, oliko lepakoita kartoitettu touko–kesäkuussa vai kesä–elokuussa. Toukokuussa lepakoiden muuttoaika on vielä kesken.

Luontoselvityksessä ei myöskään ilmene, missä määrin on kartoitettu lepakoiden päiväpiiloja tai mahdollisia talvehtimispaikkoja, vaan selvitys käsittää hyvin ylimalkaisen katsauksen mahdollisista lepakon elinympäristöistä.

Suomen lepakkotieteellinen seura on todennut ohjeistuksessaan seuraavaa: “Aktiivikartoituksia on yleensä tarpeen täydentää esimerkiksi lisääntymis- tai talvehtimispaikkojen kartoittamisella ja passiiviseurantalaitteilla tehtävällä seurannalla, joka tuottaa tietoa lepakoiden esiintymisen ajallisesta vaihtelusta selvitysalueella. Asemakaavoihin, rakennuslupiin ja maa-aineslupiin liittyvissä selvityksissä yksityiskohtaisen kartoituksen tarve kasvaa.”

Lepakkokartoitusohje 2023: Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen suosituksia lepakko-
kartoitusten tekijöille, tilaajille ja kartoitustietoja käyttäville viranomaisille. Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry, 2023.

Kaavamerkinnät ja -määräykset: selkeitä täydennystarpeita

Esitetyssä kaavaluonnoksessa ei ole riittävästi huomioitu puutteellisenkaan luontoselvityksen tuloksia. Kaavaluonnosta on tältä osin ehdottomasti täydennettävä.

Arvokkaiden ja säilytettävien luontokohteiden kaavamääräyksissä tekstin tulee painottua kohteiden luonnon säilyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen – ei niinkään niiden hoitoon, kuten nyt on tehty.

Kaavamerkinnät ja -määräykset tulee muuttaa seuraavasti:

• s-1 → SL: koska kyseessä on uhanalainen suojeltu luontotyyppi (tervaleppäkorpi), tulee kaavamerkinnän olla SL-luonnonsuojelualue.
• s-2 → SL: Jyrkänteen mahdollisesti arvokasta sammal- ja jäkälälajistoa ei ole selvitetty. Selvitys tulee tehdä tai vaihtoehtoiset jyrkänne lähiympäristöineen tulee merkitä kaavaan merkinnällä SL-luonnonsuojelualue.
• luo-1: Luontoselvityksen tulkinnan mukaan alue saattaa olla entistä perinnebiotooppia (vanhaa laidunaluetta). Ympäristöyhdistys pitää tätä vanhassa kartanomiljöössä varsin todennäköisenä. Alue voidaan hyvin ennallistaa. Alueen rajaus on syytä vielä tarkistaa täydentävässä luontoselvityksessä. Kaavamääräyksen tulee olla: Arvokas perinnebiotooppi, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää.
• RM-3: Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueelle tulee Lohjanjärven rantaan merkitä puustoisena säilytettävä suojaviheralue vesistön ja rakennusten väliin. Metsäinen alue rannan ja rakennusten välissä toimii suojavyöhykkeenä järvelle sekä tärkeänä ekologisena yhteytenä ja levähdyspaikkana alueen eliöstölle.
• Ohjeellisen jalankulun/huoltotien linjausta tulee muuttaa siten, ettei se kulje sm-alueen läpi.
• Kaavan yleismääräyksiin tulee lisätä, että RakL 53 §:n tarkoittama toimenpiderajoitus koskee myös sm-aluetta.
• Venevalkaman määräyksiä tulee täsmentää sallittavien laitureiden ja muiden rakennelmien osalta. On myös varmistettava alueen käyttö ja luvan tarve suhteessa vesilakiin.
• Muinainen käräjäpaikka (Uusi-Hontti) sijaitsee nyt VL/yk/s-lähivirkistysalueella. Kaavoituksessa tulee vielä selvittää, takaisiko jokin vaihtoehtoinen kaavamerkintä paremmin paikan ympäristön säilymisen.

Ympäristöyhdistyksen aikaisempi lausunto on jätetty huomioimatta

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys antoi Lylyisten kartanon ranta-asemakaavan muutoksen aloitusvaiheesta lausunnon 17.4.2024. Kaavaa laativa konsultti ei ole huomioinut lausuntoa eikä antanut siihen vastinetta.

Uudistamme aiemman lausuntomme ja vaadimme myös sen ottamista huomioon (liitteenä). Aiemmassa lausunnossamme kiinnitimme huomiota erityisesti luonnon monimuotoisuuden ja Lylyistenlahden veden laadun turvaamiseen sekä vapaan rantaviivan ja virkistysalueiden säilymisen