Eteläisen Jokilaakson osayleiskaava, ehdotusvaihe

Lausunnot

–

2.11.2025

Keravan ympäristönsuojeluyhdistys antoi Eteläisen Jokilaakson osayleiskaavan luonnoksesta lausunnon, jossa suositeltiin hankkeesta kokonaan luopumista. Yhdistys toistaa saman kannan tässä lausunnossaan. Alueen rakentamisella on merkittävät haitalliset luontovaikutukset, jotka pitää ensisijaisesti pyrkiä minimoimaan. Jos tämä ei ole mahdollista kaikilta osin, syntynyt luontokato tulee kompensoida täysimääräisesti.

Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto Eteläisen Jokilaakson osayleiskaavan ehdotuksesta

Yleistä

Keravan ympäristönsuojeluyhdistys antoi Eteläisen Jokilaakson osayleiskaavan luonnoksesta lausunnon, jossa suositeltiin hankkeesta kokonaan luopumista. Yhdistys toistaa saman kannan tässä lausunnossaan. Alueen rakentamisella on merkittävät haitalliset luontovaikutukset, jotka pitää ensisijaisesti pyrkiä minimoimaan. Jos tämä ei ole mahdollista kaikilta osin, syntynyt luontokato tulee kompensoida täysimääräisesti.

Vastineessaan lausuntoomme kaupunki toteaa, että melun ja ilmanlaadun takia alue ei sovellu virkistyskäyttöön. Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Metsä on kaupunkilaisille tärkeä marjastus-, sienestys- ja ulkoilupaikka. Ja virkistyskäytöksi voitaneen laskea myös sinne muodostunut pitkä motocross-rata?

Vastineessaan lausuntoomme kaupunki edelleen toteaa, että ”Keravan tiivis kaupunkirakenne asettaa haasteita uusien työpaikka-alueiden osoittamiselle.” Tämä pitää paikkansa, ja työpaikka-alueita kaavoitetaankin sinne, missä niiden toteuttaminen vaatii metsäluonnon hävittämistä ja valtavaa louhintaa (Haukansiipi, Eteläinen Jokilaakso ja Vanhan Lahdentien varren eteläiset TP-3-alueet). Vaikka kaikki kaupungin metsät kaadettaisiin ja kalliot räjäytettäisiin, jossain vaiheessa Keravan maa-alueet yksinkertaisesti loppuvat, eikä uusia työpaikka-alueita voi enää osoittaa. Samaan aikaan naapurikuntien asemakaavoitus ulottuu pian kaikilta ilmansuunnilta Keravan rajoille, eikä Kerava voi haaveilla laajentuvansa alueliitoksin. Kerava ei voi siis rakentaa talouttaan sen varaan, että kaavoittaminen tuo tulevinakin vuosikymmeninä rahaa kaupungin kirstuun. Kaupungin viimeiset metsät saadaan kyllä hävitettyä rakentamisen tieltä nopeastikin.

Luonto ja maisema

Tehdyn luontoselvityksen mukaan Keravanjokilaakso on tärkeää lepakkoaluetta. Laajalla metsäalueella on useita runsaasti lahopuuta sisältäviä METSO-kohteita. Luontoselvityksessä on keskitytty erityisesti kasveihin ja lintuihin. Kuten edellisessä lausunnossa totesimme, Perkaustien eteläpuolisella kallioalueella sijaitsee käytössä oleva mäyrän, ketun ja supikoiran yhteinen pesäluolasto. Keravan yleiskaavassa ja Eteläisen Jokilaakson osayleiskaavassa paikka on varattu työpaikka-alueeksi, mutta Eteläisen Jokilaakson asemakaavaluonnoksessa (2400) kallioalue on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Kallioalueen säilyttäminenkään ei takaa nisäkkäiden elinmahdollisuuksien säilymistä, jos ympärillä olevat metsät pääosin poistetaan ja alueelle tulee runsaasti lisää liikennettä. Kaava-alue on myös metsäkauriiden syönnösaluetta ja siellä on riistanruokintapisteitä.

On kiitettävää, että kaupunki on tilannut selvityksen alueen ekologisen yhteyden toimivuudesta. Selvitys antaa karun kuvan siitä, miten rakentaminen tulee heikentämään yhteyden toimivuutta. On kyseenalaista, missä määrin työpaikka-aluelle sijoitettu ”ekologisen yhteyden kehitettävä osa” -merkintä takaa alueen säilymisen metsäisenä, sillä alueen mittasuhteet ja pinnanmuodot ovat vaikeat. Alue on kovin pitkä ja ennen kaikkea kapea datakeskuksen kaltaiselle suurelle laitokselle. Tilannetta vaikeuttaa entisestään suuri korkeusero moottoritien ja peltoaukean välillä. Ongelmia tulee eteen erityisesti, jos tontti halutaan tasata yhteen tasoon ja pyritään ns. massatasapainoon (massatasapaino tarkoittaa sitä, että kalliota louhitaan ja murskataan sen verran, mitä tarvitaan alavien ja huonosti kantavien alueiden täyttämiseen). Nämä seikat yhdessä johtavat siihen, että rakennukset tulevat aivan liian korkealle. Peltoaukean puolelle tulee korkeita täyttöpenkkoja, joita on vaikea tehdä muutenkin jyrkkään rinteeseen. Datakeskushankkeen liiteasiakirjoissa nämä seikat tulevat selvästi esiin. Metsää jouduttaisiin kaatamaan peltoaukealle asti. Tällöin on vaikea uskoa, että työpaikka-alueen itäosa voisi toimia ekologisena yhteytenä. Ainoa tehokas tapa yhteyden turvaamiseen on leveämmän, metsän puolelle ulottuvan viheralueen merkitseminen kaavakarttoihin.

Pelkkä peltoalueiden ja rantavyöhykkeen säilyminen ennallaan ei tarkoita kulttuurimaiseman säilymistä. Perkaustien eteläpuolella metsät muodostavat peltomaisemalle yhtenäisen taustan, kun aluetta katselee Jokitieltä länteen. Kun metsän takaa nousevatkin tulevaisuudessa teollisuushallit, on Jokilaakson vuosisatainen maisema muuttunut peruuttamattomasti. Perkaustien pohjoispuolella muutos on täydellinen, jos teollisuushallit nousevat tasaiselle peltoaukealle. Kulttuurimaisema on tällöin hävitetty.

Liikenneyhteydet

Liikenneyhteydet alueella ovat hankalat. Lisäksi erityisesti datakeskustontin kapeudesta ja korkeuseroista johtuen huoltoteiden tekeminen rakennusten sivuille tuottaa vaikeuksia. Vaikka tonteilla ei normaalisti raskasta kalustoa kävisikään, vähimmäisvaatimus on se, että rakennusten ympäri pitää voida ajaa pelastuslaitoksen kalustolla.

Keravan voimassa olevassa yleiskaavassa suurin osa kaava-alueesta on merkitty virkistysalueeksi (V-1), ja moottoritien ja Nybackan tilan välissä on vielä pitkä erityisalue (E) puhtaan maa-aineksen vastaanottoon. Osayleiskaavaehdotuksessa tuo E-alue on muuttunut pieneksi suojaviheralueeksi (EV), jonka kautta kulkisi myös liikenne teollisuusalueelle. Osayleiskaavan selostuksessa sanotaan, että ”uudelle TP/T-alueelle liikenne ohjataan pääasiassa etelästä Leppäkorventieltä nykyistä Nybackantien linjausta pohjoiseen jatkaen”. Luonnosvaiheen kartassa näin näyttäisi olevankin. Osayleiskaavan ehdotusvaiheen kartassa tie on kuitenkin sijoitettu kulkemaan aivan moottoritien viereen nykyistä grilliramppia hipoen. Eteläisen Jokilaakson asemakaavaluonnoksessa (2400) tie puolestaan halkaisee EV-alueen luodetta kohti suuntautuen. EV-alueella sijaitsevat suunnittelukohteen hienoimmat ja vanhimmat metsät, joissa on runsaasti lahopuuta (ks. kuva 1) ja luontoselvityksen kohteet 5, 6 ja 7.

Osayleiskaavan ehdotusvaiheen tielinjaus on luonnon kannalta paras vaihtoehto, jos se lähtee Nybackantien mutkasta kohti moottoritietä seuraten entisen pellon ja metsän reunaa (kuva 2). Tällöin voisi harkita myös Nybackantien ensimmäisen mutkan oikaisua. Näin toimien jäisi yhtenäinen tyydyttävän leveä metsäalue moottoritien ja Nybackan hevostilan väliin melu- ja näkösuojaksi. Metsäalue on erittäin kuluneista poluista päätellen ihmisten runsaassa ulkoilukäytössä. Pohjoisempana suunniteltu tie ylittäisi Konttigrillin takaa jatkuessaan luontoselvityksessäkin mainitun noron. Noro on syytä suojata, vaikka keskiosistaan se onkin kaivettu eikä luonnonmukainen. Nybackantien alkuosan länsipuolella, Leppäkorventien pohjoispuolella on entinen maatalousmaa, johon on muodostunut erittäin uhanalainen suurruohoheinäniitty. Sitä pitäisi säilyttää mahdollisimman paljon.

On myös harkittava tielinjausta, joka ei kulkisi lainkaan Nybackantietä vaan erkaantuisi suoraan Leppäkorventieltä lähellä moottoritietä (kuva 3).

Datakeskus

Koska osayleiskaavan laatimisen taustalla on ensisijaisesti datakeskushankkeen mahdollistaminen, tulee kaavaa arvioida erityisesti datakeskuksen toteutettavuuden näkökulmasta. Yhdistys on huolissaan siitä, että hanke jää toteuttamatta siinä vaiheessa, kun alueelle on jo tehty maanrakennustyöt. Keravan kartanon pohjoispuolelle suunniteltu vertikaaliviljelylaitos on tästä varoittava esimerkki. Samoin Haukansiiven yritysalue ammottaa tyhjyyttään. Datakeskustontin kapeudesta johtuen rakennus on luonnoksissa esitetty kaksikerroksisena. Tästä seuraa, että paloturvallisuusvaatimukset lisäävät rakennuksen hintaa. Tämä taas lisää todennäköisyyttä, että hanke ei koskaan toteudu.

Datakeskuksen aiheuttamasta melusta ei ole juurikaan puhuttu. Talviaikaan hukkalämpö on johdettava Keravan kaukolämpöverkkoon, mutta kesäisin lämpö onkin ongelma. Vaaditaan todella suuritehoiset lauhduttimet, kun helteellä 250 megawattia pitää haihduttaa taivaan tuulin. Koska datakeskusrakennukset kohoavat korkealle jokilaakson ylle, niiden lähiasukkaille aiheuttama meluhaitta on merkittävä riski.

Kaavaan voi tutustua tarkemmin Keravan kaupungin sivuilla Eteläisen Jokilaakson osayleiskaava (OYK7).