Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Keski-Suomen piiri

Keski-Suomi
Navigaatio päälle/pois

Kannattava ja luon­to­ys­tä­väl­li­nen metsänhoito muuttuvassa ilmastossa

Tapahtuma metsänomistajille, Äänekoski 9.11.2023

Hämärtyvässä marraskuun illassa Äänekosken Hiskinmökissä saimme kuulla, tutkijan, metsänomistajan ja metsätalouden ammattilaisen näkemyksiä siitä, miten metsänhoito voisi olla sekä taloudellisesti kannattavaa, että luonnon monimuotoisuutta tukevaa. Keinoja on paljon, mutta metsänomistajilla ei välttämättä ole näistä laajasti tietoa. Puhujien yhteinen huolenaihe oli myös vesistöjen tila, jota metsäojitukset ovat merkittävästi heikentäneet.

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen yliopistonlehtori Panu Halme mukaan metsäluonnon monimuotoisuudelle haitallisia ovat suuret, yhtenäiset, yksipuolisesti käsitellyt metsät. Tutkimusten mukaan paras ratkaisu on, jos yksi kolmasosa metsistä on suojeltu, yksi kolmasosa on jatkuvapeitteisessä ja yksi kolmasosa jaksollisessa metsänkasvatuksessa.

Metsänhoidolla on suuri vaikutus myös muihin elinympäristöihin, erityisesti vesistöihin. Vesistöjen ja muiden arvokohteiden ympärille tulee jättää riittävä suojavyöhyke. Halmeen ryhmän tutkimusten mukaan 15 metrin suojavyöhyke esimerkiksi puron rannasta ei riitä, koska siihen tulee paljon tuulenkaatoja ja metsä jää liian harvaksi. Tällöin ilmankosteus – ja lämpötilaolosuhteet muuttuvat niin paljon, etteivät monet kasvit, sammalet ja käävät enää selviä. 30 metrin käsittelemätön suojavyöhyke molemmin puolin puroa on suositeltava.

Halmeen mukaan ojitus on Suomen metsätalouden ehdottomasti tärkein ympäristöhaaste. Halmeen tutkimusryhmä kävi läpi 30 vuotta sitten inventoituja arvokkaita pienvesikohteita. Arvokkaiden purojen pituudesta 82 % ja kaikista pienvesikohteista 46 % oli metsäojitusten pilaamia.

Metsänomistaja Pekka Lehmosen mukaan metsäluonnon monimuotoisuus ja vesistöjen suojeleminen ovat hyvin sovitettavissa yhteen metsähoidon kanssa. Metsänhoitosuunnitelmia tehdessä on tärkeää ottaa nämä periaatteet huomioon ja soveltaa niitä käytäntöön kunkin tilan ominaispiirteet huomioiden.

Lehmonen nosti esiin myös puutavaran laadun ja kierrätti yleisön joukossa näytteitä eri tavoin kasvaneista puista. Kestävyysominaisuuksiltaan lujaa sahatavarapuuta saadaan hitaasti alikasvustona kasvaneista taimista, joihin muodostuu kestävä sydänpuu. Harventamisen jälkeen puun kasvu nopeutuu selvästi ja voi jatkua hyvänä satavuotiaallakin puulla. Tukkipuuta voidaan käyttää pitkäikäisten puutuotteiden raaka-aineena, jossa se säilyy hiilivarastona kauan.

Puun arvokasvua Lehmonen demonstroi pitkittäisen lieriön laskukaavalla muuttaen kasvun tilavuudeksi. Esimerkiksi 27 metriä korkea ja halkaisijaltaan 70 cm kuusi 1 millimetrin luston vuosikasvulla kasvaa tilavuudeltaan 30 litraa vuodessa kun vastaavasti 6 metrisen taimen lisäkasvu on vain 1 litra vuodessa. Hiilensidontaan tällä on siten merkittävä vaikutus, koska isot puut – sen lisäksi, että ne ovat jo merkittäviä hiilivarastoja – sitovat enemmän hiiltä itseensä kuin pienet, vaikka taimien suhteellinen kasvu vuodessa puun tilavuuteen on suurempi. 

Luonnonhoidon asiantuntija Jarmo Laitinen Keski-Suomen Metsäkeskuksesta esitteli metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen tarkoitettuja ympäristötukia ja luonnonhoitohankkeita. METSO-ohjelma tarjoaa metsänomistajalle mahdollisuuden suojella luonnontilaista tai sen kaltaista metsää pysyvästi tai 20 vuoden ajaksi ELY-keskuksen kautta verotonta korvausta vastaan. Metsäkeskuksen kautta voi tehdä ympäristötukisopimuksen kymmeneksi vuodeksi tai saada rahoitusta luonnonhoitohankkeelle. Luonnonhoitohankkeet ovat pääsääntöisesti olleet monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä, metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamista sekä metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämistä tai korjaamista.

Talousmetsien luonnonhoidon tärkeimpiä menetelmiä ovat Laitisen mukaan metsälaissa määriteltyjen monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen säilyttäminen, säästöpuiden jättäminen ja vesiensuojelu. Säätöpuiden määrä on tänä vuonna uusien ohjeistusten myötä noussut vuosikymmenen alun neljästä kuutiosta hehtaarilla 7,5 kuutioon elävillä ja kuolleilla puilla puolestatoista kuutiosta noin kahteen kuutioon hehtaarilla.

Esitykset toivat varmasti monille tärkeää tietoa ja pohtimista. Illan fasilitoi osaavasti Silva ry:n puheenjohtaja Sampo Manninen. Tästä on hyvä jatkaa luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen kuntoa huomioivan metsänhoidon jalkauttamista metsänomistajille. Tietoa on yhä paremmin saatavilla ja vaihtoehtojakin alkaa olla tarjolla metsänhoidon palvelujen tarjoajissa. Tapahtuman tallenne on katsottavissa Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin YouTube kanavalla https://www.youtube.com/channel/UCjGRvb11P6ie6wEBSSjLkCg

Voit lukea pitemmän version illan esityksistä tästä