Keskusaukion pohjoissivu on perinteisesti kaupungin arvokkain paikka. Tämän takia Paasikivenkatu 1–3:n kaavahankkeella on sellaista kaupunkikuvallista merkitystä, jota keskimääräisellä kaavamuutoksella ei ole.
Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto Paasikivenkatu 1–3:n asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Keskusaukion pohjoissivu on perinteisesti kaupungin arvokkain paikka. Tämän takia Paasikivenkatu 1–3:n kaavahankkeella on sellaista kaupunkikuvallista merkitystä, jota keskimääräisellä kaavamuutoksella ei ole. Paikka edellyttää poikkeuksellisen korkeatasoista arkkitehtuuria, jolla uudisrakentaminen saadaan sovitettua Keravan aukiota ympäröivään rakennuskantaan, Aurinkomäen viheralueeseen ja koillisessa Tomtebon huvilaan. Oleellista ei ole niinkään kerrosmäärä kuin se, millaisia taloja alueelle rakennetaan. Hyvällä suunnittelulla voisi vaikuttaa myös siihen, miten talot varjostavat Aurinkomäen puistoa. Erityisesti Keravan aukion laidalla pitäisi olla kaupungin näyttävin rakennus eikä suinkaan aivan tavallinen, keskinkertainen kerrostalo.
Jos paikalle rakennetaan tavanomaisia kerrostaloja, menetetään samalla mahdollisuus myös keskustan vetovoiman lisäämiseen. Vetovoimaa voidaan lisätä myös rakentamalla taloihin riittävän suuret ja käyttökelpoiset liiketilat. Katualueita suunnitellessa on mietittävä uusiksi myös pyörätien sijoittelu. Nykyinen ratkaisu ei ole toimiva, koska pyörätie aurataan talvisin täyteen lunta, mikä pakottaa pyöräilijät jalankulkijoiden sekaan.
On positiivista, että ympäristöasiat on nostettu yhdeksi maakuntaohjelman kolmesta painopisteestä. Jotta kirjaukset muuttuvat käytännön toimiksi, niiden toteutumista pitää arvioida kunnollisilla mittareilla. Uudellamaalla tulee huolehtia siitä, että sekä ilmastotavoitteissa että luonnon monimuotoisuuden parantamisessa edistytään samaan aikaan. Monimuotoinen luonto kaupungeissa ja maaseudulla tukee parhaiten myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista.
Valtaosa suunnittelualueesta on tasamaata, jolla kasvaa heinäkasveja ja nuorta puustoa. Juuri tämä alue on varattu nykyisessä asemakaavassa hulevesien viivytystä varten, ja se soveltuu pääosin muutettavaksi toimitilarakennusten korttelialueeksi. Alueen pohjois- ja länsiosissa kaavaan liittyy ongelmia, jotka on mahdollista ratkaista siten, että rakentaminen sijoittuu alueen itäosaan.
Keravan ympäristönsuojeluyhdistys antoi Eteläisen Jokilaakson osayleiskaavan luonnoksesta lausunnon, jossa suositeltiin hankkeesta kokonaan luopumista. Yhdistys toistaa saman kannan tässä lausunnossaan. Alueen rakentamisella on merkittävät haitalliset luontovaikutukset, jotka pitää ensisijaisesti pyrkiä minimoimaan. Jos tämä ei ole mahdollista kaikilta osin, syntynyt luontokato tulee kompensoida täysimääräisesti.