Asemanseutu, länsipuolinen radanvarsi, ehdotusvaihe

Lausunnot

–

1.1.2026

Liityntäpysäköintitalo on kaavaehdotuksessa sijoitettu suoraan 1800-luvulta peräisin olevan asemapuiston päälle, ja sen eteläpuolella sijaitsee Keravan rautatieaseman valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Asemakaavassa ja havainnekuvissa esitetty pysäköintitalo ei sovi kooltaan, ulkonäöltään tai sijoittelultaan historialliseen asemamiljööseen. Keravan kaupungin on syytä tutkia pysäköintitalon vaihtoehtoiset paikat ja mahdollistaa kuntalaisten aito osallistuminen kaavan laadintaan.

Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto asemanseudun länsipuolisen radanvarren asemakaavaehdotuksesta

Liityntäpysäköintitaloa suunnitellaan kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti erittäin arvokkaalle paikalle. Asemakaavaehdotuksessa pysäköintitalo on sijoitettu suoraan 1800-luvulta peräisin olevan asemapuiston päälle, ja sen eteläpuolella sijaitsee Keravan rautatieaseman valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Asemakaavassa ja havainnekuvissa esitetty pysäköintitalo ei sovi kooltaan, ulkonäöltään tai sijoittelultaan historialliseen asemamiljööseen. Pysäköintitalon ehdotettu sijoituspaikka on epäonnistunut, ja sen sijoittamiselle on olemassa paljon parempia vaihtoehtoja.

Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä vuonna 2017 ja kaavaluonnos vuonna 2020. Luonnosvaiheen kaavan suunnittelualue oli paljon laajempi, ja kaavassa osoitettiin alueelle myös korkeaa asuinrakentamista. Nyt ehdotusvaiheessa suunnittelualue on kutistunut murto-osaan entisestään. On vaarana, että pitkän kaavoitusprosessin aikana osa laadituista selvityksistä ja pohjatiedoista on vanhentunut. Jotta kuntalaisilla ja muilla osallisilla olisi aito mahdollisuus vaikuttaa mielipiteillään kaavoitusprosessiin ja osallistua sitä koskevaan julkiseen keskusteluun (alueidenkäyttölain 8. luku ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 6. luku), kaavoitusprosessi on syytä aloittaa uudelleen osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella.

Kaavaehdostuksessa pysäköintitalo on nelikerroksinen noin 200-metrinen rakennus, joka sijoittuu kiinni asemalaituriin. Asemapuisto jää kokonaisuudessaan rakennuksen alle. Kaavaprosessiin liittyvissä selvityksissä ja siitä annetuissa lausunnoissa tuodaan useaan kertaan esille se, että asemapuistot ja avarat näkymät ovat oleellisia 1800-luvun asema-alueisiin liittyviä piirteitä. Kaavaselostuksessa viitataan esimerkiksi Keravan rakennuskulttuurin inventointiin ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja todetaan, että ”hoitosuunnitelman hoitosuosituksen mukaan asemapuisto aseman pohjoispuolella tulisi kunnostaa ja yhdistää paremmin Asemanaukioon.”

Asemapuiston kunnostamisen sijaan kaupunki on kuitenkin hävittämässä sen. Vaikka puisto ei ole osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, tosiasiallisesti puisto ja sen tuoma tilan tuntu vaikuttavat merkittävästi asemarakennusten arvoon kulttuuriympäristönä. Nelikerroksinen pysäköintitalo estää näkymät laiturialueelta Keravan keskustan suuntaan, ja junamatkustaja näkee Keravan paraatipaikalla vain 200 metriä pitkän seinän. Tikkurilan aseman Dixi on esimerkki vastaavasta epäonnistuneesta suunnitteluratkaisusta.

Pysäköintitalon sijainti ja muoto ovat myös liikenteellisesti hankalia. Kulku pysäköintitaloon Junailijankadun kautta on monen mutkan takana sekä radan länsi- että itäpuolelta tuleville autoilijoille. Ongelmia lisää entisestään talon muoto, jossa sisäänajo ja kulku kerrosten välillä on vain yhdessä päässä. Riski liikenteen puuroutumisesta pysäköintitalon sisä- ja ulkopuolella on ruuhka-aikoina merkittävä.

Pysäköintitalolle on tarjolla merkittävästi parempia paikkoja. Ensimmäinen vaihtoehto on toteuttaa pysäköintitalo kokonaan maan alle, jolloin se voitaisiin sijoittaa esimerkiksi Aurinkomäkeen. Samalla voitaisiin toteuttaa suuri väestönsuoja, joka Keravan keskustasta puuttuu. Väestönsuojan ja autopaikkojen rakentaminen on jo tällä hetkellä mahdollista Aurinkomäen lainvoimaisen asemakaavan mukaan.

Toinen vaihtoehto on rakentaa pysäköintitalo radan länsipuolelle nykyisten pysäköintialueiden paikalle. Tällöin rakennus ei muodostaisi muuria radan varteen, ja asemapuisto olisi mahdollista kunnostaa ja laajentaa kohti entistä loistoaan. Tällöin pysäköintitaloon olisi mahdollista tehdä sisäänajo myös Veturiaukion kautta, jolloin rakennuksen toimivuus olisi parempi.

Kolmas vaihtoehto olisi talon sijoittaminen radan itäpuolen pysäköintialueille. Lehtitietojen mukaan nämä pysäköintialueet omistaa valtio, ja radan itäreunaan on tehty varaus lisäraiteelle. Valtion kanssa on kuitenkin mahdollista neuvotella maakaupoista, ja lisäraiteen rakentamisenkin jälkeen pysäköintialueet ovat niin suuret, että niiden tilalle voisi helposti rakentaa riittävän suuren pysäköintitalon. Rakennuksessa voisi olla kaksi sisäänkäyntiä, ja kulkua Sahankadulle on mahdollista helpottaa uusilla liikennejärjestelyillä, joita kaupunki on viime vuosina tutkinut.

Myös vaihtoehdoissa kaksi ja kolme on tärkeää tutkia mahdollisuutta sijoittaa rakennus kokonaan tai osittain maan alle. Lisäksi kevyen liikenteen kulkuyhteyksiä tulee parantaa siten, että radan alikulkuun rakennetaan luiska myös Asemanaukion puolelle.

Keravan kaupungin on syytä tutkia pysäköintitalon vaihtoehtoiset paikat ja mahdollistaa kuntalaisten aito osallistuminen kaavan laadintaan.

Kaavaan voi tutustua tarkemmin Asemanseutu, länsipuolinen radanvarsi (2313).