Raidehankkeiden vaiheyleiskaava, aloitusvaihe

Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto raidehankkeiden vaiheyleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Keravan ympäristönsuojeluyhdistys suhtautuu Lentorataan ja Itärataan varauksellisesti. Pääradan kapasiteetin ja Itä-Suomen junayhteyksien parantaminen ovat sinällään kannatettavia tavoitteita, mutta kumpaakaan hanketta ei voi perustella ilmastohyödyillä. Ympäristövaikutusten arviointiselostusten perusteella menisi satoja vuosia, ennen kuin vähentyneestä autoliikenteestä aiheutunut päästövähenemä riittäisi kompensoimaan ratojen rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuvat päästöt. Lentoradan erityisenä ongelmana on se, että investointi edistää lentoliikennettä tilanteessa, jossa lentämisenkin päästöt pitäisi saada nopeaan laskuun. Itäradan maanpäällinen osuus taas aiheuttaisi luontoalueiden pirstoutumista ja maisemahaittoja Sipoon ja Kouvolan välisellä alueella.

Keravan asukkaat ovat tuoneet esille huolensa ratatunneleiden vaikutuksista asuntojen arvoon ja viihtyvyyteen. Todellinen asuntoihin kantautuva runkomelu selviäisi vasta junaliikenteen käynnistyttyä radalla, mikä aiheuttaa merkittävää epävarmuutta asukkaille. Tunneleiden kohdalle osuvat maalämpökaivot muuttuvat käyttökelvottomiksi, mistä aiheutuvat kustannukset tulee korvata asukkaille täysimääräisesti.

Lentorata

Lentoradan tunnelin suuaukon suunnitellaan sijoittuvan pääradalle Kanniston liikenneympyrän eteläpuolelle. Koska alue on savimaata, suuaukon eteläpuolelle on rakennettava betonitunneli ja pohjoispuolelle betonikaukalo, jossa raiteet kulkevat. Yksi pääradan raiteista on siirrettävä Savion ja Keravan asemien välillä radan länsipuolelle, minkä takia siltoja joudutaan leventämään ja joitain rakennuksia purkamaan Saviontien ja radan välistä. Tämän kaiken toteuttaminen vilkkaasti liikennöidylle pääradalle vaatii valtaisat rakennustyöt, jotka kestävät vuosia. Paaluttamisesta syntyvät meluhaitat olisivat asukkaille kohtuuttomat erityisesti, jos niitä tehtäisiin raideliikenteen takia yöaikaan. Melun lisäksi asukkaat saisivat kärsiä pölyhaitoista ja raskaasta työmaaliikenteestä. Hanke ei ole toteuttamiskelpoinen, mutta jos siihen kuitenkin ryhdyttäisiin, rakentamisen aikaisia haittoja asukkaille tulee pienentää kaikin keinoin. Yöaikaisia melulupia ei pidä myöntää.

Radan valmistuttua se lisäisi liikennemelua alueella, jossa kärsitään jo valmiiksi juna-, auto- ja lentoliikenteen melusta. Radalle on suunniteltu meluesteitä, ja ne tuleekin toteuttaa riittävässä laajudessa koko sillä alueella, johon melun vaikutukset ulottuvat.

Keravalle olisi tulossa yksi radan huoltokuilu Tiilitehtaankadun ja Tehtaanmäenkadun kulmaukseen. Paikka on hyvin ongelmallinen, koska se sijaitsee aivan asuntoalueen ja päiväkodin leikkipuiston vieressä. Välittömästi kuilun pohjoispuolella sijaitsee Tehtaanmäen kaupunkikuvallisesti arvokas asuinalue. Tälle kuilulle tulee etsiä vaihtoehtoista paikkaa hieman pohjoisempaa Jäspilän teollisuusalueelta.

Noin 500 metrin pituista osaa Nissiojasta ollaan siirtämässä Saviontien ja pääradan väliin (yläosan putkiosuus aivan tien länsireunaan). Suunnitelman toteuttaminen tuntuu kuitenkin lähes mahdottomalta. Paikka on todella ahdas. Se on toki tiedostettu, koska hankkeen tieltä oltaisiin purkamassa vastarakennettuja varastoja.

Keravan vanha kansa muistaa, että Nissinoja oli 60 vuotta sitten nimeltään Nissinjoki. Uoma oli leveä ja runsasvetinen. Sompion kohdalla sijaitsi mattolaituri, ja joesta saatiin monenlaista kalaa. Sittemmin rakentaminen ja vesiuomien uudelleenohjaukset ovat muuttaneet Nissinojan vähävetiseksi. Ojaa on kaiveltu ja oikaistu, ja pääosa siitä virtaa teollisuusalueiden läpi. Rannat ovat vahvasti pusikoituneet ja virkistyskäyttö on vähäistä. Sompion alueella oja on pitkältä matkalta ohjattu kulkemaan suorassa betonikourussa. Alajuoksulla on Klondyken jälkeen Tiilitehtaankadun kohdalla pitkähkö putkiosuus ennen Nissinojan yhtymistä Savionojaan. Jokitalkkarien mukaan Nissinojasta on löytynyt sähkökalastuksessa kaloja, ei kuitenkaan taimenia.

Nissinojan siirtämisessä pääradan länsipuolelle olisi se hyvä puoli, että kun oja nyt alittaa radan kolme kertaa, jatkossa alituksia olisi vain yksi. Tällöin kalojen liikkuminen helpottuisi. Huonoa on se, että siirrettävän osan eliöstö tuhoutuu kokonaan. Suunnitelmista ei käy ilmi sitä, mitä kuiville jäävälle uomalle tapahtuu. Tukitaanko oja päistään ja jätetään pitkulainen lampi? Vai peitetäänkö uoma? Rankennetaanko sen päälle jotain?

Lentoradan suunnitelmissa Nissinojan siirretty osa näyttää hyvin suoralta. Sellainen se ei saa olla missään nimessä. Uoman pitää mutkitella, siinä pitää olla reiluja syvennyksiä, kivikkoisia koskiosuuksia ja sorastuksia. Hyvällä suunnittelulla siitä olisi mahdollisuus rakentaa hieno maisemaelementti. Vantaan Korsossa on Rekolanojan yläosaan tehty näyttävä kunnostus, ja taimen on hyväksynyt sen olinpaikakseen. Teoriassa taimenen nousu olisi mahdollista Nissinojaankin.

Alle puolet siirretyn Nissinojan osuudesta on merkitty avouomaksi. Sekä ylä- että alaosaan on piirretty putkiosuudet. Putket ovat huonoja, koska ne lisäävät virtausta aiheuttaen eroosiota. Silloin veden nopean poistumisen takia yläpuolisen virran osa kärsii vähävetisyydestä. Ei ole tietoa siitä, uskaltaako esimerkiksi taimen uida pitkän pimeän putken läpi. Uusia putkiosuuksia ei pidäkään rakentaa.

Jos Lentorata rakennetaan, se ei saa heikentää Nissinojan tilaa, vaan ojaa tulee kunnostaa koko Lentoradan vaikutusalueella. Samassa yhteydessä Keravan kaupungin tulee laatia Nissinojan kokonaiskunnostussuunnitelma. Se olisi vähävetisen kaupungin velvollisuus.

Itärata

Itäradan pohjoiset linjausvaihtoehdot kulkisivat Killan, Keravan keskustan, Heikkilän ja Päivölänlaakson alitse. Ne aiheuttaisivat merkittävän riskin asuntoihin kantautuvasta junien aiheuttamasta runkomelusta. Myös rakentamisvaiheen räjäytysten vaikutukset kohdistuisivat lukuisiin rakennuksiin. Myös huoltotunneleita ja kuiluja jouduttaisiin sijoittamaan tiiviisti rakennetulle alueelle. Linjaus kulkisi Matkoissuo-Harminkallion luononsuojelualueen ali aiheuttaen riskin arvokkaan suon kuivumisesta. Itärata Oy on jo kuitenkin päättänyt edistää eteläistä linjausvaihtoehtoa, joten Keravan on tarpeetonta hahmotella pohjoisia linjauksia vaiheyleiskaavassaan.

Eteläinen linjaus onkin parempi, koska se aiheuttaa haittoja merkittävästi pienemmälle määrälle asukkaita. Linjaus kulkee Koukkusuon alitse, mutta suo on ojitettu ja metsitetty, joten tunnelin rakentamisen aiheuttamat riskit ovat merkittävästi pienemmät kuin suojellulla ja luonnontilaisemmalla Matkoissuolla.

Kaavaan voi tutustua tarkemmin Keravan kaupungin sivuilla: raidehankkeiden vaiheyleiskaava (VYK8).

Artikkelikuvassa Keravan rautatieasema vuonna 2007. Kuva: Saara Vilhunen, Museovirasto, Rakennushistorian kuvakokoelma.