Avoimet peltomaisemat ovat kuuluneet Keravanjoen varteen vuosisatojen ajan, mutta niiden määrä on nopeasti vähentymässä. Postlarin asemakaava jatkaa tätä trendiä. Olemassa olevien työpaikka-alueiden kehittäminen on kestävämpää kaavoituspolitiikkaa kuin uusien alueiden perustaminen asutuksen naapuriin ja perinnemaisemiin.
Postlarin asemakaavan tarkoituksena on työpaikka-alueen rakentaminen peltoalueelle Kytömaantien ja pääradan väliin. Avoimet peltomaisemat ovat kuuluneet Keravanjoen varteen vuosisatojen ajan, mutta niiden määrä on nopeasti vähentymässä. Postlarin asemakaava jatkaa tätä trendiä. Muuttamalla pellot työpaikka-alueeksi menetetään avoimen perinnemaiseman arvo ja kymmenkunta hehtaaria hyvää viljelysmaata.
Kaupungin suunnitelmissa on kaavoittaa asuinalue Kytömaantien itäpuolelle. Tien toisella puolella oleva työpaikka-alue tuskin lisäisi alueen vetovoimaa, joka on osoittautunut verrattain vähäiseksi jo Kivisillan asuinalueen yhteydessä. Olemassa olevien työpaikka-alueiden kehittäminen on kestävämpää kaavoituspolitiikkaa kuin uusien alueiden perustaminen asutuksen naapuriin ja perinnemaisemiin.
Alueen eteläosan läpi virtaa oja kohti Keravanjokea. Ojaa ei tule ohjata putkeen maan alle, jotta virtaveteen liittyvä luonnon monimuotoisuus säilyy. Ojan eteläpuolella olevalle alueelle voisi perustaa niityn hyönteisten, lintujen ja Kivisillan alueen asukkaiden iloksi.
Arkkitehti Kari Martikainen hahmotteli Keravan asemanseudun tulevaisuutta mielipidekirjoituksessaan (K-U 9.3.). Martikaisen havainnekuvasta paljastunee syy siihen, miksi pysäköintitaloa suunnitellaan nyt Keravan asemapuiston tilalle eikä nykyisten parkkialueiden paikalle. Taustalla näyttäisi olevan se, että kaupunki ja valtio myyvät pysäköintialueet mieluummin kerrostalotonteiksi.
Arviointiselostuksessa on päädytty suosittelemaan Nikkilän eteläpuolista linjausta jatkokäsittelyyn. Keravan ympäristönsuojeluyhdistys on myös eteläisen vaihtoehdon kannalla. Sen etuna ovat vähäisemmät vaikutukset asumiseen ja ympäristöön, vaikka nämä vaikutukset ovatkin kielteisiä. Valittiinpa Itäradan toteuttamiseen mikä linjaus hyvänsä, rataa ei voi perustella ilmastohyödyillä.
Ratasuunnitelmaan kuuluu useiden radan läheisyydessä kulkevien ojien perkaaminen. Ojia tulee perata vain välttämättömiltä osin ja minimoida alavirtaan syntyvät haitat. Väylävirasto voisi osoittaa toimintansa vastuullisuuden tekemällä alueen virtavesiin toimia, jotka kompensoivat perkaamisesta aiheutuvat haitat ja parantavat taimenen edellytyksiä nousta Myllypuroon kutemaan.