Hulevesien hallinnassa tarvitaan rankkasateiden kohdatessa sekä toimivia vedenpoistokanavia että riittävän imukykyisiä maa-alueita, joissa on vedelle viivytyskatkoksia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että metsiä ja muita kasvillisuuspintoja ei saa hävittää vaan pyrkiä niitä päinvastoin lisäämään.
Hulevesien hallinnassa tarvitaan rankkasateiden kohdatessa sekä toimivia vedenpoistokanavia että riittävän imukykyisiä maa-alueita, joissa on vedelle viivytyskatkoksia. Keravan kaupungilla on voimassa oleva hulevesisuunnitelma ja se on huolehtinut hulevesistä mm. rakentamalla ja kunnostamalla hulevesiviemäreitä ja -putkistoja. Lisäksi eri puolille kaupunkia on rakennettu hulevesialtaita, hulevesikosteikkoja ja viivytysaltaita. Koska jo 70 % kaupungin pinta-alasta on asuin- ja liikerakennusten peittämä, on jäljellä olevan 30 %:n vedenimukyvystä pidettävä huolta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että metsiä ja muita kasvillisuuspintoja ei saa hävittää vaan pyrkiä niitä päinvastoin lisäämään. Pihojen ja parkkipaikkojen asfaltointi ei pitäisi olla ensisijainen ratkaisu, vaan asfaltointia tulisi välttää.
Vaikkei alustavan arvioinnin mukaan Keravalla ei ole todettu merkittävää hulevesitulvariskiä on huomioitava, että erityisesti Kytömaalla Myllypuron valuma-alueella on muutaman viime vuoden aikana kaadettu paljon metsää ja pystytetty asuntoja sekä teollisuusrakennuksia. Tämä alue vaatii erityistä silmälläpitoa.
Jokitie kauniine kesäisine kukkaniittyineen on Keravan pisin yhtenäinen kulttuuri- ja jokimaisema-alue, ja sen säilyttämisen täytyy olla kaiken suunnittelun lähtökohta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei käy selkeästi ilmi, miksi hankkeeseen on ryhdytty. Onko perimmäinen tarkoitus datakeskuksen liikenteen sujuvoittaminen?
Keravalaiset osoittivat lauantaina 24.1. mieltään Keravan asemapuiston puolesta. Kuntalaiset ja yhdistykset ovat ilmaisseet huolensa siitä, että asemapuisto ja asemalaiturilta avautuvat näkymät peittyisivät 200 metriä pitkän pysäköintitalon alle. Voit allekirjoittaa adressin asemapuiston puolesta 1.2. asti.
Lentorata-hankkeen ympäristövaikutukset ovat merkittävät. Rakennusaikaiset päästöt ovat niin suuret, että niiden hyvittäminen junaliikenteen tuomilla päästövähennyksillä kestäisi yli 600 vuotta. Tunnelissa kulkevan radan suunnitellaan yhdistyvän päärataan Keravan Kanniston tasalla. Tämä aiheuttaisi merkittäviä rakentamisen ja käytön aikaisia haittoja Keravan asukkaille ja uhkaisi heikentää Nissinojan tilaa.