Kytömaan metsät Keravalla ovat rakentamisen takia kutistuneet murto-osaan entisestään. Nyt hyväksymisvaiheeseen on edennyt Koillis-Kytömaan asemakaava, jossa jälleen uusi metsikkö on tarkoitus kaataa asuinrakentamisen tieltä. Keravan kaupungin on toimittava Kytömaan viimeisten metsien säästämiseksi ja suon ja lähteen luonnontilan turvaamiseksi. Koillis-Kytömaan asemakaava tulee hylätä ja laatia uusi kaava, jossa metsät osoitetaan virkistys- tai suojaviheralueiksi.
Kytömaan metsät Keravalla ovat rakentamisen takia kutistuneet murto-osaan entisestään. Vielä vuoden 2009 ilmakuvissa näkyy alueella useiden kymmenien hehtaarien kokoinen lähes yhtenäinen metsä. Nyt hyväksymisvaiheeseen on edennyt Koillis-Kytömaan asemakaava, jossa jälleen uusi 2–3 hehtaarin laajuinen metsikkö on tarkoitus kaataa asuinrakentamisen tieltä.
Aivan kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat Kytömaan suo ja lähde. Suo on Etelä-Suomessa erittäin uhanalainen ojittamaton korpiräme. Luonnontilainen lähde on puolestaan vesilain suojelema kohde ja ainoa jäljellä oleva lähde Keravalla. Suo ja lähde ovat herkkiä rakentamiselle, joka muuttaa veden luonnollisia valumareittejä.
Keravan kaupungin on toimittava Kytömaan viimeisten metsien säästämiseksi ja suon ja lähteen luonnontilan turvaamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että käsittelyssä oleva Koillis-Kytömaan asemakaava tulee hylätä ja laatia uusi kaava, jossa metsät osoitetaan virkistys- tai suojaviheralueiksi. Kun Keravalle laaditaan uusi yleiskaava kuluvalla valtuustokaudella, Kytömaan suon itäpuolelle osoitetut työpaikka-alueet on poistettava kaavasta ja korvattava suojaviheralueilla.
Koillis-Kytömaan metsien säästäminen on välttämätön toimi suon ja lähteen luonnontilan turvaamiseksi. Samalla metsät tarjoavat Kytömaan asukkaille ulkoilumahdollisuuksia ja suojaa moottoritien melulta. Lähiluonto on tunnetusti yksi avaintekijä, jonka perusteella ihmiset valitsevat asuinalueensa. Kytömaan metsien säilyttäminen on Keravan kaupungille strateginen arvovalinta: haluaako se suojella vai hävittää lähiluontoa?
Keravalaiset osoittivat lauantaina 24.1. mieltään Keravan asemapuiston puolesta. Kuntalaiset ja yhdistykset ovat ilmaisseet huolensa siitä, että asemapuisto ja asemalaiturilta avautuvat näkymät peittyisivät 200 metriä pitkän pysäköintitalon alle. Voit allekirjoittaa adressin asemapuiston puolesta 1.2. asti.
Lentorata-hankkeen ympäristövaikutukset ovat merkittävät. Rakennusaikaiset päästöt ovat niin suuret, että niiden hyvittäminen junaliikenteen tuomilla päästövähennyksillä kestäisi yli 600 vuotta. Tunnelissa kulkevan radan suunnitellaan yhdistyvän päärataan Keravan Kanniston tasalla. Tämä aiheuttaisi merkittäviä rakentamisen ja käytön aikaisia haittoja Keravan asukkaille ja uhkaisi heikentää Nissinojan tilaa.
Liityntäpysäköintitalo on kaavaehdotuksessa sijoitettu suoraan 1800-luvulta peräisin olevan asemapuiston päälle, ja sen eteläpuolella sijaitsee Keravan rautatieaseman valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Asemakaavassa ja havainnekuvissa esitetty pysäköintitalo ei sovi kooltaan, ulkonäöltään tai sijoittelultaan historialliseen asemamiljööseen. Keravan kaupungin on syytä tutkia pysäköintitalon vaihtoehtoiset paikat ja mahdollistaa kuntalaisten aito osallistuminen kaavan laadintaan.