Jänisvuori on säästettävä rakentamiselta Keravalla
Artikkelit, Kannanotot
–
Keravan kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.5. päätetään Kaskelan aluekehityskuvasta, joka vaikuttaa myös Jänisvuoren kohtaloon. Jänisvuoren rinteet on varattu pientalotonteiksi, ja vain sen keskeiset osat on tarkoitus säästää. Jänisvuorta ympäröivä pientalokehä (A-1-alue) tulee poistaa aluekehityskuvasta. Haukkavuorelta Jänisvuorelle ja edelleen Kaskelan eteläosan metsään on merkittävä yhtenäinen virkistysmetsävyöhyke.
Keravan kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.5. päätetään Kaskelan aluekehityskuvasta. Vaikka kyseessä ei ole oikeusvaikutteinen kaava, aluekehityskuvalla määritellään poliittiset suuntaviivat Kaskelan alueen maankäytölle tulevina vuosikymmeninä.
Aluekehityskuva vaikuttaa myös Kaskelan eteläosan (Skogsterin) metsän ja Jänisvuoren kohtaloon. Molemmat metsät kuuluvat Keravan arvokkaimpiin. Kaskelan eteläosan metsä on aluekehityskuvassa rajattu rakentamisen ulkopuolelle, mutta Jänisvuoren rinteet on varattu pientalotonteiksi. Vain sen keskeiset osat on tarkoitus säästää.
Jänisvuori on Keravan kaunein metsä. Kallioiden männyt tuovat mieleen saaristomaiseman, ja alavammilla paikoilla kasvaa komeaa kuusikkoa ja lehtoa. Kuusista roikkuvat pitkät lupot osoittavat, että ilma on puhdasta ja hyvää hengittää. Alueella pesii uhanalaisia lintulajeja ja siellä esiintyy erittäin uhanalaista lahokaviosammalta.
Jänisvuorta ei voi ympäröidä asuinrakentamisella ja sen rinteitä uhrata pientalotonteiksi. Luonnon monimuotoisuutta uhkaa Uudellamaalla erityisesti metsäalueiden pirstoutuminen. Lajit tarvitsevat riittävän laajoja elinympäristöjä ja mahdollisuuden liikkua alueelta toiselle. Vaikka aluekehityskuvaan on merkitty ohjeellisia viheryhteyksiä, Haukkavuoren luonnonsuojelualue, Jänisvuori ja Kaskelan eteläosan metsä uhkaavat jäädä asuinalueiden ympäröimiksi saarekkeiksi.
Keravan arvokkaimmat metsät ja niiden monimuotoisuus tulee säilyttää. Siksi Jänisvuorta ympäröivä pientalokehä (A-1-alue) tulee poistaa aluekehityskuvasta. Haukkavuorelta Jänisvuorelle ja edelleen Kaskelan eteläosan metsään on merkittävä yhtenäinen virkistysmetsävyöhyke.
Uudenmaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma
Yhdistys on tyytyväinen siihen, että varautuminen ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen otetaan vakavasti Uudenmaan liitossa. Vaikka päästöt saataisiin nopeaan laskuun, eteläisen Suomen ilmasto tulee joka tapauksessa muuttumaan merkittävästi jo kuluvan vuosisadan aikana. Erityisesti talvien lauhtuminen ja muuttuminen sateisemmiksi sekä kesän helle- ja kuivuuskausien voimistuminen aiheuttavat merkittäviä ongelmia luonnolle ja yhteiskunnalle.
On positiivista, että ympäristöasiat on nostettu yhdeksi maakuntaohjelman kolmesta painopisteestä. Jotta kirjaukset muuttuvat käytännön toimiksi, niiden toteutumista pitää arvioida kunnollisilla mittareilla. Uudellamaalla tulee huolehtia siitä, että sekä ilmastotavoitteissa että luonnon monimuotoisuuden parantamisessa edistytään samaan aikaan. Monimuotoinen luonto kaupungeissa ja maaseudulla tukee parhaiten myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista.
Valtaosa suunnittelualueesta on tasamaata, jolla kasvaa heinäkasveja ja nuorta puustoa. Juuri tämä alue on varattu nykyisessä asemakaavassa hulevesien viivytystä varten, ja se soveltuu pääosin muutettavaksi toimitilarakennusten korttelialueeksi. Alueen pohjois- ja länsiosissa kaavaan liittyy ongelmia, jotka on mahdollista ratkaista siten, että rakentaminen sijoittuu alueen itäosaan.