Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on, että synteettistä metaania valmistamalla voidaan korvata raskaan liikenteen käyttämää fossiilista dieseliä. Kuinka luotettavia nämä näkymät ovat? Vihreään talouteen siirtymisessä on ollut ongelmia, ja esimerkiksi Neste on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, koska sen valmistama biodiesel ei mene kaupaksi.
Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on, että synteettistä metaania valmistamalla voidaan korvata raskaan liikenteen käyttämää fossiilista dieseliä. Kuinka luotettavia nämä näkymät ovat? Vihreään talouteen siirtymisessä on ollut ongelmia, ja esimerkiksi Neste on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, koska sen valmistama biodiesel ei mene kaupaksi. Muuttuuko raskas liikenne tulevaisuudessa kuitenkin todennäköisemmin sähköiseksi kuin kaasulla toimivaksi? Lisäksi kaasun kattavan jakeluverkoston pystyttäminen on tähänkin asti ollut este tämän polttoaineen yleistymiselle. Voidaanko laitos muuntaa toiseen käyttöön, jos kaasu ei menekään kaupaksi?
Kaavaluonnoksen selostuksessa on virhe, koska siinä sanotaan, että ”lähimmät suojelualueet ovat Matkoissuo ja Harminsuo-Harminkallio-Matkoissuo, jotka sijaitsevat noin 2,0 ja 2,3 kilometrin päässä suunnittelualueelta”. Todellisuudessa Keravan uusin luonnonsuojelualue Savionselänne sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä hankealueesta.
Vastineessaan aiempaan lausuntoomme kaupunki toteaa, että laitos ”kytketään maanalaisella 110 kV voimajohdolla alueverkkoon kytkinasemalla”. Keravan Energia on kuitenkin saanut Maanmittauslaitokselta tutkimusluvan 110 kV:n voimajohdon rakentamiseksi välille Myllykorpi-Metsäkallio. Onko todellisuudessa niin, että Power-to-Gas-laitoksen toteuttaminen vaatii uuden, useita kilometrejä pitkän voimajohdon rakentamisen?
On positiivista, että ympäristöasiat on nostettu yhdeksi maakuntaohjelman kolmesta painopisteestä. Jotta kirjaukset muuttuvat käytännön toimiksi, niiden toteutumista pitää arvioida kunnollisilla mittareilla. Uudellamaalla tulee huolehtia siitä, että sekä ilmastotavoitteissa että luonnon monimuotoisuuden parantamisessa edistytään samaan aikaan. Monimuotoinen luonto kaupungeissa ja maaseudulla tukee parhaiten myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista.
Valtaosa suunnittelualueesta on tasamaata, jolla kasvaa heinäkasveja ja nuorta puustoa. Juuri tämä alue on varattu nykyisessä asemakaavassa hulevesien viivytystä varten, ja se soveltuu pääosin muutettavaksi toimitilarakennusten korttelialueeksi. Alueen pohjois- ja länsiosissa kaavaan liittyy ongelmia, jotka on mahdollista ratkaista siten, että rakentaminen sijoittuu alueen itäosaan.
Keravan ympäristönsuojeluyhdistys antoi Eteläisen Jokilaakson osayleiskaavan luonnoksesta lausunnon, jossa suositeltiin hankkeesta kokonaan luopumista. Yhdistys toistaa saman kannan tässä lausunnossaan. Alueen rakentamisella on merkittävät haitalliset luontovaikutukset, jotka pitää ensisijaisesti pyrkiä minimoimaan. Jos tämä ei ole mahdollista kaikilta osin, syntynyt luontokato tulee kompensoida täysimääräisesti.