Koillis-Kytömaa, ehdotusvaihe

Lausunnot

–

7.10.2025

Kytömaan metsät ovat lähes kadonneet viimeisen 15 vuoden aikana. Jatkuva rakentaminen metsäalueille aiheuttaa Keravalla merkittävää luontokatoa ja on ristiriidassa Keravan viherkaupunkibrändin kanssa. Koillis-Kytömaan asemakaava tulee hylätä ja alue kaavoittaa kokonaisuudessaan lähivirkistysalueeksi ja suojaviheralueeksi. Metsät suojaavat Kytömaan suota ja lähdettä ja toimivat meluesteenä ja virkistysalueena Kytömaan asukkaille.

Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto Koillis-Kytömaan asemakaavaehdotuksesta

Kytömaan metsät ovat lähes kadonneet viimeisen 15 vuoden aikana. Vuonna 2009 otetussa ilmakuvassa (kuva 1) näkyy vielä 60 hehtaarin yhtenäinen metsäalue, jonka kaakkoiskulmassa pilkistää vain Savuhovin viereinen yritystontti. Vuonna 2015 rakentaminen oli jo edennyt (kuva 2), mutta jäljellä oli vielä laaja metsäalue. Vuoden 2023 ilmakuvassa (kuva 3) oikeaa metsää on jäljellä enää pieni sirpale alueella, johon rajautuvat erittäin arvokkaat Kytömaan suo ja lähde. Nyt tämäkin metsä halutaan rakentaa. Pienet kartalla näkyvät tupsut ovat vahvasti harvennettuja metsiä tai lähinnä avohakkuiksi katsottavia alueita.

Ehdotetun asemakaavan toteuttamisella on merkittävät negatiiviset ilmastovaikutukset, kun alueella oleva metsä ja sen hiilinielu menetetään pääosin. Alueen puusto on kuusi- ja koivuvaltaista, eivätkä kuuset tule kestämään alueen rakentamisesta johtuvaa maan kuivumista ja pienilmaston muutosta. On myös hyvin kyseenalaista, missä määrin puita tullaan todellisuudessa säilyttämään tonteilla. Todennäköisesti rakentajat toteavat rakennustöiden valmistuttua, että olemassa olevaa puustoa ei ollut mahdollista säilyttää tonteilla. Muutaman pienen koristepuun istuttaminen tonteille ei millään tavoin korvaa menetettyä puustoa ja hiilinielua.

On myös syytä huomata, että alueella ei ole kyse kaupunkirakenteen tiivistämisestä, kuten kaavan selostuksessa harhaanjohtavasti väitetään. Alue sijoittuu metsään kaupungin laidalle, ja sieltä on neljä kilometriä keskustaan. Alueen bussiyhteydet ovat harvat ja matka keskustaan niin pitkä, että perheet tulevat käytännössä perustamaan liikkumisensa kahden henkilöauton varaan. Tätä korostaa se, ettei Kytömaalla ole minkäänlaisia kunnallisia tai kaupallisia palveluita.

Kaavaehdotusta on muutettu luonnosvaiheesta niin, että rakentaminen on kaupungin mukaan siirretty pois Kytömaan suon valuma-alueelta. Tämä on positiivinen muutos, mutta se ei poista huolta siitä, miten Kytömaan suo ja lähde kestävät niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvaa lisärakentamista. Rakentamisella on aina suuria vaikutuksia hulevesien kulkuun ja sitä kautta myös pohjaveden tasoon. Sekä lähde että suo ovat paikallisesti erittäin arvokkaita ja herkkiä kohteita, joita jo tähänastinen rakentaminen on rasittanut. Suo on ojittamaton korpiräme ja Etelä-Suomessa erittäin uhanalainen luontotyyppi. Lähde on puolestaan vesilain suojelema kohde, jonka luonnontilaa ei saa vaarantaa. Kuten yhdistys aiemmassa lausunnossaan totesi, lähde näyttää kuivuneen viimeisten vuosien aikana. Kaupungin ei tule vaarantaa suota ja lähdettä alueelle kohdistuvalla lisärakentamisella.

Kaupungin ei tule kaavaselostuksissa luvata asioita, joita kaavamääräykset eivät vaadi. Koillis-Kytömaan kaavaselostuksessa esimerkiksi todetaan, että ”rakentamisen tulee olla resurssitehokasta, valittujen ratkaisujen käyttöiät mahdollisimman pitkiä sekä käytettävissä uudelleen sellaisenaan, osina tai materiaalina, ja rakennusten mahdollisimman vähän huoltoa tai korjausta vaativia.” Mitään tällaista ei vaadita kaavamääräyksissä, joten selostuksen teksti on ilmeisen harhaanjohtava.

Asemakaavan itäosaan varattu suojaviheralue on hyvin kapea. Koska kaupunki ei ota mitään kantaa yleiskaavassa osoitetun työpaikka-alueen rakentamiseen, huolena on se, että alueen pohjois-eteläsuuntainen viheryhteys jää hyvin kapeaksi kiilaksi Koillis-Kytömaan asuinalueen ja moottorien varteen suunnitellun työpaikka-alueen väliin. Näin kapea viheryhteys ei takaa kasvien ja eläinten siirtymistä alueiden välillä siten, kuin viheryhteyden on tarkoitus toimia.

Koillis-Kytömaan metsien säilyttäminen tarjoaisi Kytömaan nykyisille asukkaille virkistysmahdollisuuksia ja suojaisi moottoritieltä tulevalta melulta. Nyt asemakaavoitettavalla alueella moottoritien taustamelu kuuluu jatkuvasti ulkona oleskellessa. Kuten kaavaselostuksessa todetaan, osalla tonteista yöajan pihamelun raja-arvot voidaan alittaa vain rakentamalla lasitettuja ja katettuja terasseja. On erittäin kyseenalaista, onko tällaiselle alueelle rakentaminen mielekästä. Lain vähimmäisvaatimusten täyttäminen ei takaa asumisviihtyisyyttä.

Kuten oheiset ilmakuvat osoittavat, Kytömaan metsät on pääosin hakattu Keravan puolelta. Jatkuva rakentaminen metsäalueille aiheuttaa Keravalla merkittävää luontokatoa ja on täysin ristiriidassa Keravan viherkaupunkibrändin kanssa. Keravan tulee ottaa käyttöön ekologinen kompensaatio, jolla rakentamisen aiheuttama luontokato hyvitetään täysimääräisesti.

Aiemman lausuntonsa mukaisesti yhdistys toteaa, että Koillis-Kytömaan asemakaava tulee hylätä ja alue tulee kaavoittaa kokonaisuudessaan lähivirkistysalueeksi ja suojaviheralueeksi. Samassa yhteydessä moottoritien länsipuolelle jäävä kapea kaavoittamaton kaistale (yleiskaavan TP-3) tulee kaavoittaa suojaviheralueeksi. Kytömaan suon ja lähteen luontoarvot ovat niin merkittävät, että niiden luonnontilaa tulee vahvistaa riittävän suurilla suojavyöhykkeillä. Samalla metsät toimivat meluesteenä ja virkistysalueena Kytömaan asukkaille.

Kaavaan voi tutustua tarkemmin Keravan kaupungin sivuilla Koillis-Kytömaa.

Kuva 1: Vuoden 2009 ilmakuva Kytömaan alueelta (Paikkatietoikkuna <https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/>,
historialliset ilmakuvat).

Kuva 2: Vuoden 2015 ilmakuva Kytömaan alueelta (Paikkatietoikkuna <https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/>,
historialliset ilmakuvat).

Kuva 3: Vuoden 2023 ilmakuva Kytömaan alueelta (Paikkatietoikkuna <https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/>,
historialliset ilmakuvat). Koillis-Kytömaan kaava-alue on rajattu punaisella.