Eteläisen Jokilaakson asemakaava, ehdotusvaihe

Lausunnot

–

29.11.2025

Datakeskuksen aiheuttamaa haittaa maisemalle ja luonnolle voidaan ensisijaisesti rajoittaa riittävän leveän metsäalueen säilyttämisellä. Myös tielinjauksilla on keskeinen merkitys sille, että alueen tärkeimmät luontokohteet säilyvät eivätkä tarpeettomasti pirstoudu. Kaavamääräyksin tulee varmistaa, että laitoksen hukkalämpö hyödynnetään ja että pihavalaistusta ei suunnata Jokilaaksoon päin. Hanke tarjoaa mahdollisuuden ekologisen kompensaation pilotoimiseen Keravalla.

Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto Eteläisen Jokilaakson asemakaavan ehdotuksesta

Yhdistys toteaa, että asemakaavaan olisi tehtävissä joukko muutoksia, jotka vähentäisivät sen kielteisiä vaikutuksia. Datakeskuksen aiheuttamaa haittaa maisemalle ja luonnolle voidaan ensisijaisesti rajoittaa riittävän leveän luonnontilaisen metsäalueen säilyttämisellä. Siksi on tärkeää tutkia mahdollisuuksia virkistysalueen leventämiseksi. Myös tielinjauksilla on keskeinen merkitys sille, että alueen tärkeimmät luontokohteet säilyvät eivätkä tarpeettomasti pirstoudu. Yhdistys esittää joukon vaihtoehtoisia tielinjauksia. Tämän lisäksi kaavamääräyksin tulee varmistaa, että laitoksen hukkalämpö hyödynnetään rakennusten lämmittämisessä ja että pihavalaistusta ei saa suunnata Jokilaaksoon päin. Hanke tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden ekologisen kompensaation pilotoimiseen Keravalla.

Kaupunki on todennut eteläisen Jokilaakson kaavoitusta koskien, että ”Keravan yleiskaava 2035 ei ole ajan tasalla yleiskaavassa Lahden moottoritien varrelle osoitetun virkistysalueen (V-1) osalta. Kyseistä aluetta ei ole mahdollista käyttää yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen virkistysalueena siellä esiintyvän voimakkaan tieliikenteen melun ja heikon ilmanlaadun vuoksi”. Tämä ei käytännössä pidä paikkansa, vaan alue on metsätalouden lisäksi huomattavassa virkistyskäytössä. Varsinkin asemakaavan suojaviheralueella (EV) on tiheä kulunut polkuverkosto ja tavaton määrä roskaa osoituksena runsaasta liikkumisesta. Raju poikkeaminen yleiskaavasta on valtakunnallisten aluekäyttötavoitteiden vastainen.

Datakeskuksen kuluttama energiamäärä on erittäin suuri, ja merkittävä osa siitä muuttuu hukkalämmöksi. Tämä lämpö on ehdottomasti saatava hyötykäyttöön Kerava-Nikkilän tai Vantaan kaukolämpöverkossa. Kaavan selostuksessa todetaan, että hukkalämpö tullaan hyödyntämään rakennusten lämmityksessä, mutta itse kaavamääräykset eivät sano tästä mitään. Vaatimus hukkalämmön hyödyntämisestä tulee lisätä kaavamääräyksiin, jotta se varmasti toteutuu. Kesäaikaan kaikelle hukkalämmölle tuskin löytyy käyttöä, ja se pitää haihduttaa taivaan tuuliin. Meluasia on huomioitu kaavamääräyksissä siten, että Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot eivät saa ylittyä. Tästä huolimatta on todennäköistä, että Jokivarren asukkaat saavat moottoritien jylyn lisäksi uuden meluhaitan piha-alueilleen.

Alueen muuttaminen työpaikka-alueeksi johtaa paikallisesti merkittävän metsäalan menettämiseen. Nyt olisikin erinomainen tilaisuus pilotoida ekologista kompensaatiota Keravalla ja kehittää Keravan oma ekologisen kompensaation malli. On tiedossa, että datakeskuksissa toimivilla yrityksillä on kiinnostusta aiheuttamiensa luontohaittojen hyvittämiseen. Tästä esimerkkinä on Microsoftin toteuttama metsien suojelu datakeskushankkeiden yhteydessä Kirkkonummella, Espoossa ja Vihdissä. Ekologisen kompensaation kytkeminen kaavoitusprosessiin ei tarkoitakaan sitä, että hanke muuttuisi vähemmän houkuttelevaksi investoivan yrityksen silmissä.

On myönteistä, että rakennettua aluetta on kavennettu jonkin verran kaavassa ja havainnekuvissa. Tähän vaikuttaa erityisesti se, että rakennukset on sijoitettu moottoritien suuntaisesti eikä kulmittain. Kavennus lienee vain 25-30 metriä, mutta tällä on suurehko merkitys, kun maasto eräässäkin kohdassa laskee tällä matkalla 6 metriä. Metsän säilymisen kannalta kavennus merkitsee enemmänkin, kun täyttöpenkkojen tarve sen myötä vähenee.

Datakeskusalueen itälaitaan on kaavassa merkitty leveä alue, ”jolla sijaitsevaa puustoa ja muuta kasvillisuutta on säilytettävä mahdollisimman paljon ja jota on hoidettava siten, että sen ominaispiirteet säilyvät”. Swecon laatimissa havainnekuvissa metsää säilyy leveä kaistale datakeskusrakennusten ja virkistysalueen välissä. Tämän takia on syytä tutkia, olisiko teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta mahdollista kaventaa ja virkistysaluetta leventää samassa suhteessa. Kasvillisuuden säilyttäminen rakennusvaiheessa ei useinkaan toteudu, jos sitä ei ehdottomasti vaadita.

Havainnekuvista käy ilmi, että datakeskusrakennukset näkyvät Jokitielle paikoin erittäin hyvin, kun taas paikoin ne jäävät lähes kokonaan piiloon puuston taakse. Tämä korostaa entisestään riittävän leveän ja luonnontilaisen metsäalueen säilyttämisen tärkeyttä. Jos riittävän iäkäs puusto kasvaa riittävän korkealla rinteellä, se auttaa peittämään rakennukset verrattain hyvin ja maisemahaitta on vähäinen. Jos olemassa olevaa puustoa hävitetään rakentamisvaiheessa ja tilalle istutetaan taimikkoa, kestää 60 vuotta, ennen kuin datakeskusrakennukset peittyvät. Tämänkin takia virkistysalueen leventämismahdollisuuksia tulee selvittää.

Tehdyn luontoselvityksen mukaan Keravanjokilaakso on lepakkoaluetta. Laajalla metsäalueella on useita runsaasti lahopuuta sisältäviä METSO-kohteita. Erityisesti niitä on suojaviheralueella (EV) (luontoselvityksen kohteet 5,6 ja 7). Luontoselvityksessä on kuitenkin keskitytty enemmän kasveihin ja lintuihin. Kuten aikaisemmissa lausunnoissamme olemme muistuttaneet, sijaitsee Perkaustien eteläpuolisella kallioalueella käytössä oleva mäyrän, ketun ja supikoiran yhteinen pesäluolasto. Vaikka asemakaava ei ulotukaan tuolle alueelle, uuden Perkauskujan rakentaminen lisää liikennettä ja metsien häviäminen vie eläinten saalistusalueet. Kaava-alue on myös metsäkauriiden syönnösaluetta, ja siellä on riistanruokintapisteitä.

Yhdistys toteaa tyydytyksellä, että ehdotusvaiheessa on valittu pääasialliseksi kulkureitiksi työpaikka-alueelle vaihtoehto etelästä Leppäkorventien kautta Nybackantielle siten, että ”katu noudattelee sen eteläosassa nykyistä Nybackantietä ja ratsutilan saavutettuaan se siirtyy kulkemaan sen länsipuolelle niin lähelle Lahden moottoritietä kuin mahdollista”. Jokilaakson osayleiskaavasta antamassamme lausunnossa ehdotimme vielä Nybackantien ensimmäisen mutkan oikaisua ja tien sovittamista aivan entisen pellon reunaan niin, että metsää säilyy mahdollisimman paljon. Toinen vaihtoehto voisi olla suora reitti Leppäkorventieltä kohti Konttigrilliä.

Maankäytön ja kaavoittamisen kokonaisuus on pidettävä mielessä, ja tien suunnittelussa täytyy ottaa tietenkin huomioon tämän asemakaavan eteläpuolelle laadittavana oleva Etelä-Nybackan asemakaava, joka mahdollistaisi rukoushuoneen rakentamisen. Tuo alue on entistä maatalousmaata, johon on muodostunut erittäin uhanalainen suurruohoniitty. Sitäkin pitäisi säilyttää mahdollisimman paljon. Tielinjauksiin ja rakentamiseen vaikuttaa paljon se, mitä kyseisellä alueella sijaitsevalle asuinrakennukselle tapahtuu. Oheisissa kuvissa 1–3 on hahmoteltu kolme tielinjausta ja rukoushuoneen sijaintia, jotka olisivat luonnon kannalta mahdollisimman hyviä.

Kuvien taustalla Paikkatietoikkunan ortokuvat.

Tien kulkureitin järkevällä suunnittelulla on mahdollista suojella yhtenäinen tyydyttävän leveä metsäalue moottoritien ja Nybackan hevostilan väliin melu- ja näkösuojaksi. Pohjoisempana suunniteltu tie ylittäisi Konttigrillin takaa jatkuessaan luontoselvityksessäkin mainitun noron. Tien rakentamisvaiheessa noro vaatii erityishuomion, vaikka se yläosastaan onkin kaivettu eikä luonnonmukainen.

Olisi myös syytä tutkia, riittäisikö työpaikka-alueelle kapeampikin tie (2,75 +2,75 m) kuten pohjoisessa suunniteltu Perkauspolku. Jos toiminta on datakeskustyyppistä, raskaiden kulkuneuvojen käyttö laitoksen toiminnan aikana lienee harvinaista. Rakennusajaksi voitaisiin tehdä väliaikaisia kohtaamispaikkoja työmaa-ajoneuvojen kulun mahdollistamiseksi.

Kaavaan on tehty varaus sähköjohdolle, joka kulkisi kapean suojaviheralueen (EV) halki ja pirstoisi sitä entisestään. Varaus tulisi tehdä aivan tielinjauksen laitaan tai sen kohdalle, jotta metsä ei tarpeettomasti pirstoutuisi.

Kaavan määräystä pihavaloista tulisi kiristää. Nyt kielletään vain häiritsevä valaistus, mutta tämä on hyvin tulkinnanvarainen määräys. Rakennusten aiheuttama häiriö Jokilaakson suuntaan ilta- ja yöaikaan syntyy melun lisäksi vain pihavalaistuksesta. Erityisesti rakennusten räystäille kiinnitettävät valonheittimet näkyisivät selvästi puurajan yli Jokitielle. Kaavan määräystä tulisi muuttaa siten, että siinä kielletään yksiselitteisesti pihavalot, jotka valaisevat Jokilaakson suuntaan.

Kaavaan voi tutustua tarkemmin Keravan kaupungin sivuilla Eteläisen Jokilaakson asemakaava (2400).