Uudenmaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma

Lausunnot

–

27.11.2025

Yhdistys on tyytyväinen siihen, että varautuminen ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen otetaan vakavasti Uudenmaan liitossa. Vaikka päästöt saataisiin nopeaan laskuun, eteläisen Suomen ilmasto tulee joka tapauksessa muuttumaan merkittävästi jo kuluvan vuosisadan aikana. Erityisesti talvien lauhtuminen ja muuttuminen sateisemmiksi sekä kesän helle- ja kuivuuskausien voimistuminen aiheuttavat merkittäviä ongelmia luonnolle ja yhteiskunnalle.

Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto Uudenmaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta

Yhdistys on tyytyväinen siihen, että varautuminen ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen otetaan vakavasti myös Uudenmaan liitossa. Vaikka päästöt saataisiin globaalisti nopeaan laskuun, eteläisen Suomen ilmasto tulee joka tapauksessa muuttumaan merkittävästi jo kuluvan vuosisadan aikana. Erityisesti talvien lauhtuminen ja muuttuminen sateisemmiksi sekä kesän helle- ja kuivuuskausien voimistuminen aiheuttavat merkittäviä ongelmia luonnolle ja yhteiskunnalle. Vaikka varautuminen ja sopeutuminen on äärimmäisen tärkeää, samaan aikaan tulee tehdä kaikki voitava päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Yksi tärkeimmistä asioista on sopeutuminen sateen lisääntymiseen. Taajamien ulkopuolella valumia pitää hidastaa tukkimalla suo- ja metsäojia. Uudellamaalla esimerkiksi Tuusulan Tuomalansuolla ja Pornaisten Lampisuolla suojelualueiden viereiset ojitukset uhkaavat heikentää niiden vesitaloutta. Maakuntakaavassa voisi osoittaa alueita, joilla suo- ja metsäojien tukkimista olisi tarkoituksenmukaista edistää. Maatalouden aiheuttamat fosforipäästöt Vantaanjoen alueella ovat suuria. Niitä voi vähentää suojavyöhykkeitä lisäämällä ja kipsikäsittelyä jatkamalla.

Kaupungeissa sateiden lisääntymiseen tulee varautua huolehtimalla siitä, että vettä imevien ja viivyttävien pintojen määrä ei vähenny vaan paremminkin lisääntyy tulevaisuudessa. Tarvitaan puisto- ja metsäalueita mutta myös erilaisia hulevesirakenteita vastaamaan lisääntyneeseen sadantaan. Nämä ratkaisut tukevat myös luonnon monimuotoisuutta, ja hulevesialtailla voi pesiä yllättävänkin runsas lintulajisto.

Varautuminen helleaaltoihin on Uudenmaan kaupungeissa puutteellista. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on johtanut lämpöä imevien pintojen lisääntymiseen ja kasvillisuuden vähentymiseen. Lämpösaarekeilmiön torjumiseksi tarvitaan enemmän puita ja muuta kaupunkivihreää myös keskustoihin ja kerrostaloalueille.

Monimuotoinen luonto kestää parhaiten ilmastonmuutosta. Luonnonsuojelualueiden määrää Uudellamaalla pitää nostaa kunnianhimoisesti, ja samalla tulee huolehtia siitä, että myös talousmetsien hoito on kestävää luonnon monimuotoisuuden kannalta. Suojelualueiden kytkeytyneisyydestä on tärkeää huolehtia erityisesti väylä- ja voimajohtohankkeiden yhteydessä. Ekologinen kompensaatio on tehokas työkalu kaavoittamisesta ja rakentamisesta syntyvien luontohaittojen vähentämiseen, ja Uudenmaan liiton tulee edistää sen käyttöönottoa alueen kunnissa.

Oikeudenmukainen sopeutuminen ja varautuminen ilmastonmuutokseen vaatii riittävää rahoitusta. Metsänomistajat ja maanviljelijät tarvitsevat taloudellista tukea tässäkin lausunnossa ehdotettujen toimien toteuttamiseen. Monimuotoinen luonto tarjoaa kuitenkin parhaita ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja varautumiseen. Tämän johdosta esimerkiksi kaupunkimetsän taloudellista arvoa ei tule laskea vain raaka-ainelähteenä tai tonttimaana. Huomioon on otettava ne taloudellisetkin hyödyt, joita puusto tarjoaa niin rankkasateiden kuin helleaaltojen aikana.

Sopeutumissuunnitelmasta puuttuvat laadulliset ja määrälliset mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan. Vaikka suunnitelmassa on listattu runsaasti toimenpiteitä, ne uhkaavat jäädä toteutumatta, jos niitä ei konkretisoida mitattavien tavoitteiden kautta. Olisi myös aiheellista täsmentää sitä, miten kunnat, elinkeinoelämä ja kansalaiset sitoutetaan tavoitteiden ja toimenpiteiden taakse. Organisaatioilla on jo runsaasti tietoa ilmastonmuutokseen liittyvän varautumis- ja sopeutumistoiminnan tarpeellisuudesta, mutta monelle kansalaiselle asia on vielä varsin uusi. Suunnitelmassa on syytä ottaa huomioon julkisen keskustelun ja tiedotustoiminnan tarpeellisuus, jotta tutkimuksesta nouseva tieto ja toimenpiteiden tarve tulisivat yleisesti tunnetuiksi ja sitä kautta hyväksytyiksi.

Suunnitelmaan voi tutustua tarkemmin Uudenmaan liiton sivuilla.