Uudenmaan maakuntaohjelma

Lausunnot

–

2.11.2025

On positiivista, että ympäristöasiat on nostettu yhdeksi maakuntaohjelman kolmesta painopisteestä. Jotta kirjaukset muuttuvat käytännön toimiksi, niiden toteutumista pitää arvioida kunnollisilla mittareilla. Uudellamaalla tulee huolehtia siitä, että sekä ilmastotavoitteissa että luonnon monimuotoisuuden parantamisessa edistytään samaan aikaan. Monimuotoinen luonto kaupungeissa ja maaseudulla tukee parhaiten myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista.

Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto Uudenmaan maakuntaohjelmasta

On positiivista, että ympäristöasiat on nostettu yhdeksi maakuntaohjelman kolmesta painopisteestä. Jotta kirjaukset muuttuvat käytännön toimiksi, niitä koskevien mittareiden tulee olla riittävän monipuolisia ja konkreettisia. Ympäristöviisas Uusimaa -painopisteen mittarit ovat ilmastopäästöjen osalta riittävät, mutta muiden ympäristökysymysten osalta luontopositiivisuutta ei voi mitata vain luonnonsuojelualuiden pinta-alaa arvioimalla. Muita relevantteja mittareita olisivat esimerkiksi vesistöjen tila, lajiston uhanalaisuus ja maankäytön muutokset. Jos tarkastelu kohdistuu vain luonnonsuojelualueisiin, mittari voi antaa täysin väärän kuvan tavoitteiden saavuttamisesta. Luonnonsuojealueiden määrä voi nimittäin kasvaa samaan aikaan, kun luonnon tila Uudellemaalla heikkenee kokonaisuudessaan. On myös syytä huomata, että vaikka ohjelmassa käsitellään runsaasti ilmastonmuutokseen sopeutumista, siihen liittyviä mittareita ei ole. Tähän liittyen olisi monia helppoja mittareita, kuten latvuspeittävyyden muutos taajamissa.

Ohjelmassa todetaan, että energian riittävyyden varmistaminen on haaste tulevaisuudessa. Tässä pitää ottaa huomioon myös oikeudenmukaisuus Uudenmaan ja muun Suomen välillä. Ei voi olla niin, että Uudellemaalle rakennetaan valtavasti sähköä kuluttavia vihreän siirtymän teollisuuslaitoksia, joiden tarvitsema sähkö tuotetaan Pohjois-Suomen erämaihin sijoitettavilla tuulipuistoilla. Energiantuotannon haittojen pitää ensisijaisesti kohdistua niille alueille, joilla energiaa käytetään ja siitä saadaan taloudellista hyötyä.

Vihreän siirtymän hankkeet tulee myös Uudellamaalla toteuttaa siten, etteivät ne aiheuta luontokatoa. Maakuntaohjelmassa onkin tärkeä kirjaus siitä, että hankkeet tulee sijoittaa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Vihreän siirtymän hankkeet on lisäksi toteutettava siten, että ne tuottavat ilmastohyötyjä heikentämättä luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi vetytaloushankkeita ei voida toteuttaa vain sillä markkinalogiikalla, että sähkö on tällä hetkellä Suomessa halpaa. Datakeskushankkeita ei tule kutsua vihreäksi siirtymäksi.

Uudenmaan metsien hiilinieluja ja monimuotoisuutta on lisättävä määrätietoisesti. Nämä tavoitteet tukevat toisiaan, sillä liian nopea metsien hakkuukierto on haitallista sekä nieluille että luonnon monimuotoisuudelle. Metsänhoidon käytäntöjä tulee ohjata kestävämpään suuntaan ja samalla kasvattaa luonnonsuojelualueiden määrää maakunnassa. Monimuotoinen luonto sekä kaupungeissa että maaseudulla tukee parhaiten myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista.

Ohjelmassa halutaan kehittää luontomatkailua ja nähdään potentiaalia matkailijoiden houkuttelemisessa ”Uudenmaan viileämmälle ilmastovyöhykkeelle”. Tämä on täysin ristiriidassa ohjelman hiilinegatiivisuustavoitteiden kanssa. On kestämätöntä lennättää fossiilisilla polttoaineilla Suomeen turisteja, jotka eivät voi enää lomailla eteläisemmän Euroopan painajaismaisissa helteissä.

Maakuntaohjelmaan voi tutustua tarkemmin Uudenmaan liiton sivuilla.