Koillis-Kytömaan metsä säilytettävä
–
Kytömaan metsät Keravalla ovat rakentamisen takia kutistuneet murto-osaan entisestään. Vielä vuoden 2009 ilmakuvissa näkyy alueella useiden kymmenien hehtaarien kokoinen lähes yhtenäinen metsä. Nyt hyväksymisvaiheeseen on edennyt Koillis-Kytömaan asemakaava, jossa jälleen uusi 2–3 hehtaarin laajuinen metsikkö on tarkoitus kaataa asuinrakentamisen tieltä.
Aivan kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat Kytömaan suo ja lähde. Suo on Etelä-Suomessa erittäin uhanalainen ojittamaton korpiräme. Luonnontilainen lähde on puolestaan vesilain suojelema kohde ja ainoa jäljellä oleva lähde Keravalla. Suo ja lähde ovat herkkiä rakentamiselle, joka muuttaa veden luonnollisia valumareittejä.
Keravan kaupungin on toimittava Kytömaan viimeisten metsien säästämiseksi ja suon ja lähteen luonnontilan turvaamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että käsittelyssä oleva Koillis-Kytömaan asemakaava tulee hylätä ja laatia uusi kaava, jossa metsät osoitetaan virkistys- tai suojaviheralueiksi. Kun Keravalle laaditaan uusi yleiskaava kuluvalla valtuustokaudella, Kytömaan suon itäpuolelle osoitetut työpaikka-alueet on poistettava kaavasta ja korvattava suojaviheralueilla.
Koillis-Kytömaan metsien säästäminen on välttämätön toimi suon ja lähteen luonnontilan turvaamiseksi. Samalla metsät tarjoavat Kytömaan asukkaille ulkoilumahdollisuuksia ja suojaa moottoritien melulta. Lähiluonto on tunnetusti yksi avaintekijä, jonka perusteella ihmiset valitsevat asuinalueensa. Kytömaan metsien säilyttäminen on Keravan kaupungille strateginen arvovalinta: haluaako se suojella vai hävittää lähiluontoa?
Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen mielipidekirjoitus Keski-Uusimaassa 13.12.2025.
Ajankohtaista
-
Eteläisen Jokilaakson asemakaava, ehdotusvaihe
Datakeskuksen aiheuttamaa haittaa maisemalle ja luonnolle voidaan ensisijaisesti rajoittaa riittävän leveän metsäalueen säilyttämisellä. Myös tielinjauksilla on keskeinen merkitys sille, että alueen tärkeimmät luontokohteet säilyvät eivätkä tarpeettomasti pirstoudu. Kaavamääräyksin tulee varmistaa, että laitoksen hukkalämpö hyödynnetään ja että pihavalaistusta ei suunnata Jokilaaksoon päin. Hanke tarjoaa mahdollisuuden ekologisen kompensaation pilotoimiseen Keravalla.LUE LISÄÄ: Eteläisen Jokilaakson asemakaava, ehdotusvaihe -
Paasikivenkatu 1–3, ehdotusvaihe
Ehdotusvaiheessa kaava ja siihen liittyvät ongelmat ovat säilyneet käytännössä entisellään. Nykyisellään kaava ja sen liitemateriaalit antavat päätöksentekijöille virheellisen tai puutteellisen kuvan siitä, millaiselta rakennusten piha-alueet ja Paasikivenkadun katualue näyttävät rakennusten valmistuttua. Kaupungin tulisi myös kunnianhimoisesti etsiä keinoja kaupunkivihreän lisäämiseen kaavassa.LUE LISÄÄ: Paasikivenkatu 1–3, ehdotusvaihe -
Uudenmaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma
Yhdistys on tyytyväinen siihen, että varautuminen ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen otetaan vakavasti Uudenmaan liitossa. Vaikka päästöt saataisiin nopeaan laskuun, eteläisen Suomen ilmasto tulee joka tapauksessa muuttumaan merkittävästi jo kuluvan vuosisadan aikana. Erityisesti talvien lauhtuminen ja muuttuminen sateisemmiksi sekä kesän helle- ja kuivuuskausien voimistuminen aiheuttavat merkittäviä ongelmia luonnolle ja yhteiskunnalle.LUE LISÄÄ: Uudenmaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma