Länsiradan haitalliset ympäristövaikutukset

Yhteysviranomainen arvioi, että hankkeella on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia luontoon, pinta- ja pohjavesiin, maisemaan ja kulttuuriympäristöön, ilmastoon, maa- ja kallioperään sekä luonnonvarojen käyttöön. Lisäksi hankkeella arvioidaan olevan merkittäviä kielteisiä meluvaikutuksia ilman meluntorjuntaa.

Uudenmaan ELY-keskus

Ympäristöyhdistys laati Lohjan kaupunginvaltuutetuille tiivistelmän Länsirata-hankkeen kielteisistä ympäristövaikutuksista, jotka ovat olleet tiedossa vähintään vuodesta 2021 lähtien, jolloin hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) päättyi.

Väyläviraston teettämän Helsinki–Turku nopean junayhteyden ympräistövaikutusten arvioinnin aineisto on valtavan laaja ja sekavuudessaan melko vaikeaselkoinen. Laajuudestaan huolimatta siinä on merkittäviä puutteita erityisesti arvokkaiden luontokohteiden ja luontohaittojen merkittävyyden tunnistamisessa, mistä meidänkin yhdistyksemme toistuvasti jätti mielipiteensä YVA-prosessin aikana. YVA-menettelyn koko aineistoon voi tutustua ympäristöhallinnon verkkopalvelussa:

• Ympäristövaikutusten arviointi: Väyläviraston Helsinki–Turku nopea junayhteys (Ymparisto.fi)

Uudenmaan ELY-keskus, eli ratahankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteysviranomainen, on kuitenkin antanut Väyläviraston YVA-selostuksesta selkeän perustellun päätelmän. Viranomaisen perusteltu päätelmä on helppolukuinen yhteenveto hankkeen tunnistetuista ympäristövaikutuksista. Se perustuu Väyläviraston teettämään arviointiselostukseen, viranomaisarvioon sen tuloksista sekä selostuksesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. Varsinainen päätelmäosuus alkaa sivulta 14:

• Viranomaisen perusteltu päätelmä Väyläviraston täydennetystä YVA-selostuksesta: Perusteltu päätelmä Helsinki–Turku nopea junayhteys -hankkeesta (pdf), 3.12.2021.

Teimme alla olevan oman tiivistelmämme perustellusta päätelmästä ja lähetimme sen Lohjan kaupunginvaltuutetuille 27.11.2025. He ovat joulukuussa päättämässä, hyväksyykö Lohja Länsirata Oy:n radan rakentamisvaihetta koskevan osakassopimuksen.

Tiivistelmän sisältö:

• Luontovaikutukset
• Vaikutukset pintavesiin
• Vaikutukset pohjavesiin
• Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen
• Ilmastovaikutukset
• Meluvaikutukset
• Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön

Luontovaikutukset

Uudenmaan ELY-keskus on todennut, että hanke edistää luontokatoa ja haittaa EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden saavuttamista. Hankkeella on laajoja ja merkittäviä kielteisiä luontovaikutuksia, jotka pysyvät suurina, vaikka (hankkeen kustannuksia nostavia) lieventämistoimia, kuten eläinten radanylityspaikkoja, toteutettaisiinkin. Viranomainen myös arvioi kokonaisvaikutukset luontoon selvästi suuremmiksi, kuin mitä YVA-selostuksessa on esitetty. Kielteisten luontovaikutusten laajuutta lisäävät hankkeen välilliset vaikutukset maankäyttöön, sillä hanke lisää rakentamista uusilla ja koskemattomilla luontoalueilla.

Kielteiset luontovaikutukset kohdistuvat:

• Natura 2000 -verkostoon. Erityisesti Kiskonjoen latvavesien Natura-alueen osalta merkittävien heikentävien vaikutusten syntymistä alueen suojeluperusteena oleviin luonnonarvoihin ei voida estää.
• Luonnonsuojelualueisiin. Uudellamaalla ratalinjaus ylittää (eli tuhoaa) suoraan neljä suojelualuetta, joista kolme on Lohjalla (Söderkulla, Metsola ja Saarilampi). Näiden lisäksi linjauksen välittömässä läheisyydessä on useita muitakin suojelualueita.
• Suojeltaviin ja uhanalaisiin lajeihin. Ratalinjaus hävittää ja heikentää kymmenittäin liito-oravan, lepakon, viitasammakon ja vuollejokisimpukan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Näiden luontodirektiivin liitteen IV lajien lisäksi hankkeen vaikutusalueella on toki lukuisia muitakin arvokkaiden ja uhanalaisten lajien esiintymiä.
• Uhanalaisiin luontotyyppeihin. YVA-selostuksessa on tunnistettu noin 30 uhanalaista luontotyyppikuviota ratalinjaukselta. Viranomainen on kuitenkin todennut selvitykset tältä osin puutteelliseksi ja arvioi vaikutukset tätäkin haitallisemmiksi ja suuremmiksi.
• Ekologiseen verkostoon. Ratakäytävä pirstoo entisestään jo E18-moottoritien rikkomia elinympäristöjä ja luo uuden kulkuesteen eläimille. Metsää hävitetään pysyvästi 335 hehtaaria rata-alueelta ja sen suoja-alueelta.

Vaikutukset pintavesiin

Rata ylittäisi merkittäviä jokia sekä pienempiä puroja ja noroja. ELY-keskus toteaakin, että hankkeella on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia alueen pintavesiin. Lohjan ekologisesti erinomaisessa tilassa oleva Hämjoki on tunnistettu yhdeksi merkittävimmäksi vaikutusalueen vesistökohteeksi. Viranomaisen vaatimassa pienvesiselvityksessä taas tunnistettiin yksin Lohjalta viisi luonnontilaisen kaltaista noroa ratalinjaukselta.

Viranomaisen mukaan hanke vaikuttaa pintavesien laatuun ja vesieliöstöön. Merkittävimmät vaikutukset syntyvät tunnelien ja kallioleikkausten louhinnasta sekä suurten vesistösiltojen rakentamisesta. Kielteiset vaikutukset tulevat olemaan merkittäviä, koska laajan hankkeen vaikutusalueella on suuri määrä herkkiä ja luonnontilaisia pintavesikohteita.

Vaikutukset pohjavesiin

ELY-keskus on todennut, että pohjavesialueisiin kohdistuu suuria kielteisiä vaikutuksia ja että radan rakentaminen voi merkittävästi heikentää pohjaveden laatua, muuttaa pohjaveden kulkusuuntaa ja alentaa pohjaveden pinnan korkeutta. Lohjanharjun vedenhankintaa varten tärkeä, 1E-luokkaan kuuluva pohjavesialue on nimetty yhdeksi kohteeksi, johon suurimmat kielteiset vaikutukset tulevat kohdistumaan.

Lohjanharjun pohjavesialueella, Lempolan ja Lohirannan useita kilometrejä pitkien maaleikkausten kohdalla, pohjaveden alentamistarve on useita metrejä. Tämä vaikuttaa pohjavesiolosuhteisiin ja voi vaikuttaa haitallisesti vaikutusalueella olevien vedenottamoiden käyttökelpoisuuteen ja läheisyydessä olevien lähteiden virtaamiin.

Merkittävimmät haitalliset ympäristövaikutukset aiheutuvat rakentamisen yhteydessä. Suurten kielteisten vaikutusten riski on kaikilla ratalinjan pohjavesialueilla, sekä herkiksi ympäristöiksi tunnistettujen tunnelien, suurten maaleikkausten ja paineellisen pohjaveden alueilla. Radan käytön aikana pohjavesivaikutuksia voi muodostua esimerkiksi onnettomuus- tai vahinkotilanteiden seurauksena tai kasvientorjuntakemikaalien kulkeutumisesta pohjaveteen.

Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen

Espoo-Salo oikoradalle sijoittuu useita valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita. Lohjan osalta näitä ovat Korkiamäki, Palanutkallio, Orosmäki ja Kivimäki.

Ratajaksolle rakennetaan tunneleita noin 15 kilometrin matkalla ja tehdään monia mittavia kallioleikkauksia. Radan rakentamisesta syntyvien maamassojen määrä onkin erittäin suuri, ja hanke on vahvasti massaylijäämäinen. Kaikkiaan hankkeessa muodostuvista noin 17 miljoonasta maa- ja kiviaineskuutiosta pystytään arviointiselostuksen mukaan hyötykäyttämään hankkeessa noin 6 miljoonaa kuutiota (36 %), jolloin ylijäämämassoja muodostuu noin 11 miljoonaa kuutiota.

Koska kaikkea ylijäämäistä maa- ja kallioainesta ei voida hyödyntää, etsitään radan läheisyydestä soveltuvia läjitysalueita. Pahimmassa tapauksessa koko 11 miljoonan kuutiometrin ylijäämä on läjitettävä erillisille läjitysalueille. Uudenmaan ELY-keskus on huomauttanut, että läjitysalueet rinnastuvat vaikutuksiltaan maankaatopaikkoihin ja niille sijoitettavat massat jätteeksi. Näin laajassa hankkeessa läjitysalueilla voikin olla merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Hankevaihtoehtojen alueella on todettu olevan useita happamien sulfaattimaiden alueita. Viranomainen on todennut, että happamien sulfaattimaiden alueilla kaivamisen tai pohjaveden pinnan alentamisen seurauksena maaperän sisältämät sulfidit hapettuvat sulfaateiksi, minkä seurauksena vesistöihin voi päätyä hapanta sekä mahdollisesti metallipitoista valuntaa.

Ilmastovaikutukset

Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan hankkeen rakentamisen aikaiset, merkittävää kokoluokkaa olevat kielteiset ilmastovaikutukset tulevat olemaan ristiriidassa kiristyvien hiilineutraaliuteen ja edelleen nettonegatiivisuuteen pyrkivien kansallisten ja maakunnallisten ilmastotavoitteiden kanssa. Tämä tulkinta vahvistuu edelleen, kun huomioidaan päästöjä vähentävien ja hiilensidontaa lisäävien toimenpiteiden kiireellisyys ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmastovaikutusten osalta Uudenmaan ELY-keskus on todennut seuraavaa:

• Ratahankkeen hakkuut merkitsevät maankäyttöön muutosta ja käytännössä metsäalan pysyvää menettämistä.
• Radan rakentamisvaiheen kasvihuonekaasupäästöt ja hiilivarastojen menetykset tapahtuvat suhteellisen nopeasti vajaan vuosikymmenen sisään hankkeen aloittamisesta.
• Liikennöintivaiheen myönteiset kulkumuotosiirtymien vaikutukset tapahtuvat puolestaan vähitellen pitkällä vuosikymmenien mittaisella aikajänteellä.
• Pitkäkään tarkasteluväli ei muuta hanketta ilmastonäkökulmasta kannattaviksi, ellei raideliikenteen kysyntä kasva merkittävästi.
• Vaikka henkilöliikenteen kulkumuotojakaumassa tapahtuvien muutosten aiheuttamat päästövähennykset pienentävät ajan kuluessa rakentamisesta syntynyttä hiilivelkaa, hankkeen elinkaaren alkuvaiheessa syntyneen hiilivelan kattamiseen kuluu useita vuosikymmeniä, koska kulkumuotojakauman muutoksien päästövähennykset ovat suhteellisen pieniä radan rakentamisen kasvihuonekaasupäästöihin verrattuna.

Meluvaikutukset

ELY-keskus on todennut, että hankkeella on merkittäviä haitallisia meluvaikutuksia ilman meluntorjuntaa. Haitallisia vaikutuksia ei myöskään saada kokonaan poistettua edes täysimääräisellä meluntorjunnalla. Melulle altistumisen vähentäminen hyväksyttävälle tasolle vaatii sekä mittavia (eli hankkeen kustannuksia nostavia) meluntorjuntatoimenpiteitä että todennäköisesti kiinteistöjen lunastuksia.

Viranomainen myös toteaa, että hanke aiheuttaa laajoille, aiemmin meluttomille alueille kokonaan uuden melulähteen ja muuttaa näiden alueiden luonnetta pysyvästi. Ihmisten lisäksi melusta häiriintyvät ja kärsivät muutkin eläimet.

Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön

Viranomaisen arvion mukaan hankkeella on kokonaisuutena arvioiden merkittävä kielteinen vaikutus maisemaan ja kulttuuriympäristöön, sillä suunniteltu ratalinjaus kulkee valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävien maisema-alueiden ja kulttuuriympäristöjen läpi.

Radan varrella on lukuisia paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristö- ja maisemakohteita, ja Uudenmaan ELY-keskus onkin todennut, että kohteiden suuri määrä tekee niihin kohdistuvista vaikutuksista kokonaisuutena tarkasteltuna merkittäviä. Uudellamaalla vaikutukset kohdistuvat paikallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin Raatin, Hongiston ja Hämjoen alueilla – eli Lohjalle.