Lentoradan täydennetty YVA-selostus

Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen mielipide Lentoradan täydennetystä YVA-selostuksesta

Hankkeen merkitys

Lentoradan rakentamista perustellaan parempien liikenneyhteyksien luomisella Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja pääradan kapasiteetin lisäämisellä. Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ei kannata investointeja, joilla edistetään lentoliikennettä. Kansainväliset sopimukset tähtäävät fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiseen 30 vuoden kuluessa, mutta näköpiirissä ei ole mitään tekniikkaa, jolla tähän tavoitteeseen voisi päästä lentämisen osalta. Lentoradan rakentaminen vain lisäisi lentämistä ja hiilidioksidipäästöjä. Pääradan kapasiteetin lisäämiseen on tutkittava vaihtoehtoisia tapoja Lentoradan sijaan.

Ratahankkeita perustellaan tyypillisesti niiden tuomilla ilmastohyödyillä. Lentoradan täydennetyn arviointiselostuksen mukaan radan vaikutus liikenteen päästöihin on vähäinen myönteinen. Radan rakentamisen päästöt ovat kuitenkin valtavat verrattuna käytön aikaisten päästöjen vähentymiseen. Täydennetyssä arviointiselostuksessa asiasta ei ole tehty uusia laskelmia, mutta alkuperäisen vuoden 2023 arviointiselostuksen mukaan radan rakentamisen ja kunnossapidon aikaiset päästöt ovat 462 000 tonnia CO₂ ekv. Arviointiselostuksen mukaan Lentorata vähentäisi 30 vuoden aikana liikenteen päästöjä 21 000 tonnia. Näin ollen yksistään rakennusaikaisten ja kunnossapidon päästöjen hyvittämiseen kuluisi aikaa 660 vuotta. On myös huomioitava, että maaperän hiilivaraston koon vakiintumiseen kuluu rakennustöiden jälkeen satoja vuosia.

Haitat asukkaille

Aiemmassa suunnitelmassa Lentoradan tunnelin suuaukkoa kaavailtiin Kytömaalle. Nostimme mielipiteessämme 20.12.2023 esille niitä ongelmia, joita tämän linjauksen toteuttamiseen liittyisi. Nyt tunnelin suuaukkoa on siirretty joitakin kilometrejä etelään Kanniston kohdalle. Tämä sijoituspaikka ei ole edellistä parempi, koska se aiheuttaa merkittäviä rakentamisen ja käytön aikaisia haittoja Keravan asukkaille ja uhkaa heikentää Nissinojan tilaa.

Keravan eteläosien asukkaat ovat yleisötilaisuuksissa tuoneet julki huolensa Lentoradan vaikutuksista asuntojen arvoon ja viihtyvyyteen. Todellinen asuntoihin kantautuva runkomelu selviää vasta radan valmistuttua, mikä aiheuttaa merkittävää epävarmuutta asukkaille. Tunnelin kohdalle osuvat maalämpökaivot muuttuvat käyttökelvottomiksi, mistä aiheutuvat kustannukset tulee korvata asukkaille täysimääräisesti.

Lentoradan tunnelin suuaukko sijoittuu uusissa suunnitelmissa pääradalle Kanniston liikenneympyrän eteläpuolelle. Koska alue on savimaata, suuaukon eteläpuolelle on rakennettava betonitunneli ja pohjoispuolelle betonikaukalo, jossa raiteet kulkevat. Yksi pääradan raiteista on siirrettävä Savion ja Keravan asemien välillä radan länsipuolelle, minkä takia siltoja joudutaan leventämään ja joitain rakennuksia purkamaan Saviontien ja radan välistä. Tämän kaiken toteuttaminen vilkkaasti liikennöidylle pääradalle vaatii valtaisat rakennustyöt, jotka kestävät vuosia. Paaluttamisesta syntyvät meluhaitat olisivat asukkaille kohtuuttomat erityisesti, jos niitä tehtäisiin raideliikenteen takia yöaikaan. Melun lisäksi asukkaat saisivat kärsiä pölyhaitoista ja raskaasta työmaaliikenteestä. Hanke ei ole toteuttamiskelpoinen, mutta jos siihen kuitenkin ryhdyttäisiin, rakentamisen aikaisia haittoja asukkaille tulisi pienentää kaikin keinoin.

Radan valmistuttua se lisäisi liikennemelua alueella, jossa kärsitään jo valmiiksi juna-, auto- ja lentoliikenteen melusta. Radalle on suunniteltu meluesteitä, ja ne tuleekin toteuttaa riittävässä laajudessa koko sillä alueella, johon melun vaikutukset ulottuvat.

Keravalle olisi tulossa yksi kuilu Tiilitehtaankadun ja Tehtaanmäenkadun kulmaukseen. Paikka on hyvin ongelmallinen, koska se sijaitsee aivan asuntoalueen ja päiväkodin leikkipuiston vieressä. Välittömästi kuilun pohjoispuolella sijaitsee Tehtaanmäen kaupunkikuvallisesti arvokas asuinalue. Tälle kuilulle tulee etsiä vaihtoehtoista paikkaa hieman pohjoisempaa Jäspilän teollisuusalueelta.

Vaikutukset Nissinojaan

Noin 500 metrin pituista osaa Nissiojasta ollaan siirtämässä Saviontien ja pääradan väliin (yläosan putkiosuus aivan tien länsireunaan). Suunnitelman toteuttaminen tuntuu kuitenkin lähes mahdottomalta. Paikka on todella ahdas. Se on toki tiedostettu, koska hankkeen tieltä oltaisiin purkamassa vastarakennettuja varastoja.

Keravan vanha kansa muistaa, että Nissinoja oli 60 vuotta sitten nimeltään Nissinjoki. Uoma oli leveä ja runsasvetinen. Sompion kohdalla sijaitsi mattolaituri, ja joesta saatiin monenlaista kalaa. Sittemmin rakentaminen ja vesiuomien uudelleenohjaukset ovat muuttaneet Nissinojan vähävetiseksi. Ojaa on kaiveltu ja oikaistu, ja pääosa siitä virtaa teollisuusalueiden läpi. Rannat ovat vahvasti pusikoituneet ja virkistyskäyttö on vähäistä. Sompion alueella oja on pitkältä matkalta ohjattu kulkemaan suorassa betonikourussa. Alajuoksulla on Klondyken jälkeen Tiilitehtaankadun kohdalla pitkähkö putkiosuus ennen Nissinojan yhtymistä Savionojaan. Jokitalkkarien mukaan Nissinojasta on löytynyt sähkökalastuksessa kaloja, ei kuitenkaan taimenia.

Nissinojan siirtämisessä pääradan länsipuolelle olisi se hyvä puoli, että kun oja nyt alittaa radan kolme kertaa, jatkossa alituksia olisi vain yksi. Tällöin kalojen liikkuminen helpottuisi. Huonoa on se, että siirrettävän osan eliöstö tuhoutuu kokonaan. Suunnitelmista ei käy ilmi sitä, mitä kuiville jäävälle uomalle tapahtuu. Tukitaanko oja päistään ja jätetään pitkulainen lampi? Vai peitetäänkö uoma? Rankennetaanko sen päälle jotain?

Kartalla Nissinojan siirretty osa näyttää hyvin suoralta. Sellainen se ei saa olla missään nimessä. Uoman pitää mutkitella, siinä pitää olla reiluja syvennyksiä, kivikkoisia koskiosuuksia ja sorastuksia. Hyvällä suunnittelulla siitä olisi mahdollisuus rakentaa hieno maisemaelementti. Vantaan Korsossa on Rekolanojan yläosaan tehty näyttävä kunnostus, ja taimen on hyväksynyt sen olinpaikakseen. Teoriassa taimenen nousu olisi mahdollista Nissinojaankin.

Alle puolet siirretyn Nissinojan osuudesta on merkitty avouomaksi. Sekä ylä- että alaosaan on piirretty putkiosuudet. Putket ovat huonoja, koska ne lisäävät virtausta aiheuttaen eroosiota. Silloin veden nopean poistumisen takia yläpuolisen virran osa kärsii vähävetisyydestä. Ei ole tietoa siitä, uskaltaako esimerkiksi taimen uida pitkän pimeän putken läpi. Uusia putkiosuuksia ei pidäkään rakentaa.

Jos Lentorata rakennetaan, se ei saa heikentää Nissinojan tilaa, vaan ojaa tulee kunnostaa koko Lentoradan vaikutusalueella. Samassa yhteydessä Keravan kaupungin tulee laatia Nissinojan kokonaiskunnostussuunnitelma. Se olisi vähävetisen kaupungin velvollisuus.