Jokitie kauniine kesäisine kukkaniittyineen on Keravan pisin yhtenäinen kulttuuri- ja jokimaisema-alue, ja sen säilyttämisen täytyy olla kaiken suunnittelun lähtökohta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei käy selkeästi ilmi, miksi hankkeeseen on ryhdytty. Onko perimmäinen tarkoitus datakeskuksen liikenteen sujuvoittaminen?
Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto Jokitie-Perkaustien asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei käy selkeästi ilmi, miksi hankkeeseen on ryhdytty. Onko perimmäinen tarkoitus Keravanjoen länsipuolelle suunnitellun datakeskuksen liikenteen sujuvoittaminen? Kaavaehdotuksessa Lahdentien ja Jokitien välisen uuden liittymän paikka on piirretty kohtaan, jonka itäpuolella on Rajakiilinkallion alueelle kaavailtu TP-3-alue. Ennakoidaanko tässä jo samalla tuon työpaikka-alueen louhinnan aloittamista tieyhteys mahdollistamalla?
Kaava-alueella on paljon asutusta, joten suunnitelmaa laadittaessa on tärkeää kuulla paikallisia ihmisiä. Jokitiellä on ajokielto, ja uusi liikennejärjestely ei saa johtaa läpikulkuliikenteen lisääntymiseen. Jokitie kauniine kesäisine kukkaniittyineen on Keravan pisin yhtenäinen kulttuuri- ja jokimaisema-alue, ja sen säilyttämisen täytyy olla kaiken suunnittelun lähtökohta. Jalankulun ja polkupyöräilyn reitin rakentaminen Keravantien ja Jokitien alun väliin on kannatettava ajatus.
Arkkitehti Kari Martikainen hahmotteli Keravan asemanseudun tulevaisuutta mielipidekirjoituksessaan (K-U 9.3.). Martikaisen havainnekuvasta paljastunee syy siihen, miksi pysäköintitaloa suunnitellaan nyt Keravan asemapuiston tilalle eikä nykyisten parkkialueiden paikalle. Taustalla näyttäisi olevan se, että kaupunki ja valtio myyvät pysäköintialueet mieluummin kerrostalotonteiksi.
Arviointiselostuksessa on päädytty suosittelemaan Nikkilän eteläpuolista linjausta jatkokäsittelyyn. Keravan ympäristönsuojeluyhdistys on myös eteläisen vaihtoehdon kannalla. Sen etuna ovat vähäisemmät vaikutukset asumiseen ja ympäristöön, vaikka nämä vaikutukset ovatkin kielteisiä. Valittiinpa Itäradan toteuttamiseen mikä linjaus hyvänsä, rataa ei voi perustella ilmastohyödyillä.
Ratasuunnitelmaan kuuluu useiden radan läheisyydessä kulkevien ojien perkaaminen. Ojia tulee perata vain välttämättömiltä osin ja minimoida alavirtaan syntyvät haitat. Väylävirasto voisi osoittaa toimintansa vastuullisuuden tekemällä alueen virtavesiin toimia, jotka kompensoivat perkaamisesta aiheutuvat haitat ja parantavat taimenen edellytyksiä nousta Myllypuroon kutemaan.