Keravalaiset osoittivat lauantaina 24.1. mieltään Keravan asemapuiston puolesta. Kuntalaiset ja yhdistykset ovat ilmaisseet huolensa siitä, että asemapuisto ja asemalaiturilta avautuvat näkymät peittyisivät 200 metriä pitkän pysäköintitalon alle. Voit allekirjoittaa adressin asemapuiston puolesta 1.2. asti.
Keravalaiset osoittivat lauantaina 24.1. mieltään Keravan asemapuiston puolesta. Kuntalaiset ja yhdistykset ovat ilmaisseet huolensa siitä, että asemapuisto ja asemalaiturilta avautuvat näkymät peittyisivät 200 metriä pitkän pysäköintitalon alle. 1800-luvulla perustettu asemapuisto on oleellinen osa Keravan kaupunkikuvaa, ja se liittyy kiinteästi yhteen Keravan suojellun asemarakennuksen kanssa. Pysäköintitalolle olisi olemassa useita vaihtoehtoisia ja kaupunkikuvallisesti parempia paikkoja.
Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ei vastusta kaupungin kehittämistä ja pysäköintitalon rakentamista, mutta mielestämme pysäköintitalon suunniteltu sijainti on erittäin ongelmallinen. Onneksi tarjolla on useita parempia paikkoja rakennuksen sijoittamiseksi. Ilmeisin paikka on asemapuiston vieressä oleva parkkialue, johon olisi mahdollista rakentaa suunnitellun kokoinen pysäköintitalo ilman, että asemapuistoon tarvitsee kajota lainkaan.
Arkkitehti Kari Martikainen hahmotteli Keravan asemanseudun tulevaisuutta mielipidekirjoituksessaan (K-U 9.3.). Martikaisen havainnekuvasta paljastunee syy siihen, miksi pysäköintitaloa suunnitellaan nyt Keravan asemapuiston tilalle eikä nykyisten parkkialueiden paikalle. Taustalla näyttäisi olevan se, että kaupunki ja valtio myyvät pysäköintialueet mieluummin kerrostalotonteiksi.
Arviointiselostuksessa on päädytty suosittelemaan Nikkilän eteläpuolista linjausta jatkokäsittelyyn. Keravan ympäristönsuojeluyhdistys on myös eteläisen vaihtoehdon kannalla. Sen etuna ovat vähäisemmät vaikutukset asumiseen ja ympäristöön, vaikka nämä vaikutukset ovatkin kielteisiä. Valittiinpa Itäradan toteuttamiseen mikä linjaus hyvänsä, rataa ei voi perustella ilmastohyödyillä.
Ratasuunnitelmaan kuuluu useiden radan läheisyydessä kulkevien ojien perkaaminen. Ojia tulee perata vain välttämättömiltä osin ja minimoida alavirtaan syntyvät haitat. Väylävirasto voisi osoittaa toimintansa vastuullisuuden tekemällä alueen virtavesiin toimia, jotka kompensoivat perkaamisesta aiheutuvat haitat ja parantavat taimenen edellytyksiä nousta Myllypuroon kutemaan.