Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on, että synteettistä metaania valmistamalla voidaan korvata raskaan liikenteen käyttämää fossiilista dieseliä. Kuinka luotettavia nämä näkymät ovat? Vihreään talouteen siirtymisessä on ollut ongelmia, ja esimerkiksi Neste on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, koska sen valmistama biodiesel ei mene kaupaksi.
Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on, että synteettistä metaania valmistamalla voidaan korvata raskaan liikenteen käyttämää fossiilista dieseliä. Kuinka luotettavia nämä näkymät ovat? Vihreään talouteen siirtymisessä on ollut ongelmia, ja esimerkiksi Neste on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, koska sen valmistama biodiesel ei mene kaupaksi. Muuttuuko raskas liikenne tulevaisuudessa kuitenkin todennäköisemmin sähköiseksi kuin kaasulla toimivaksi? Lisäksi kaasun kattavan jakeluverkoston pystyttäminen on tähänkin asti ollut este tämän polttoaineen yleistymiselle. Voidaanko laitos muuntaa toiseen käyttöön, jos kaasu ei menekään kaupaksi?
Kaavaluonnoksen selostuksessa on virhe, koska siinä sanotaan, että ”lähimmät suojelualueet ovat Matkoissuo ja Harminsuo-Harminkallio-Matkoissuo, jotka sijaitsevat noin 2,0 ja 2,3 kilometrin päässä suunnittelualueelta”. Todellisuudessa Keravan uusin luonnonsuojelualue Savionselänne sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä hankealueesta.
Vastineessaan aiempaan lausuntoomme kaupunki toteaa, että laitos ”kytketään maanalaisella 110 kV voimajohdolla alueverkkoon kytkinasemalla”. Keravan Energia on kuitenkin saanut Maanmittauslaitokselta tutkimusluvan 110 kV:n voimajohdon rakentamiseksi välille Myllykorpi-Metsäkallio. Onko todellisuudessa niin, että Power-to-Gas-laitoksen toteuttaminen vaatii uuden, useita kilometrejä pitkän voimajohdon rakentamisen?
Liityntäpysäköintitalo on kaavaehdotuksessa sijoitettu suoraan 1800-luvulta peräisin olevan asemapuiston päälle, ja sen eteläpuolella sijaitsee Keravan rautatieaseman valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Asemakaavassa ja havainnekuvissa esitetty pysäköintitalo ei sovi kooltaan, ulkonäöltään tai sijoittelultaan historialliseen asemamiljööseen. Keravan kaupungin on syytä tutkia pysäköintitalon vaihtoehtoiset paikat ja mahdollistaa kuntalaisten aito osallistuminen kaavan laadintaan.
Lähimetsät ovat meidän ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä
Keravalla on vielä jäljellä arvokkaita lähiluontokohteita, jotka tarjoavat asukkaille virkistystä, hyvinvointia ja tarjoavat elinympäristöjä erilaisille lajeille, joita tarvitsemme luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Lähimetsien ja suojeltavien luontoalueiden tulevaisuus on jatkuvasti tarkastelun alla muun muassa kaavoituksen kautta. Keravan ympäristönsuojeluyhdistys tekee töitä paikallisen luonnon suojelemiseksi, mutta kuntalaisten äänellä on myös tärkeä merkitys.
Kytömaan metsät Keravalla ovat rakentamisen takia kutistuneet murto-osaan entisestään. Nyt hyväksymisvaiheeseen on edennyt Koillis-Kytömaan asemakaava, jossa jälleen uusi metsikkö on tarkoitus kaataa asuinrakentamisen tieltä. Keravan kaupungin on toimittava Kytömaan viimeisten metsien säästämiseksi ja suon ja lähteen luonnontilan turvaamiseksi. Koillis-Kytömaan asemakaava tulee hylätä ja laatia uusi kaava, jossa metsät osoitetaan virkistys- tai suojaviheralueiksi.