Keskusaukion pohjoissivu on perinteisesti kaupungin arvokkain paikka. Tämän takia Paasikivenkatu 1–3:n kaavahankkeella on sellaista kaupunkikuvallista merkitystä, jota keskimääräisellä kaavamuutoksella ei ole.
Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto Paasikivenkatu 1–3:n asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Keskusaukion pohjoissivu on perinteisesti kaupungin arvokkain paikka. Tämän takia Paasikivenkatu 1–3:n kaavahankkeella on sellaista kaupunkikuvallista merkitystä, jota keskimääräisellä kaavamuutoksella ei ole. Paikka edellyttää poikkeuksellisen korkeatasoista arkkitehtuuria, jolla uudisrakentaminen saadaan sovitettua Keravan aukiota ympäröivään rakennuskantaan, Aurinkomäen viheralueeseen ja koillisessa Tomtebon huvilaan. Oleellista ei ole niinkään kerrosmäärä kuin se, millaisia taloja alueelle rakennetaan. Hyvällä suunnittelulla voisi vaikuttaa myös siihen, miten talot varjostavat Aurinkomäen puistoa. Erityisesti Keravan aukion laidalla pitäisi olla kaupungin näyttävin rakennus eikä suinkaan aivan tavallinen, keskinkertainen kerrostalo.
Jos paikalle rakennetaan tavanomaisia kerrostaloja, menetetään samalla mahdollisuus myös keskustan vetovoiman lisäämiseen. Vetovoimaa voidaan lisätä myös rakentamalla taloihin riittävän suuret ja käyttökelpoiset liiketilat. Katualueita suunnitellessa on mietittävä uusiksi myös pyörätien sijoittelu. Nykyinen ratkaisu ei ole toimiva, koska pyörätie aurataan talvisin täyteen lunta, mikä pakottaa pyöräilijät jalankulkijoiden sekaan.
Arkkitehti Kari Martikainen hahmotteli Keravan asemanseudun tulevaisuutta mielipidekirjoituksessaan (K-U 9.3.). Martikaisen havainnekuvasta paljastunee syy siihen, miksi pysäköintitaloa suunnitellaan nyt Keravan asemapuiston tilalle eikä nykyisten parkkialueiden paikalle. Taustalla näyttäisi olevan se, että kaupunki ja valtio myyvät pysäköintialueet mieluummin kerrostalotonteiksi.
Arviointiselostuksessa on päädytty suosittelemaan Nikkilän eteläpuolista linjausta jatkokäsittelyyn. Keravan ympäristönsuojeluyhdistys on myös eteläisen vaihtoehdon kannalla. Sen etuna ovat vähäisemmät vaikutukset asumiseen ja ympäristöön, vaikka nämä vaikutukset ovatkin kielteisiä. Valittiinpa Itäradan toteuttamiseen mikä linjaus hyvänsä, rataa ei voi perustella ilmastohyödyillä.
Ratasuunnitelmaan kuuluu useiden radan läheisyydessä kulkevien ojien perkaaminen. Ojia tulee perata vain välttämättömiltä osin ja minimoida alavirtaan syntyvät haitat. Väylävirasto voisi osoittaa toimintansa vastuullisuuden tekemällä alueen virtavesiin toimia, jotka kompensoivat perkaamisesta aiheutuvat haitat ja parantavat taimenen edellytyksiä nousta Myllypuroon kutemaan.