Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on, että synteettistä metaania valmistamalla voidaan korvata raskaan liikenteen käyttämää fossiilista dieseliä. Kuinka luotettavia nämä näkymät ovat? Vihreään talouteen siirtymisessä on ollut ongelmia, ja esimerkiksi Neste on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, koska sen valmistama biodiesel ei mene kaupaksi.
Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on, että synteettistä metaania valmistamalla voidaan korvata raskaan liikenteen käyttämää fossiilista dieseliä. Kuinka luotettavia nämä näkymät ovat? Vihreään talouteen siirtymisessä on ollut ongelmia, ja esimerkiksi Neste on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, koska sen valmistama biodiesel ei mene kaupaksi. Muuttuuko raskas liikenne tulevaisuudessa kuitenkin todennäköisemmin sähköiseksi kuin kaasulla toimivaksi? Lisäksi kaasun kattavan jakeluverkoston pystyttäminen on tähänkin asti ollut este tämän polttoaineen yleistymiselle. Voidaanko laitos muuntaa toiseen käyttöön, jos kaasu ei menekään kaupaksi?
Kaavaluonnoksen selostuksessa on virhe, koska siinä sanotaan, että ”lähimmät suojelualueet ovat Matkoissuo ja Harminsuo-Harminkallio-Matkoissuo, jotka sijaitsevat noin 2,0 ja 2,3 kilometrin päässä suunnittelualueelta”. Todellisuudessa Keravan uusin luonnonsuojelualue Savionselänne sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä hankealueesta.
Vastineessaan aiempaan lausuntoomme kaupunki toteaa, että laitos ”kytketään maanalaisella 110 kV voimajohdolla alueverkkoon kytkinasemalla”. Keravan Energia on kuitenkin saanut Maanmittauslaitokselta tutkimusluvan 110 kV:n voimajohdon rakentamiseksi välille Myllykorpi-Metsäkallio. Onko todellisuudessa niin, että Power-to-Gas-laitoksen toteuttaminen vaatii uuden, useita kilometrejä pitkän voimajohdon rakentamisen?
Jokitie kauniine kesäisine kukkaniittyineen on Keravan pisin yhtenäinen kulttuuri- ja jokimaisema-alue, ja sen säilyttämisen täytyy olla kaiken suunnittelun lähtökohta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei käy selkeästi ilmi, miksi hankkeeseen on ryhdytty. Onko perimmäinen tarkoitus datakeskuksen liikenteen sujuvoittaminen?
Keravalaiset osoittivat lauantaina 24.1. mieltään Keravan asemapuiston puolesta. Kuntalaiset ja yhdistykset ovat ilmaisseet huolensa siitä, että asemapuisto ja asemalaiturilta avautuvat näkymät peittyisivät 200 metriä pitkän pysäköintitalon alle. Voit allekirjoittaa adressin asemapuiston puolesta 1.2. asti.
Lentorata-hankkeen ympäristövaikutukset ovat merkittävät. Rakennusaikaiset päästöt ovat niin suuret, että niiden hyvittäminen junaliikenteen tuomilla päästövähennyksillä kestäisi yli 600 vuotta. Tunnelissa kulkevan radan suunnitellaan yhdistyvän päärataan Keravan Kanniston tasalla. Tämä aiheuttaisi merkittäviä rakentamisen ja käytön aikaisia haittoja Keravan asukkaille ja uhkaisi heikentää Nissinojan tilaa.