Tiilitehtaankatu 5, ehdotusvaihe
–
Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto Tiilitehtaankatu 5:n asemakaavamuutoksen ehdotuksesta
Kuten yhdistys aiemmassa lausunnossaan totesi, hanke on jälleen yksi valitettava esimerkki virkistysalueen kaavoittamisesta muuhun käyttöön. Alueella kulkee myös viherkaavaan merkitty tärkeä etelä-pohjoissuuntainen viheryhteys.
Valtaosa suunnittelualueesta on tasamaata, jolla kasvaa heinäkasveja ja nuorta puustoa. Juuri tämä alue on varattu nykyisessä asemakaavassa hulevesien viivytystä varten, ja se soveltuu pääosin muutettavaksi toimitilarakennusten korttelialueeksi. Alueen pohjois- ja länsiosissa kaavaan liittyy ongelmia, jotka on mahdollista ratkaista siten, että rakentaminen sijoittuu alueen itäosaan.
Aivan suunnittelualueen pohjoisosassa maasto nousee ja puusto muuttuu huomattavasti vanhemmaksi. Tästä noustaan mäelle, joka muodostaa Kumitehtaanpuiston lähivirkistysalueen. Mäen rinne tulisi rajata kaava-alueen ulkopuolelle ja jättää lähivirkistysalueeksi. Näin vältettäisiin rinteen kaivaminen pois rakennusten tieltä, eikä Kumitehtaanpuisto päättyisi äkkijyrkkään ja eroosioherkkään kaivantoon. Pois rinteeltä rajattu tontti mahdollistaisi myös viherkaavassa merkityn pohjois-eteläsuuntaisen viheryhteyden paremman toimivuuden. Jos asemakaava toteutetaan ehdotuksen mukaisena, viheryhteys kaventuu lähes olemattomaksi kaavoitettavan alueen pohjoispäässä.
Pelkkä Nissinoja ei riitä viheryhteydeksi myöskään alueen eteläosissa. Ojan reunat ovat äkkijyrkät kasvaen puita ja pensaita (kuva 1). Länsipuolella on heti aita ja sen takana teollisuusalue. Mikään isompi eläin ei valitse tuollaista reittiä. Kumitehtaanpolun varteen merkitty istutettava tontin osa on tarkoitettu leventämään viheryhteyttä, mutta kuusi metriä leveä kaistale on liian kapea. Kaava myös mahdollistaa istutusten tekemisen tontin aidan sisäpuolelle, mikä heikentäisi viheryhteyttä oleellisesti. Tämä täytyy estää kaavamerkinnöin. Kumitehtaanpolun varteen tarvitaan kunnollinen kaistale luonnonmetsää, eikä sitä pidä korvata tuijien ja tuivioiden kaltaisilla vieraslajeilla.
Kaavaan voi tutustua tarkemmin Keravan kaupungin sivuilla Tiilitehtaankatu 5 (2411).
Ajankohtaista
-
Uudenmaan maakuntaohjelma
On positiivista, että ympäristöasiat on nostettu yhdeksi maakuntaohjelman kolmesta painopisteestä. Jotta kirjaukset muuttuvat käytännön toimiksi, niiden toteutumista pitää arvioida kunnollisilla mittareilla. Uudellamaalla tulee huolehtia siitä, että sekä ilmastotavoitteissa että luonnon monimuotoisuuden parantamisessa edistytään samaan aikaan. Monimuotoinen luonto kaupungeissa ja maaseudulla tukee parhaiten myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista.LUE LISÄÄ: Uudenmaan maakuntaohjelma -
Eteläisen Jokilaakson osayleiskaava, ehdotusvaihe
Keravan ympäristönsuojeluyhdistys antoi Eteläisen Jokilaakson osayleiskaavan luonnoksesta lausunnon, jossa suositeltiin hankkeesta kokonaan luopumista. Yhdistys toistaa saman kannan tässä lausunnossaan. Alueen rakentamisella on merkittävät haitalliset luontovaikutukset, jotka pitää ensisijaisesti pyrkiä minimoimaan. Jos tämä ei ole mahdollista kaikilta osin, syntynyt luontokato tulee kompensoida täysimääräisesti.LUE LISÄÄ: Eteläisen Jokilaakson osayleiskaava, ehdotusvaihe -
Koillis-Kytömaa, ehdotusvaihe
LUE LISÄÄ: Koillis-Kytömaa, ehdotusvaihe
Kytömaan metsät ovat lähes kadonneet viimeisen 15 vuoden aikana. Jatkuva rakentaminen metsäalueille aiheuttaa Keravalla merkittävää luontokatoa ja on ristiriidassa Keravan viherkaupunkibrändin kanssa. Koillis-Kytömaan asemakaava tulee hylätä ja alue kaavoittaa kokonaisuudessaan lähivirkistysalueeksi ja suojaviheralueeksi. Metsät suojaavat Kytömaan suota ja lähdettä ja toimivat meluesteenä ja virkistysalueena Kytömaan asukkaille.